Grexit http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/148874/all Tue, 11 Jul 2017 20:44:33 +0300 fi Euron olemassaolo vaatii epärehellisyyttä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239976-euron-olemassaolo-vaatii-eparehellisyytta <p>Englannin keskuspankin pääjohtajana 2003-2013 toiminut Mervyn King lataa (HS, 11.7.2017) suoranaiset madonluvut Eurolle ja sen elämänvalheelle.</p><p>Tässä lyhyet haarukkapalat mr. Kingin synkästä yksinpuhelusta:</p><p>Kreikan ja Euron liittoa ei olisi koskaan pitänyt syntyä. No, tämä nyt on ihan torikamaa, mutta tiukempaa seuraa.</p><p>Portugalin ja Italian pitäminen mukana yhteisvaluutassa .. vaatisivat jonkinlaisia tulonsiirtoja Saksalta ja muilta Pohjois-Euroopan mailta etelään.</p><p>Angela Merkel ei ole koskaan ollut rehellinen äänestäjilleen siitä, mitä euroalueen voimassaolo vaatii.</p><p>King näkee skenariona:</p><p>Saksa ja muut Pohjois-Euroopan maat voisivat ryhtyä toteuttaman raskaita tulonsiirtoja etelälle.</p><p>Saksalle se tarkoittaisi jopa viittä prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa.</p><p>Mitä se Suomelle merkisisi King ei sano tai toimittaja Niko Vartiainen ei (uskalla?) kirjoita. Mutta jos se olisi 4 % BKT:tä niin se olisi Suomelta noin 8 mrd euroa vuodessa. Joka Jumalan vuosi.</p><p>Saksassa yleinen konsensus on Kingin mukaan se, että euroalueen tulee palata vanhaan muotoonsa. Vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit tulee ottaa huomioon, ja rakenteellisia uudistuksia pitää toteuttaa.</p><p>Kingin mielestä on Euroopan epätoivon merkki, että Macronin kaltaiseen &quot;keltanokkaan&quot; kohdistuu niin suuria odotuksia.</p><p>Presidentti Obama oli paljon vaikutusvaltaisempi, eikä hän pystynyt toteuttamaan odotuksia.</p><p>Suomen talous rämpii yhä pahalla takamatkalla vuoden 2008 tuotantotasoon nähden, mutta ei ole yksin.</p><p>Italian bruttokansantuote ei ole juuri kasvanut vuoden 2000 tasolta(!).</p><p>Mutta mikä pahinta:</p><p>Talouskasvun puutteessa uusia luottotappioita kertyy lisää, jolloin taas uusia pankkeja uhkaa kaatua - ja jonkun on pelastettava ne, jota ongelmat eivät leviäisi reaalitalouteen.</p><p>Kuten muistetaan juhannuksena Italia pelasti kaksi pankkia veronmaksajien rahoilla, koska maa piti kaatumista aiheellisena uhkana.</p><p>Juhannuksena paloi Suomen yhden vuoden euronpelastusohjelman mukaisen tulonsiirron verran.</p><p>Lisää palokohteita on väistämättä tulossa. Ehkä pian. Silloin 8 miljardin tulonsiirto vuodessa Suomesta etelään ei riitä. Joten tarvitaan lisää!</p><p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Englannin keskuspankin pääjohtajana 2003-2013 toiminut Mervyn King lataa (HS, 11.7.2017) suoranaiset madonluvut Eurolle ja sen elämänvalheelle.

Tässä lyhyet haarukkapalat mr. Kingin synkästä yksinpuhelusta:

Kreikan ja Euron liittoa ei olisi koskaan pitänyt syntyä. No, tämä nyt on ihan torikamaa, mutta tiukempaa seuraa.

Portugalin ja Italian pitäminen mukana yhteisvaluutassa .. vaatisivat jonkinlaisia tulonsiirtoja Saksalta ja muilta Pohjois-Euroopan mailta etelään.

Angela Merkel ei ole koskaan ollut rehellinen äänestäjilleen siitä, mitä euroalueen voimassaolo vaatii.

King näkee skenariona:

Saksa ja muut Pohjois-Euroopan maat voisivat ryhtyä toteuttaman raskaita tulonsiirtoja etelälle.

Saksalle se tarkoittaisi jopa viittä prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa.

Mitä se Suomelle merkisisi King ei sano tai toimittaja Niko Vartiainen ei (uskalla?) kirjoita. Mutta jos se olisi 4 % BKT:tä niin se olisi Suomelta noin 8 mrd euroa vuodessa. Joka Jumalan vuosi.

Saksassa yleinen konsensus on Kingin mukaan se, että euroalueen tulee palata vanhaan muotoonsa. Vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit tulee ottaa huomioon, ja rakenteellisia uudistuksia pitää toteuttaa.

Kingin mielestä on Euroopan epätoivon merkki, että Macronin kaltaiseen "keltanokkaan" kohdistuu niin suuria odotuksia.

Presidentti Obama oli paljon vaikutusvaltaisempi, eikä hän pystynyt toteuttamaan odotuksia.

Suomen talous rämpii yhä pahalla takamatkalla vuoden 2008 tuotantotasoon nähden, mutta ei ole yksin.

Italian bruttokansantuote ei ole juuri kasvanut vuoden 2000 tasolta(!).

Mutta mikä pahinta:

Talouskasvun puutteessa uusia luottotappioita kertyy lisää, jolloin taas uusia pankkeja uhkaa kaatua - ja jonkun on pelastettava ne, jota ongelmat eivät leviäisi reaalitalouteen.

Kuten muistetaan juhannuksena Italia pelasti kaksi pankkia veronmaksajien rahoilla, koska maa piti kaatumista aiheellisena uhkana.

Juhannuksena paloi Suomen yhden vuoden euronpelastusohjelman mukaisen tulonsiirron verran.

Lisää palokohteita on väistämättä tulossa. Ehkä pian. Silloin 8 miljardin tulonsiirto vuodessa Suomesta etelään ei riitä. Joten tarvitaan lisää!

]]>
72 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239976-euron-olemassaolo-vaatii-eparehellisyytta#comments Angela Merkel Eurokriisi Grexit Mervin King Tue, 11 Jul 2017 17:44:33 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239976-euron-olemassaolo-vaatii-eparehellisyytta
Miten erota rahaliitosta http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223814-miten-erota-rahaliitosta <p>Euroa pidettiin 2000-luvun alkupuolella Euroopan integraation menestystarinana ja jopa symbolina. Euron alkutaival vaikuttikin hyvältä. It-kuplan puhkeamisesta huolimatta euroalueen taloudet kasvoivat melko tasaisesti aina vuoteen 2008 asti. Silloin iski globaali finanssikriisi, jota seurasi yhä jatkuva Euroopan velkakriisi keväällä 2010. &nbsp;</p><p>Velkakriisin iskiessä alettiin puhua eurosta eroamisesta. Ensin se tuomittiin mahdottomaksi, koska euro oli tarkoitettu &rdquo;peruuttamattomaksi&rdquo;. Kreikan kolmannen kriisin aikana kesällä 2015 ääni kellossa muuttui. Kriisin syvimmässä vaiheessa Euroryhmässä keskusteltiin jo Kreikan &rdquo;väliaikaisesta erosta&rdquo;. Vaikka Kreikka ainakin toistaiseksi pysyi eurossa, kriisi teki selväksi, että eurosta voi erota. Ainoaksi kysymykseksi jäi, kuinka vaikeaa se olisi?</p><p><a href="http://eurothinktank.fi/">EuroThinkTank</a> on tänään julkaissut raportin &rdquo;<a href="http://en.eurothinktank.fi/wp-content/uploads/2015/01/How-to-leave-10_16.pdf">How to abandon a common currency in exchange for a new national currency</a>&rdquo;. Se on ensimmäinen kahdesta raportista, joista jälkimmäinen &ldquo;Fixit, or how Finland could leave the euro&rdquo; julkaistaan keväällä. Esittelen tässä kirjoituksessa lyhyesti raporttimme pääkohdat. Laajempi suomenkielinen lyhennelmä on luettavissa Eurooppalainen Suomi ry:n tänään julkaisemasta kirjasta.</p><p><strong>Ero rahaliitosta: keskeiset kysymykset</strong></p><p>Suvereenit kansallisvaltiot, joissa parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa, voivat halutessaan vaihtaa maan laillista maksuvälinettä. Vaikka rahaliiton säännöt voivat vaikeuttaa eroprosessia, ne eivät voi estää yksittäistä valtiota eroamasta liitosta niin kauan kuin lainsäädäntövaltaa ei ole luovutettu maan ulkopuolelle.</p><p>Eroprosessin kokonaiskustannukset määräytyvät vastauksina kolmeen kysymykseen:</p><ol><li>Kykeneekö maa takaamaan maksujärjestelmänsä toimivuuden, ja pystyykö se luomaan uuden markkinoiden luottamusta nauttivan keskuspankin erotilanteessa?</li><li>Voiko ero johtaa rahaliiton virkamiesten ja hallinnon tai muiden jäsenvaltioiden toteuttamiin kostotoimenpiteisiin?</li><li>Pystyykö maa turvaamaan pankkiensa, yrityksiensä ja valtion instituutioidensa maksukyvyn erotilanteessa?</li></ol><p>Vastaukset näihin kysymyksiin määrittävät ne olosuhteet joihin hallituksen, virkamiesten, yritysten ja kansalaisten pitää varautua erotilanteessa. Niiden perusteella pystytään arvioimaan siirtymäajan käteisen tarve, pääoma- ja valuuttakontrollien tarpeellisuus, rahoitusjärjestelmän muutostarpeet, keskuspankin henkilöstövaihdosten tarpeellisuus sekä tarve muodostaa poliittisia liittymiä ennen tai välittömästi eron jälkeen.</p><p><strong>Huomioitavia seikkoja</strong></p><p>Lähtökohtaisesti ero pitäisi suunnitella salassa, etenkin mikäli uuden valuutan odotetaan devalvoituvan keskeisiä suuria valuuttoja, kuten rahaliiton valuuttaa, vastaan. Markkinareaktiot eroon voivat olla arvaamattomia myös tilanteessa, jossa maan uuden kansallisen valuutan odotetaan vahvistuvan.</p><p>Erolle on oltava riittävä kannatus parlamentissa ja mielellään myös kansalaisten keskuudessa, jotta sen vaatimat vaikeat päätökset saadaan vietyä läpi ilman hidastelua, mikä nostaisi eroamisen kustannuksia. Eron vaatimat lakimuutokset (tavallinen laki vs. perustuslaki) pitää selvittää tarkasti heti kun eroprosessin valmistelu aloitetaan.</p><p><strong>Velat ja talletukset</strong></p><p>Yksi tärkeimmistä eroa koskevista kysymyksistä on, miten maan asukkaiden velkojen ja talletuksien käy. Tähän vastaa rahan laki, <em>lex monetae</em>. Se sanoo, että koska maalla on kansainväliseen lakiin perustuva oikeus määritellä rahayksikkönsä, sillä on oikeus vaatia uuden kansallisen rahayksikön käyttöönoton hyväksymistä muiden maiden tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Käytännössä maa voi toisin sanoen pakottaa muut maat hyväksymään saatavien määrittelyn uudessa valuutassa.</p><p>Maan erotessa edelleen toimivasta rahaliitosta on olemassa kaksi rahan lakia: rahaliiton ja siitä eroavan jäsenmaan.&nbsp; Tässä tapauksessa velkojen ja vastuiden määrittely riippuu laista ja tuomioistuimista, joiden alla ne ovat määritelty. Tarkemmin:</p><ol><li>Jos saatava on eroavan maan kansallisen lain ja tuomioistuinten alainen, sen arvo todennäköisesti muuttuu erotilanteessa määriteltäväksi kansallisessa valuutassa.</li><li>Jos saatava on ulkomaisen lain ja tuomioistuinten alainen, sen arvo todennäköisesti määritellään jatkossakin alkuperäisessä valuutassa.</li></ol><p>Saatavien muuttaminen uuteen kansalliseen valuuttaan voidaan kuitenkin tehdä myös sopimalla. Jos uuden valuutan arvo esimerkiksi devalvoituu niin voimakkaasti, että velallista uhkaa maksukyvyttömyys vanhassa sopimusvaluutassa, on velkojalle todennäköisesti edullisempaa suostua saatavan arvon muuttamiseen uuden valuutan mukaiseksi välttyäkseen pääoman täydelliseltä menettämiseltä.</p><p>Eroavan maan kansalaisten osalta rahan laki tarkoittaa, että kansallisen lainsäädäntövallan alla olevat velat ja talletukset muuttuvat määriteltäväksi uudessa valuutassa.&nbsp; Sama pätee myös valtion ja yritysten saataviin ja vastuisiin.</p><p><strong>Milloin rahaliitosta kannattaa erota?</strong></p><p>Rahaliitto tuottaa selkeitä taloudellisia hyötyjä. Kiinteä jäsenmaiden välinen valuuttakurssi poistaa yrityksiltä valuuttakurssiriskin. Rahaliitossa pienen maan pk-yritykset pääsevät osaksi laajempia rahoitusmarkkinoita kuin omassa kansallisessa valuutassa. Matkustettaessa rahaliiton sisällä ei tarvitse vaihtaa valuutta. Nämä ovat kuitenkin vain yksityistä yritystä tai yksilöä koskevia hyötyjä. Ne eivät määritä maan tuotannon hintakilpailukykyä tai kansantalouden kykyä sopeutua taloudellisiin sokkeihin, mitkä puolestaan määrittelevät talouden kasvupotentiaalin ja maan kyvyn tuottaa julkisia hyvinvointipalveluja. Siksi päätös valuuttakurssista pitää perustua kansantalouden tasolla tehtäviin <em>makrotaloudellisiin </em>arvioihin. Jos ne korostavat oman valuutan tärkeyttä kansalaisten elintason turvaamisessa, ei kysymystä valuuttaliitosta eroamisesta voida ohittaa.</p><p>Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz on tiivistänyt taloustieteellisen valuuttakurssitutkimuksen tulokset <a href="https://www.ft.com/content/dbbd151c-62f4-11e6-8310-ecf0bddad227">toteamalla</a>, että toimivat valuuttakurssijärjestelmät eivät voi taata maan vaurastumista, mutta toimimattomat johtavat taantumiin ja lamoihin. Asetettaessa etusijalle kansalaisten pitkän aikavälin hyvinvointi, toimimaton valuuttakurssijärjestelmä kannattaakin lähes poikkeuksetta hylätä riippumatta eron lyhyen aikavälin kustannuksista.&nbsp;</p> Euroa pidettiin 2000-luvun alkupuolella Euroopan integraation menestystarinana ja jopa symbolina. Euron alkutaival vaikuttikin hyvältä. It-kuplan puhkeamisesta huolimatta euroalueen taloudet kasvoivat melko tasaisesti aina vuoteen 2008 asti. Silloin iski globaali finanssikriisi, jota seurasi yhä jatkuva Euroopan velkakriisi keväällä 2010.  

Velkakriisin iskiessä alettiin puhua eurosta eroamisesta. Ensin se tuomittiin mahdottomaksi, koska euro oli tarkoitettu ”peruuttamattomaksi”. Kreikan kolmannen kriisin aikana kesällä 2015 ääni kellossa muuttui. Kriisin syvimmässä vaiheessa Euroryhmässä keskusteltiin jo Kreikan ”väliaikaisesta erosta”. Vaikka Kreikka ainakin toistaiseksi pysyi eurossa, kriisi teki selväksi, että eurosta voi erota. Ainoaksi kysymykseksi jäi, kuinka vaikeaa se olisi?

EuroThinkTank on tänään julkaissut raportin ”How to abandon a common currency in exchange for a new national currency”. Se on ensimmäinen kahdesta raportista, joista jälkimmäinen “Fixit, or how Finland could leave the euro” julkaistaan keväällä. Esittelen tässä kirjoituksessa lyhyesti raporttimme pääkohdat. Laajempi suomenkielinen lyhennelmä on luettavissa Eurooppalainen Suomi ry:n tänään julkaisemasta kirjasta.

Ero rahaliitosta: keskeiset kysymykset

Suvereenit kansallisvaltiot, joissa parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa, voivat halutessaan vaihtaa maan laillista maksuvälinettä. Vaikka rahaliiton säännöt voivat vaikeuttaa eroprosessia, ne eivät voi estää yksittäistä valtiota eroamasta liitosta niin kauan kuin lainsäädäntövaltaa ei ole luovutettu maan ulkopuolelle.

Eroprosessin kokonaiskustannukset määräytyvät vastauksina kolmeen kysymykseen:

  1. Kykeneekö maa takaamaan maksujärjestelmänsä toimivuuden, ja pystyykö se luomaan uuden markkinoiden luottamusta nauttivan keskuspankin erotilanteessa?
  2. Voiko ero johtaa rahaliiton virkamiesten ja hallinnon tai muiden jäsenvaltioiden toteuttamiin kostotoimenpiteisiin?
  3. Pystyykö maa turvaamaan pankkiensa, yrityksiensä ja valtion instituutioidensa maksukyvyn erotilanteessa?

Vastaukset näihin kysymyksiin määrittävät ne olosuhteet joihin hallituksen, virkamiesten, yritysten ja kansalaisten pitää varautua erotilanteessa. Niiden perusteella pystytään arvioimaan siirtymäajan käteisen tarve, pääoma- ja valuuttakontrollien tarpeellisuus, rahoitusjärjestelmän muutostarpeet, keskuspankin henkilöstövaihdosten tarpeellisuus sekä tarve muodostaa poliittisia liittymiä ennen tai välittömästi eron jälkeen.

Huomioitavia seikkoja

Lähtökohtaisesti ero pitäisi suunnitella salassa, etenkin mikäli uuden valuutan odotetaan devalvoituvan keskeisiä suuria valuuttoja, kuten rahaliiton valuuttaa, vastaan. Markkinareaktiot eroon voivat olla arvaamattomia myös tilanteessa, jossa maan uuden kansallisen valuutan odotetaan vahvistuvan.

Erolle on oltava riittävä kannatus parlamentissa ja mielellään myös kansalaisten keskuudessa, jotta sen vaatimat vaikeat päätökset saadaan vietyä läpi ilman hidastelua, mikä nostaisi eroamisen kustannuksia. Eron vaatimat lakimuutokset (tavallinen laki vs. perustuslaki) pitää selvittää tarkasti heti kun eroprosessin valmistelu aloitetaan.

Velat ja talletukset

Yksi tärkeimmistä eroa koskevista kysymyksistä on, miten maan asukkaiden velkojen ja talletuksien käy. Tähän vastaa rahan laki, lex monetae. Se sanoo, että koska maalla on kansainväliseen lakiin perustuva oikeus määritellä rahayksikkönsä, sillä on oikeus vaatia uuden kansallisen rahayksikön käyttöönoton hyväksymistä muiden maiden tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Käytännössä maa voi toisin sanoen pakottaa muut maat hyväksymään saatavien määrittelyn uudessa valuutassa.

Maan erotessa edelleen toimivasta rahaliitosta on olemassa kaksi rahan lakia: rahaliiton ja siitä eroavan jäsenmaan.  Tässä tapauksessa velkojen ja vastuiden määrittely riippuu laista ja tuomioistuimista, joiden alla ne ovat määritelty. Tarkemmin:

  1. Jos saatava on eroavan maan kansallisen lain ja tuomioistuinten alainen, sen arvo todennäköisesti muuttuu erotilanteessa määriteltäväksi kansallisessa valuutassa.
  2. Jos saatava on ulkomaisen lain ja tuomioistuinten alainen, sen arvo todennäköisesti määritellään jatkossakin alkuperäisessä valuutassa.

Saatavien muuttaminen uuteen kansalliseen valuuttaan voidaan kuitenkin tehdä myös sopimalla. Jos uuden valuutan arvo esimerkiksi devalvoituu niin voimakkaasti, että velallista uhkaa maksukyvyttömyys vanhassa sopimusvaluutassa, on velkojalle todennäköisesti edullisempaa suostua saatavan arvon muuttamiseen uuden valuutan mukaiseksi välttyäkseen pääoman täydelliseltä menettämiseltä.

Eroavan maan kansalaisten osalta rahan laki tarkoittaa, että kansallisen lainsäädäntövallan alla olevat velat ja talletukset muuttuvat määriteltäväksi uudessa valuutassa.  Sama pätee myös valtion ja yritysten saataviin ja vastuisiin.

Milloin rahaliitosta kannattaa erota?

Rahaliitto tuottaa selkeitä taloudellisia hyötyjä. Kiinteä jäsenmaiden välinen valuuttakurssi poistaa yrityksiltä valuuttakurssiriskin. Rahaliitossa pienen maan pk-yritykset pääsevät osaksi laajempia rahoitusmarkkinoita kuin omassa kansallisessa valuutassa. Matkustettaessa rahaliiton sisällä ei tarvitse vaihtaa valuutta. Nämä ovat kuitenkin vain yksityistä yritystä tai yksilöä koskevia hyötyjä. Ne eivät määritä maan tuotannon hintakilpailukykyä tai kansantalouden kykyä sopeutua taloudellisiin sokkeihin, mitkä puolestaan määrittelevät talouden kasvupotentiaalin ja maan kyvyn tuottaa julkisia hyvinvointipalveluja. Siksi päätös valuuttakurssista pitää perustua kansantalouden tasolla tehtäviin makrotaloudellisiin arvioihin. Jos ne korostavat oman valuutan tärkeyttä kansalaisten elintason turvaamisessa, ei kysymystä valuuttaliitosta eroamisesta voida ohittaa.

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz on tiivistänyt taloustieteellisen valuuttakurssitutkimuksen tulokset toteamalla, että toimivat valuuttakurssijärjestelmät eivät voi taata maan vaurastumista, mutta toimimattomat johtavat taantumiin ja lamoihin. Asetettaessa etusijalle kansalaisten pitkän aikavälin hyvinvointi, toimimaton valuuttakurssijärjestelmä kannattaakin lähes poikkeuksetta hylätä riippumatta eron lyhyen aikavälin kustannuksista. 

]]>
49 http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223814-miten-erota-rahaliitosta#comments Raha Ero Eurosta Eurooppa ja Suomi Grexit Mon, 03 Oct 2016 13:33:33 +0000 Tuomas Malinen http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223814-miten-erota-rahaliitosta
Aloittaako kreikkalainen nuoralla tanssi dominoefektin? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216781-aloittaako-kreikkalainen-nuoralla-tanssi-dominoefektin <p>(Saksalaiset ovat rehellisyydessään selvittäneet |1 mitä tosiaan tuolla demokratian kehdossa on tapahtunut &ndash; jo alun alkaen, kun eurorahoitus ja lainajärjestelyt käynnistyivät. On jo selvää, että monet tiesivät alun alkaen mitä tapahtuu |2. Meitä kansalaisia uhkailtiin massatyöttömyydellä, ellemme ryhdy auttaman eteläisiä veljiä. Nyt <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156657-velan-olemus-ja-oikeutus-kyseenalaistetaan">velkauhka</a> on massiivinen &ndash; kreikkaoperaatioiden vuoksi &hellip;)</p><p>&hellip;</p><p>|1 <em>Näin Kreikka-tukipaketti valui suurille pankeille</em> ~ <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001174959.html">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001174959.html</a> -</p><p>|2 <em>He varoittivat jo vuonna 2011 Kreikasta</em> ~ <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175296.html">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175296.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&hellip;</p><p><strong>1</strong><strong> - Tarkastellaan aihetta lähihistoriaan kurkaten, mitä kirjoitimme 28.6.2015 </strong>(IL_BLOG) &ndash;</p><p>[ &hellip;&nbsp;<em>palkansaaja Erkki pohdiskelee tapahtumia, kun EU - Brysseliin paennut&nbsp;<strong>Jyrki Katainen&nbsp;</strong>puoliksi uhkaili massatyöttömyydellä aikanaan kansalaisiamme,&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/soten-vaikeus-ja-kreikan-helppous.html" target="_blank">kun oli pakko tukea</a>&nbsp;Kreikkaa ja kreikkalaisia</em>&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&hellip;<em>Työtön Liisa muistaa myös, että noilla <strong>Jutta Urpilaisen&nbsp;</strong>hoivaavilla Kreikka &ndash; &rdquo;takuuksilla&rdquo; ja -vakuuksilla siirrettiin <strong>individualistinen europankkien saatava kollektiiviseen hoitoon</strong> &ndash; kunkin tukivaltion kansalaisten piikkiin, vain meillä &rdquo;hoivaten&rdquo;</em>&hellip; ]<br /><br /><strong>Eräät ovat oivaltaneet, että&nbsp;EKP&nbsp;painaa painokoneet savuten tyhjästä rahaa&nbsp;</strong>1]<strong>. Nythän on menossa (ainakin vielä?) Kreikan hätärahoitus&nbsp;</strong>2]<strong>, ja euroja lasketaan&nbsp;EKP&nbsp;sivufiliaalien kautta pankkien verkkoihin bitti euroina&nbsp;</strong>3]&nbsp;<strong>&ndash; ja edelleen katteetta, tai jos on katettu &ndash; niin joku sitten tarkasti kansalaisille ja lukijoille tämän selostakoot.</strong><br /><br />Kreikka sai vasemmistolaisen radikaalin pääministerikseen. Pääministeri&nbsp;<strong>Alexis Tsipras</strong>&nbsp;on yrittänyt kaikki keinot, pinnalla pysymisen ja muutkin metkut, pelastaakseen äänestäjänsä ja vähäosaisen kansansa.&nbsp;<br /><br /><br /><strong>Osa kreikkalaisista ulosmittasi kulutusjuhla-aikana mittavat rönsyt,&nbsp;</strong></p><p>huudattaen&nbsp;<em>näyttö- ja vertailutaloutta</em>&nbsp;4]&nbsp;&ndash; unohtamatta itse valtion suuria asehankintoja &ndash; muun muassa Saksasta, kun ikivihollinen, natotoveri Turkkikin on aivan ihokosketuksella.<br />&nbsp;<br />[ &hellip;&nbsp;<em>läntisen maailman demokratiakriisi&nbsp;</em>&hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/demokratian-kriisi-ja-vastuullinen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/demokratian-kriisi-ja-vastuullinen.html</a>&nbsp;- ] &hellip;</p><p>1 - <em>jatkuu linkin</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/06/kreikkalainen-nuorallatanssi-korkki.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/06/kreikkalainen-nuorallatanssi-korkki.html</a> - <em>alta</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>2</strong><strong> - Seuraavaksi katsomme mitä kirjoitimme aiemmin, kun meille niin tärkeä SOTE - kokonaisuus oli myös tapetilla</strong> &ndash; elettiin 14.1.2013 päivää</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp;&hellip;Kirjohallitus on jakanut avokätisesti vakuuksia, rahaa ja suomalaista luotettavuutta Etelä-Eurooppaan, solidaarisuus- ja pyrkyryyssyistä. Hallitus on jakanut rahaa ja vakuuksia veronmaksajilta, jotka jonottivat tuolla terveysasemalla. Kreikka oli kuitenkin - puheista huolimatta - helppo päätös riemunkirjavalle hallitukselle. Miksi SOTE, joka koskee koko kansaa - jäi vettyneiden puheiden ja puoluepoliittisten ideologiariitojen alle?</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kyllä kansa oikeasti tietää!</strong></p><p>Kansakuntamme ikääntyy, vero eurot tai huomenna -markat vähenevät, valtion velka kasvaa. Kansalaiset odottavat vankkaa ratkaisua sosiaali- ja terveyskeskustelun päätöksiksi. miksi nuo päätökset jäävät piiloon; onko se hallituskyvyttömyyttä, osaamattomuutta, ideologiariitaa, vai mitä&nbsp;- mutta yksi on varma: Kansa tuskastuu -&nbsp;<em>nyt on kysymys omista tärkeistä asioista</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kreikka on kuitenkin kaukainen asia</strong></p><p>Kreikkalaiset manipuloivat itselleen saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kautta ostovoimaa, jota ei ollut - otettiin velkaa yli kykyjen. Oli kivaa nautiskella kulutusjuhlaa ja näyttötaloutta (ainakin joidenkin osalta), kuten osaksi meillä tapahtui 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa - tunnetuin seurauksin. Nyt me ryntäämme solidaarisuushallituksena hätiin ja apuun - järjestettiin lainoitus, järjestettiin epäselvästi vakuudelliset rahoitukset - tähän riitti tarmoa ja päätöskykyä&nbsp;**] &hellip;</p><p>2 - <em>jatkuu linkin</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/soten-vaikeus-ja-kreikan-helppous.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/soten-vaikeus-ja-kreikan-helppous.html</a> - <em>alta</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>3</strong><strong> - Mennäänpä vielä pari vuotta taaksepäin </strong>&ndash; päivään 12.11.2011 &ndash;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Velkaa, enemmän velkaa - näin saatiin näyttötaloutta,</strong></p><p><strong>&nbsp;&hellip; kulutusjuhlaa ja arvostusta materialismin alttareilta. Ihmiset monissa maissa söivät itsensä lääketieteelliseen kuntoon, jossa loppuiäksi odottavat elintasosairaudet ylipainosta alkaen. Ihmiskunta on syönyt suunnilleen syyskuussa koko vuoden biosfäärituotannon - so. ravinto- ja ravinnetuotanto elättämään vuosikasvusta koko biosfääri - loppuvuosi meneekin sitten &quot;lopullisesti&quot; varannoista pois&hellip;</strong></p><p>3 - <em>jatkuu linkin</em> ~<strong> <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87925-lansi-soi-tanaan-velanotolla-huomisen">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87925-lansi-soi-tanaan-velanotolla-huomisen</a> - </strong><em>alta</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>4</strong><strong> - Entä EU - Eurooppaan paenneen Jyrki Kataisen toimenpiteet, kun ne ovat nyt kaiken kansan nähtävillä</strong> &ndash; kirjoitettu 13.12.2013</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&hellip; Kuusilohallituksen suurin mielenkiinto on ollut ulkomailla &ndash; EU-konsensuksessa ja solidaarisuudessa auttaa etelän veljiä &rdquo;mäessä&rdquo; - kuka tai ketkä tulevat huomenna meitä auttamaan? Saksako, jonne &rdquo;<em>kataisnöyristely</em>&rdquo; on ojennellut käsiään &ndash; ehkäpä turvatakseen oman EU - viran&nbsp;6], kun Suomesta käy ajolähtö &ndash; kuten muinoiselle valtiovarainministeri&nbsp;<strong>Erkki Liikaselle</strong>&nbsp;(SDP) &hellip;</p><p>&hellip;</p><p>6]&nbsp;<em>&rdquo;Jättävätkö rotat aina ensimmäisenä uppoavan laivan?&rdquo;</em>&nbsp;~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html</a> -</p><p>4 - <em>jatkuu linkin</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/onko-katainen-saanut-jo.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/onko-katainen-saanut-jo.html</a> - <em>alta</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>*</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt, kun tosiasiat ovat pöydässä ja äänestäjät ovat todenneet tietämänsä nyt todeksi?</strong></p><p>Nythän on meneillään kova vääntö suljettujen ovien takana. Mitä meiltä halutaan pimittää amerikkalaisille tärkeässä TTIP &ndash; neuvottelussa? Tihkuneiden ja vuodettujen tietojen pohjalta on voitu tehdä johtopäätöksiä &ndash; arvovaltaisiltakin tahoilta, muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi valottaa TTIP &ndash; prosessia ~ <a href="https://minimahti.net/2016/05/10/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksesta-tassa-luodaan-suursijoittajien-hallitsemaa-maailmaa/">https://minimahti.net/2016/05/10/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksesta-tassa-luodaan-suursijoittajien-hallitsemaa-maailmaa/</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tai siten &ndash; mihin meitä ollaan viemässä arkikansalaiselle ehkä tärkeimmässä SOTE &ndash; selvityksessä?</strong></p><p>Otetaanko huomioon riittävästi läntisen naapurimme Ruotsin kokemukset heidän omasta SOTE -uudistuksesta, tästä lisätietoa linkin ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/lehti_sote-uudistus_kaansi_hoitokustannuksia_rajuun_kasvuun_tukholmassa/8871628">http://yle.fi/uutiset/lehti_sote-uudistus_kaansi_hoitokustannuksia_rajuun_kasvuun_tukholmassa/8871628</a> &ndash; alta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansalaiset &ndash; nyt on aika vaatia rehellistä tietoa!</strong></p><p>Meillä ollaan tekemässä oleellisia päätöksiä koko elämäämme ajatellen &ndash; niin &rdquo;kreikkalaisten elämän helpotuksesta&rdquo;, mutta keiden kustannuksella ja millä hinnalla. On menossa TTIP &ndash; neuvottelut, väännetään kättä kotoisasti SOTE -ratkaisusta ja kaiken päälle vähemmistöpoliitikot painavat päälle turvattomuutta Natoon veivaamisena, jopa <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000851220.html">suunnitellaan kansanäänestyksen ohittamista</a>.</p><p>Nyt on aika vaatia omalta kansanedustajaltaan vastauksia miten hän haluaa äänestää näitä neljää asiakohtaa. Kansakunnan on myös syytä tarvittaessa vaatia ennenaikaisia eduskuntavaaleja, mikäli mopedi on vikuroiden karkaamassa hallituksemme käsistä.</p><p>&hellip;</p><p>PS <em>Mikäli et näe tai saa avattua tekstin linkkejä, niin koko kirjoitus on nähtävänä</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla.html</a> <em>- täältä</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla-tanssi-dominoefektin">AL</a> | US | PZ | <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla.html">BL</a> | BLOG 77259</p><p>&nbsp;</p><p>PVM 11052016</p><p>DOC Kreikkalainen nuoralla tanssi_11052016 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>&nbsp;</p><p>803 |</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> (Saksalaiset ovat rehellisyydessään selvittäneet |1 mitä tosiaan tuolla demokratian kehdossa on tapahtunut – jo alun alkaen, kun eurorahoitus ja lainajärjestelyt käynnistyivät. On jo selvää, että monet tiesivät alun alkaen mitä tapahtuu |2. Meitä kansalaisia uhkailtiin massatyöttömyydellä, ellemme ryhdy auttaman eteläisiä veljiä. Nyt velkauhka on massiivinen – kreikkaoperaatioiden vuoksi …)

|1 Näin Kreikka-tukipaketti valui suurille pankeille ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001174959.html -

|2 He varoittivat jo vuonna 2011 Kreikasta ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001175296.html -

 

*

1 - Tarkastellaan aihetta lähihistoriaan kurkaten, mitä kirjoitimme 28.6.2015 (IL_BLOG) –

[ … palkansaaja Erkki pohdiskelee tapahtumia, kun EU - Brysseliin paennut Jyrki Katainen puoliksi uhkaili massatyöttömyydellä aikanaan kansalaisiamme, kun oli pakko tukea Kreikkaa ja kreikkalaisia

 

 …Työtön Liisa muistaa myös, että noilla Jutta Urpilaisen hoivaavilla Kreikka – ”takuuksilla” ja -vakuuksilla siirrettiin individualistinen europankkien saatava kollektiiviseen hoitoon – kunkin tukivaltion kansalaisten piikkiin, vain meillä ”hoivaten”… ]

Eräät ovat oivaltaneet, että EKP painaa painokoneet savuten tyhjästä rahaa 1]. Nythän on menossa (ainakin vielä?) Kreikan hätärahoitus 2], ja euroja lasketaan EKP sivufiliaalien kautta pankkien verkkoihin bitti euroina 3] – ja edelleen katteetta, tai jos on katettu – niin joku sitten tarkasti kansalaisille ja lukijoille tämän selostakoot.

Kreikka sai vasemmistolaisen radikaalin pääministerikseen. Pääministeri Alexis Tsipras on yrittänyt kaikki keinot, pinnalla pysymisen ja muutkin metkut, pelastaakseen äänestäjänsä ja vähäosaisen kansansa. 


Osa kreikkalaisista ulosmittasi kulutusjuhla-aikana mittavat rönsyt, 

huudattaen näyttö- ja vertailutaloutta 4] – unohtamatta itse valtion suuria asehankintoja – muun muassa Saksasta, kun ikivihollinen, natotoveri Turkkikin on aivan ihokosketuksella.
 
[ … läntisen maailman demokratiakriisi … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/demokratian-kriisi-ja-vastuullinen.html - ] …

1 - jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/06/kreikkalainen-nuorallatanssi-korkki.html - alta

 

*

 

2 - Seuraavaksi katsomme mitä kirjoitimme aiemmin, kun meille niin tärkeä SOTE - kokonaisuus oli myös tapetilla – elettiin 14.1.2013 päivää

 

 …Kirjohallitus on jakanut avokätisesti vakuuksia, rahaa ja suomalaista luotettavuutta Etelä-Eurooppaan, solidaarisuus- ja pyrkyryyssyistä. Hallitus on jakanut rahaa ja vakuuksia veronmaksajilta, jotka jonottivat tuolla terveysasemalla. Kreikka oli kuitenkin - puheista huolimatta - helppo päätös riemunkirjavalle hallitukselle. Miksi SOTE, joka koskee koko kansaa - jäi vettyneiden puheiden ja puoluepoliittisten ideologiariitojen alle?

 

Kyllä kansa oikeasti tietää!

Kansakuntamme ikääntyy, vero eurot tai huomenna -markat vähenevät, valtion velka kasvaa. Kansalaiset odottavat vankkaa ratkaisua sosiaali- ja terveyskeskustelun päätöksiksi. miksi nuo päätökset jäävät piiloon; onko se hallituskyvyttömyyttä, osaamattomuutta, ideologiariitaa, vai mitä - mutta yksi on varma: Kansa tuskastuu - nyt on kysymys omista tärkeistä asioista.

 

Kreikka on kuitenkin kaukainen asia

Kreikkalaiset manipuloivat itselleen saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kautta ostovoimaa, jota ei ollut - otettiin velkaa yli kykyjen. Oli kivaa nautiskella kulutusjuhlaa ja näyttötaloutta (ainakin joidenkin osalta), kuten osaksi meillä tapahtui 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa - tunnetuin seurauksin. Nyt me ryntäämme solidaarisuushallituksena hätiin ja apuun - järjestettiin lainoitus, järjestettiin epäselvästi vakuudelliset rahoitukset - tähän riitti tarmoa ja päätöskykyä **] …

2 - jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/soten-vaikeus-ja-kreikan-helppous.html - alta

 

*

 

3 - Mennäänpä vielä pari vuotta taaksepäin – päivään 12.11.2011 –

 

Velkaa, enemmän velkaa - näin saatiin näyttötaloutta,

 … kulutusjuhlaa ja arvostusta materialismin alttareilta. Ihmiset monissa maissa söivät itsensä lääketieteelliseen kuntoon, jossa loppuiäksi odottavat elintasosairaudet ylipainosta alkaen. Ihmiskunta on syönyt suunnilleen syyskuussa koko vuoden biosfäärituotannon - so. ravinto- ja ravinnetuotanto elättämään vuosikasvusta koko biosfääri - loppuvuosi meneekin sitten "lopullisesti" varannoista pois…

3 - jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87925-lansi-soi-tanaan-velanotolla-huomisen - alta

 

*

 

4 - Entä EU - Eurooppaan paenneen Jyrki Kataisen toimenpiteet, kun ne ovat nyt kaiken kansan nähtävillä – kirjoitettu 13.12.2013

 

 … Kuusilohallituksen suurin mielenkiinto on ollut ulkomailla – EU-konsensuksessa ja solidaarisuudessa auttaa etelän veljiä ”mäessä” - kuka tai ketkä tulevat huomenna meitä auttamaan? Saksako, jonne ”kataisnöyristely” on ojennellut käsiään – ehkäpä turvatakseen oman EU - viran 6], kun Suomesta käy ajolähtö – kuten muinoiselle valtiovarainministeri Erkki Liikaselle (SDP) …

6] ”Jättävätkö rotat aina ensimmäisenä uppoavan laivan?” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html -

4 - jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/onko-katainen-saanut-jo.html - alta

 

*

 

Entä nyt, kun tosiasiat ovat pöydässä ja äänestäjät ovat todenneet tietämänsä nyt todeksi?

Nythän on meneillään kova vääntö suljettujen ovien takana. Mitä meiltä halutaan pimittää amerikkalaisille tärkeässä TTIP – neuvottelussa? Tihkuneiden ja vuodettujen tietojen pohjalta on voitu tehdä johtopäätöksiä – arvovaltaisiltakin tahoilta, muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi valottaa TTIP – prosessia ~ https://minimahti.net/2016/05/10/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksesta-tassa-luodaan-suursijoittajien-hallitsemaa-maailmaa/ -

 

Tai siten – mihin meitä ollaan viemässä arkikansalaiselle ehkä tärkeimmässä SOTE – selvityksessä?

Otetaanko huomioon riittävästi läntisen naapurimme Ruotsin kokemukset heidän omasta SOTE -uudistuksesta, tästä lisätietoa linkin ~ http://yle.fi/uutiset/lehti_sote-uudistus_kaansi_hoitokustannuksia_rajuun_kasvuun_tukholmassa/8871628 – alta.

 

Kansalaiset – nyt on aika vaatia rehellistä tietoa!

Meillä ollaan tekemässä oleellisia päätöksiä koko elämäämme ajatellen – niin ”kreikkalaisten elämän helpotuksesta”, mutta keiden kustannuksella ja millä hinnalla. On menossa TTIP – neuvottelut, väännetään kättä kotoisasti SOTE -ratkaisusta ja kaiken päälle vähemmistöpoliitikot painavat päälle turvattomuutta Natoon veivaamisena, jopa suunnitellaan kansanäänestyksen ohittamista.

Nyt on aika vaatia omalta kansanedustajaltaan vastauksia miten hän haluaa äänestää näitä neljää asiakohtaa. Kansakunnan on myös syytä tarvittaessa vaatia ennenaikaisia eduskuntavaaleja, mikäli mopedi on vikuroiden karkaamassa hallituksemme käsistä.

PS Mikäli et näe tai saa avattua tekstin linkkejä, niin koko kirjoitus on nähtävänä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/aloittaako-kreikkalainen-nuoralla.html - täältä.

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL | US | PZ | BL | BLOG 77259

 

PVM 11052016

DOC Kreikkalainen nuoralla tanssi_11052016 – Microsoft Word Starter

 

803 |

]]>
2 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216781-aloittaako-kreikkalainen-nuoralla-tanssi-dominoefektin#comments Grexit Kreikan velkakriisi Kreikan velkojen leikkaus Kreikka Kreikka ja euro Wed, 11 May 2016 15:16:51 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216781-aloittaako-kreikkalainen-nuoralla-tanssi-dominoefektin
Valehteliko Stubb myös Suomen Kreikka-linjasta? http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207541-valehteliko-stubb-myos-suomen-kreikka-linjasta <p>Pääministeri <strong>Juha Sipilä </strong>on nostanut keskeiseen arvoon <em>luottamuksen</em>. Sen perään onkin viime päivinä kyselty valtiovarainministeri <strong>Alexander Stubb</strong>in kohdalla: Stubb jäi viime viikon lopussa kiinni suorasta <em>valehtelusta </em>eduskunnalle. Tapaus ei kuitenkaan ole Stubbin kohdalla yksittäistapaus. (ks. alla)</p><p>Palautetaanpa muistiin vielä yksi episodi keskikesältä:</p><p>Näyttää pahasti siltä, että Stubb puhui julkisesti &quot;muunneltua totuutta&quot; myös Suomen linjasta Kreikan velkaneuvottelussa viime heinäkuussa. &nbsp;</p><p>Stubb kiisti tiedotustilaisuudessa jyrkästi, että Suomen linjaa olisi millään tavalla reivattu kovemmaksi ts. olisi alettu ajaa Kreikan eroa eurosta (&quot;Grexit&quot;). Stubb tylytti toimittajaa, joka rohkeni kysyä asiasta. Stubb väitti, että hallituksen &rdquo;ensisijainen tavoite&rdquo; oli Kreikan pitäminen euroalueessa.&nbsp;</p><p>Kuitenkin jo seuraavana päivänä julkisuuteen tuli valtioneuvoston muistio Suomen linjasta, joka asetti Stubbin mahtipontiset puheet outoon valoon. &nbsp;Sen mukaan Suomi (ts. hallitus) piti &quot;kestävänä ratkaisuna&quot; sitä, että &nbsp;Kreikka erotetaan ainakin väliaikaisesti rahaliitosta. On vaikea välttyä vaikutelmalta, että Stubb oli puhunut palturia.&nbsp;<br />&nbsp;</p><p>Kaikille meille sattuu virheitä. Stubbin kohdalla totuudesta poikkeamisessa kysymyksessä näyttää kuitenkin olevan toistuva kaava. Onko päässyt käymään niin, että meillä on valtiovarainministerinä henkilö, jolle totuudessa pysymisellä ei ole minkäänlaista arvoa?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Uutislinkit:</strong><br /><br /><a href="http://www.uusisuomi.fi/raha/89858-alexander-stubb-jyrahti-tama-oli-suomen-todellinen-grexit-kanta">Alexander Stubb jyrähti: Tämä oli Suomen todellinen &rdquo;grexit-kanta&rdquo;</a>&nbsp;(US 16.8.2015)<br /><br /><a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1305971200041?jako=c67d7b0a1fc4de85fc912c850cb1ec69&amp;ref=og-url">&rdquo;Mikä linjanmuutos?&rdquo; &ndash; Stubb muunteli totuutta ja tylytti toimittajaa Kreikka-tiedottamisessaan</a> (HS 18.7.2015)<br /><br /><a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/90793-alexander-stubb-vastaa-syytoksiin-valehtelusta-liian-paljon-sanottu">Alexander Stubb vastaa syytöksiin valehtelusta: &rdquo;Liian paljon sanottu&rdquo;</a> (US 18.7.2015)<br /><br /><br /><strong>Lue myös:</strong></p><p><a href="http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207443-stubb-puhui-potya-aiemminkin">Panu Raatikainen:&nbsp;Stubb puhui pötyä aiemminkin</a><br /><br /><a href="http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207417-pitaisiko-stubbin-erota">Panu Raatikainen: Pitäisikö Stubbin erota?</a></p><p><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilä on nostanut keskeiseen arvoon luottamuksen. Sen perään onkin viime päivinä kyselty valtiovarainministeri Alexander Stubbin kohdalla: Stubb jäi viime viikon lopussa kiinni suorasta valehtelusta eduskunnalle. Tapaus ei kuitenkaan ole Stubbin kohdalla yksittäistapaus. (ks. alla)

Palautetaanpa muistiin vielä yksi episodi keskikesältä:

Näyttää pahasti siltä, että Stubb puhui julkisesti "muunneltua totuutta" myös Suomen linjasta Kreikan velkaneuvottelussa viime heinäkuussa.  

Stubb kiisti tiedotustilaisuudessa jyrkästi, että Suomen linjaa olisi millään tavalla reivattu kovemmaksi ts. olisi alettu ajaa Kreikan eroa eurosta ("Grexit"). Stubb tylytti toimittajaa, joka rohkeni kysyä asiasta. Stubb väitti, että hallituksen ”ensisijainen tavoite” oli Kreikan pitäminen euroalueessa. 

Kuitenkin jo seuraavana päivänä julkisuuteen tuli valtioneuvoston muistio Suomen linjasta, joka asetti Stubbin mahtipontiset puheet outoon valoon.  Sen mukaan Suomi (ts. hallitus) piti "kestävänä ratkaisuna" sitä, että  Kreikka erotetaan ainakin väliaikaisesti rahaliitosta. On vaikea välttyä vaikutelmalta, että Stubb oli puhunut palturia. 
 

Kaikille meille sattuu virheitä. Stubbin kohdalla totuudesta poikkeamisessa kysymyksessä näyttää kuitenkin olevan toistuva kaava. Onko päässyt käymään niin, että meillä on valtiovarainministerinä henkilö, jolle totuudessa pysymisellä ei ole minkäänlaista arvoa?

 

Uutislinkit:

Alexander Stubb jyrähti: Tämä oli Suomen todellinen ”grexit-kanta” (US 16.8.2015)

”Mikä linjanmuutos?” – Stubb muunteli totuutta ja tylytti toimittajaa Kreikka-tiedottamisessaan (HS 18.7.2015)

Alexander Stubb vastaa syytöksiin valehtelusta: ”Liian paljon sanottu” (US 18.7.2015)


Lue myös:

Panu Raatikainen: Stubb puhui pötyä aiemminkin

Panu Raatikainen: Pitäisikö Stubbin erota?



 

]]>
0 Grexit Stubb Valehtelu Mon, 30 Nov 2015 16:44:38 +0000 Panu Raatikainen http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207541-valehteliko-stubb-myos-suomen-kreikka-linjasta
Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204249-arvio-euroopan-talous-ja-rahaliiton-kehittamistarpeista <p><strong>Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista</strong></p><p><strong><em>&rdquo;Uusi EMU jakaa Euroopan&rdquo; &ndash; Pekka Lähteenmäki, Talouselämä 2.10.2015</em></strong></p><p>*</p><p>Valtiovarainministeriön asettama työryhmä luovutti <strong>Euroopan Unionin talous- ja rahaliiton (EMU)</strong> kehittämistarpeita käsitelleen raportin VM:lle viime torstaina 1.10.2015.&nbsp; Asian tärkeydestä huolimatta raportti ja ennen kaikkea sen sisältämät arviot jäivät väistämättä päivänkohtaisten &rdquo;tärkeämpien&rdquo; uutisten alle ja taustalle.</p><p>*</p><p><strong>Uskovaisten epistolaa</strong></p><p>EMU:n kehittämistarpeita arvioivan &rdquo;asiantuntijaryhmän&rdquo; raportin ongelmat juontavat lähtökohtaisesti kolmesta seikasta: asettajasta, ryhmän koostumuksesta ja toimeksiannon rajauksesta.</p><p>Palkattoman työryhmän asetti valtiovarainministeri, sen toimiaika oli asian tärkeyteen nähden lyhyt, vain neljä viikkoa (20.8.2015-18.9.2015) ja sen toimeksianto fokusoitui yleisesti tunnettujen &rdquo;valuvikojen&rdquo; silmäilyyn &ndash; ei edes läpivalaisuus, saati fundamentaaliseen pohdintaan.</p><p>Toimeksiannon taustakuvauksessa todetaan asianmukaisesti:</p><p><em>&rdquo;</em><em>Finanssikriisin ja eurokriisin vuodet ovat osoittaneet, että rahaliiton perusrakenteissa on puutteita. Finanssikriisi ravisteli koko maailman rahoitustaloutta, mutta vain euroalueella se kärjistyi systeemiseksi, pitkäaikaiseksi valtioiden velkakriisiksi. </em></p><p><em>Laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että euroalueen pankkisektorin ja sen sääntelyn maittain sirpaloitunut rakenne ja syvälliset kytkennät kotivaltioon olivat keskeinen velkakriisiä vaikeuttanut tekijä. Näiden kytkentöjen kautta yhtäältä pankkisektorin ongelmat muuntuivat julkistalouden ongelmiksi ja toisaalta valtiontalouden hauraus johti pankkisektorin ajautumiseen vaikeuksiin. Pankkiunionin tarkoitus on purkaa näitä kytkentöjä. Se, miten pitkälle pankkiunionia on tarkoituksenmukaista kehittää, on yksi EMU:n kehittämisen tärkeistä kysymyksistä.&rdquo;</em></p><p><em>Lisäksi todetaan:</em></p><p><em>&rdquo;</em><em>Rahaliiton rakenteellisiksi ongelmiksi on nähty myös finanssipolitiikan koordinaation heikkous, jäsen-valtioiden talouden rakenteelliset puutteet ja heterogeenisuus, keskitetyn finanssipoliittisen kapasiteetin pienuus sekä poliittisen unionin puuttuminen. Monia näistä ajatuksista käsiteltiin kesällä 2015 julkaistussa ns. <strong>viiden puheenjohtajan raportissa &rdquo;Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely</strong>&rdquo;, josta EU-huippukokouksen on määrä keskustella lokakuussa. </em></p><p><em>Asian tiimoilta käytävä eurooppalainen keskustelu ja sen pohjalta tehtävät päätökset tulevat viitoitta-maan tärkeällä tavalla EU:n ja euroalueen luonteen kehitystä. Siksi on tärkeää, että Suomen kotimainen kannanmuodostus perustuu huolelliseen analyysiin ja avoimeen keskusteluun.&rdquo;</em></p><p>Ainakaan viimemainittu hurskas lauselma Suomen kotimaisen kannanmuodostuksen perustumisesta &rdquo;huolelliseen analyysiin ja avoimeen keskusteluun&rdquo; ei jo pelkästään lähtökohdista johtuen tietenkään toteudu, eikä sitä toimeksiantajan taholta mitenkään toivotakaan.</p><p>*</p><p>Edellä mainittu EU:n ylimmän johdon laatima &rdquo;<strong>Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely</strong>&rdquo; löytyy suomeksi täältä (26 sivua): <a href="http://ec.europa.eu/priorities/economic-monetary-union/docs/5-presidents-report_fi.pdf"><u>http://ec.europa.eu/priorities/economic-monetary-union/docs/5-presidents-report_fi.pdf</u></a></p><p>Kertomuksen laativat komission puheenjohtaja <strong>Jean-Claude Junckerin </strong>johdolla, neuvoston puheenjohtaja <strong>Donald Tusk</strong>, sekä euroryhmän puheenjohtaja <strong>Jeroen Dijsselbloem</strong>, EKP:n pääjohtaja <strong>Mario Draghi </strong>ja parlamentin puhemies <strong>Martin Schultz</strong>.</p><p>*</p><p><strong>Työryhmän tavoitteet ja tehtävät</strong></p><p>Koska tarkoituskaan ei ilmiselvästi ollut pohtia &rdquo;syntyjä syviä&rdquo;, eikä edes hahmotella ääriviivoin mitään vaihtoehtoista ratkaisua &rdquo;EMUn kehittämiselle&rdquo;, toimeksianto eteni totuttua rataa:</p><p><em>&rdquo;Työryhmän tehtävä on muodostaa Suomen näkökulmasta asiantuntijanäkemys talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista käytävään keskusteluun. </em></p><p><em>Työryhmä keskittyy erityisesti niihin kehittämiskohteisiin, joiden osalta on lähiaikoina odotettavissa konkreettisia esityksiä, mutta se voi harkintansa mukaan ottaa kantaa myös pitemmän aikavälin kehittämistarpeisiin. Työryhmä huomioi arviossaan myös viiden puheenjohtajan raportin ehdotukset.&rdquo;</em></p><p>Lisäksi Stubbin johtama ministeriö evästi:</p><p><em>&rdquo;Työryhmä ottaa kehittämistarpeita arvioidessaan huomioon, soveltuvin osin ja harkintansa puitteissa, toimien vaikutukset EMU:n vakauteen, euroalueen talouden toiminnan tehokkuuteen, eri toimijoiden kannusteisiin ja moraalikatoon, jäsenvaltioiden asemaan sekä EMU:n demokraattiseen oikeutukseen ja koettuun oikeudenmukaisuuteen. Työryhmä arvioi myös ehdotusten yhdenmukaisuutta hallitusohjelman ja Suomen aiempien EMU-linjausten kanssa.&rdquo; </em></p><p><em>Asettamispäätös 20.8.2015 täällä: <a href="http://vm.fi/documents/10623/1096506/Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s/a22e7a40-bd48-44c1-80ac-97d3d3d7a986"><u>http://vm.fi/documents/10623/1096506/Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s/a22e7a40-bd48-44c1-80ac-97d3d3d7a986</u></a> </em></p><p>*</p><p><strong>Köyhät eväät</strong></p><p>Näistä lähtökohdista ja näillä evästyksillä ja ryhmärakenteella lopputuloksesta ei juurikaan voinut muuta tulla kuin nyt nähty, viime torstaina julkistettu 90 sivuinen plari.</p><p>Raportti tässä: <a href="http://vm.fi/documents/10623/1083563/Arvio+Euroopan+talous-+ja+rahaliiton+kehitt%C3%A4mistarpeista/204d2935-c65b-4ec2-ba1c-2f5ee1da2123"><u>http://vm.fi/documents/10623/1083563/Arvio+Euroopan+talous-+ja+rahaliiton+kehitt%C3%A4mistarpeista/204d2935-c65b-4ec2-ba1c-2f5ee1da2123</u></a></p><p>Kun paperia punnitsee käsissään ja sitä lukee ajatuksen kanssa, ei voi kuin ihmetellä, miten kevyesti ja itsestäänselvästi &ndash; vaikenemalla &ndash; sivuutetaan sellainen melko huomattava tapaus EMUn polulta, kuin jäsenmaa Kreikan hoipertelu ja suoranainen reppulointi euroeron partaalla viime kesänä 2015, siis vain muutama kuukausi sitten.</p><p><em>Voiko todellisuuden ja realismin sivuuttaminen kehittyä enää korkeampaan potenssiin?</em></p><p>Voiko VM näin suit sait omia Suomen kansakunnan kannalta olennaisen kansantalouden ja integraatiopolitiikan ydinkysymyksen &rdquo;tekniseen hallintaansa&rdquo;?</p><p>&nbsp;</p><p>Nythän kauaskantoinen ja olennainen kansakunta-kysymys on heitetty Emu-rukoilevaisten kätten päälle panoa varten täysin homogeeniseen työryhmään, joka ennalta-arvattavin näkemyksin ja painotuksin on tuottanut sanalla sanoen &rdquo;köykäiset eväät&rdquo; sisältävän kääreen.&nbsp; Voidaanpahan sitten, kun herätys tulee, sanoa, että tämä on käynyt toimikunnassa ja tästä on keskusteltu, ja onpa raporttikin julkaistu.</p><p>Puuttuuko meiltä ihan oikeasti kriittinen ja asiantunteva anti-EMU &ndash;politiikka?</p><p>Vai onko Suomi VM:n uskonvaraisen markkinaliberalismin kangistama?&nbsp; Aivan kuin kani kobran edessä.</p><p>*</p><p><strong>Tässä &rdquo;asiantuntijaraportissa&rdquo; </strong>hahmotellaan <strong>kaksi vaihtoehtoista visiota</strong> EMU:n perusrakenteiden kehittämiselle.</p><p>Nämä ovat:</p><ol><li><strong>K</strong><strong><em>eskitetyn ohjauksen EMU </em></strong><strong>ja </strong></li><li><strong><em>Markkinakuri-EMU</em></strong><strong>. </strong></li></ol><p><em>&rdquo;Kumpikin visio on sisäisesti johdonmukainen kokonaisuus, jossa vallan ja vastuun yhteys toteutuu päätöksenteon oikeutuksen edellyttämällä tavalla ja luo siten pohjan demokraattiselle hyväksynnälle. </em></p><p><em>Kumpikaan visio ei rajoita mahdollisuuksia syvenevään integraatioon.</em></p><p><em>Molempien puitteissa on mahdollista siirtää unionille toimivaltaa siinä määrin kuin se katsotaan perustelluksi.&rdquo;</em></p><p>Näin laatijat tiivistävät näkemyksensä.</p><p>*</p><p><strong>Keskitetyn ohjauksen EMU</strong></p><p>tarkoittaa seuraavia istitutionaalisia rakenteita, &rdquo;ikuisia&rdquo;, kuten aina tällaisessa yhteydessä, eli <em>pääomamarkkinaunionia;</em></p><p><em>rahoitus- ja fiskaaliunionia;</em></p><p><em>Euroalueen varainhoitohallintoa;</em></p><p><em>suhdannetasausmekanismia;</em></p><p><em>Euroopan finanssipoliittista komiteaa</em>.</p><p>Sanomatta vain jää, kuka pitää valtaa, sanoo &rdquo;sen viimeisen sanan&rdquo; näissä kaikissa.&nbsp; Saksa.</p><p>*</p><p><strong>Markkinakuri-EMU</strong></p><p>tarkoittaa, että lähtökohtana on kunkin jäsenvaltion vastuu omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista.&nbsp; Näennäisestä itsellisyydestä huolimatta tähänkin sisältyy, kuten centraali-EMUunkin, <em>pankkiunioni ja</em></p><p><em>yhteinen talletussuoja.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Eli pankkien suoja- ja turvajärjestely, jonka maksajina ovat, arvatkaapa ketkä.&nbsp; Me, kaikki ei-pankit.</p><p>*</p><p><strong>Raportti on noteerattu lehdistössä, tosin melko matalan profiilin jutuin:</strong></p><p><em>&rdquo;Vaikka Kreikka kävi kesällä euroeron partaalla, eivät Suomen ykkösluokan Emu-tuntijat uhraa aikaa euron hajoamisen pohtimiseen&rdquo;.&nbsp; </em></p><p>Näin totesi &rdquo;talouselämän äänenkannattajan&rdquo; Talouselämä-lehden (n:o 33, sivu 8; <a href="http://summa.talentum.fi/channel/te/magazines"><u>http://summa.talentum.fi/channel/te/magazines</u></a> ) toimittaja <strong>Pekka Lähteenmäki</strong> viime viikon kolumnissaan, jonka otsikko on täysin kuvaava:</p><p><strong><em>&rdquo;Uusi Emu jakaa Euroopan</em></strong><strong>&rdquo;.&nbsp; </strong></p><p>Ingressissä Pekka lataa:</p><p>&rdquo;<em>Euroliitto ei hajoa, vaan tiivistyy ja ottaa eroa EU:sta, arvioivat suomalaiset talousviisaat raportissaan.&rdquo; </em></p><p>*</p><p><strong>Uusi EMU</strong></p><p>Jotain siis tapahtuu Euroopassa.&nbsp; Jotain, jota varten meidän tulisi nyt huhkia ja ponnistella, käyttää harmaita aivosolujamme.</p><p>Mutta jo lähdössä heitämme &rdquo;tarpeettomat skenariot&rdquo; nurmikolle, ja arvomme mitä vanhoja ratakaakkeja valitsisimme kohteiksemme, panostaaksemme sinne omat ja kansalaisten rahat, toivon ja tulevaisuuden.</p><p>*</p><p><strong>Suomen pitää miettiä</strong></p><p>Suomen pitää miettiä tarkkaan ja huolellisesti oma kansallinen suhtautumisensa EMU:n <strong>&rdquo;viimeistelyyn&rdquo;.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Nythän epäämättä näyttää siltä, että Eurojärjestelmä toimii maanosanlaajuisena separaattorina, jossa sen sijaan, että edes maltillisesti pyrittäisiin rajoittamaan finanassimarkkinoiden valtoimenaan vellovia voimia, noita niin ihailtuja vapauksia, järjestelmä pikemminkin ruokkii ja vahvistaa olemassa olevien markkinoiden ääritehoja.</p><p>Järjestelmä keskittää ja vahvistaa voimakkaiden valtojen, siis käytännössä lähinnä Saksan, asemaa kollektiivisessa raha-, talous- ja politiikka-yhteisössä, ja vahvasti jyrkentää reunavaltioiden ja pienempien ja kapeammassa marginaalissa elävien kansakuntien olemassaolon edellytyksiä.</p><p>Se nyt on jo käynyt selväksi, että itsenäisten valtioiden ei kannata enempää luovuttaa ripevallastaan Brysselille.</p><p>*</p><p>*</p><p>Ihan vain pienenä muistutuksena euroalueen kuolevaisuudesta:</p><p><strong>&rdquo;Liikemies varoittaa: &quot;Grexitin vaara ei ole kadonnut&quot;&rdquo;</strong></p><p>Näin otsikoi Talouselämä, 1.10.2015;</p><p><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/liikemies-varoittaa-grexitin-vaara-ei-ole-kadonnut-6001588"><u>http://www.talouselama.fi/uutiset/liikemies-varoittaa-grexitin-vaara-ei-ole-kadonnut-6001588</u></a></p><p><em>&rdquo;Grexitin vaara ei ole kadonnut, väittää kreikkalainen liikemies <strong>Evangelos Mytilineos</strong>.</em></p><p><em>&quot;Meiltä puuttuu se kansallisen kiireen tunne, joka on eurossa pysymisen elinehto&quot;, Mytileneos sanoo </em><em><a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/c8f8e29c-65d1-11e5-9846-de406ccb37f2.html#axzz3nCHM0bZz"><u>Financial Timesin</u></a></em><em> haastattelussa.</em></p><p><em>Sukunsa nimeä kantavan teollisuuskonserni <strong>Mytileneos Groupin</strong> hallituksen puheenjohtaja varoittaa, että Kreikan talouskurimuksen ravisteleman yksityisen sektorin yrityksiä uhkaa likviditeettiongelma, kun pankit vihdoin siivoavat lainaportfolioitaan ehtona EU:n lainapaketille. Monet yritykset joutuvat joko lyömään lapun luukulle tai pääomittamaan toimintansa uudelleen, Mytileneos sanoo FT:lle.</em></p><p><em>Mytileneosin mielestä Kreikan euroeron yhä olemassa oleva mahdollisuus ei ollut tarpeeksi esillä syyskuussa järjestettyjen parlamenttivaalien alla.&rdquo;</em></p><p>Näin siis Talouselämä.</p><p>Euroalueen yllä heiluu damokleen miekka edelleen, mutta Suomen viranomaisilla on varaa olla ottamatta näin ilmeinen mahdollisuus huomioon.&nbsp; Mehän rakennamme EMUn &rdquo;viimeistelyä&rdquo;.&nbsp; Tosin se viimeistely saattaa olla kirjaimellisempi kuin arkkitehtimme tulevat myöntäneeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista

”Uusi EMU jakaa Euroopan” – Pekka Lähteenmäki, Talouselämä 2.10.2015

*

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä luovutti Euroopan Unionin talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämistarpeita käsitelleen raportin VM:lle viime torstaina 1.10.2015.  Asian tärkeydestä huolimatta raportti ja ennen kaikkea sen sisältämät arviot jäivät väistämättä päivänkohtaisten ”tärkeämpien” uutisten alle ja taustalle.

*

Uskovaisten epistolaa

EMU:n kehittämistarpeita arvioivan ”asiantuntijaryhmän” raportin ongelmat juontavat lähtökohtaisesti kolmesta seikasta: asettajasta, ryhmän koostumuksesta ja toimeksiannon rajauksesta.

Palkattoman työryhmän asetti valtiovarainministeri, sen toimiaika oli asian tärkeyteen nähden lyhyt, vain neljä viikkoa (20.8.2015-18.9.2015) ja sen toimeksianto fokusoitui yleisesti tunnettujen ”valuvikojen” silmäilyyn – ei edes läpivalaisuus, saati fundamentaaliseen pohdintaan.

Toimeksiannon taustakuvauksessa todetaan asianmukaisesti:

Finanssikriisin ja eurokriisin vuodet ovat osoittaneet, että rahaliiton perusrakenteissa on puutteita. Finanssikriisi ravisteli koko maailman rahoitustaloutta, mutta vain euroalueella se kärjistyi systeemiseksi, pitkäaikaiseksi valtioiden velkakriisiksi.

Laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että euroalueen pankkisektorin ja sen sääntelyn maittain sirpaloitunut rakenne ja syvälliset kytkennät kotivaltioon olivat keskeinen velkakriisiä vaikeuttanut tekijä. Näiden kytkentöjen kautta yhtäältä pankkisektorin ongelmat muuntuivat julkistalouden ongelmiksi ja toisaalta valtiontalouden hauraus johti pankkisektorin ajautumiseen vaikeuksiin. Pankkiunionin tarkoitus on purkaa näitä kytkentöjä. Se, miten pitkälle pankkiunionia on tarkoituksenmukaista kehittää, on yksi EMU:n kehittämisen tärkeistä kysymyksistä.”

Lisäksi todetaan:

Rahaliiton rakenteellisiksi ongelmiksi on nähty myös finanssipolitiikan koordinaation heikkous, jäsen-valtioiden talouden rakenteelliset puutteet ja heterogeenisuus, keskitetyn finanssipoliittisen kapasiteetin pienuus sekä poliittisen unionin puuttuminen. Monia näistä ajatuksista käsiteltiin kesällä 2015 julkaistussa ns. viiden puheenjohtajan raportissa ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”, josta EU-huippukokouksen on määrä keskustella lokakuussa.

Asian tiimoilta käytävä eurooppalainen keskustelu ja sen pohjalta tehtävät päätökset tulevat viitoitta-maan tärkeällä tavalla EU:n ja euroalueen luonteen kehitystä. Siksi on tärkeää, että Suomen kotimainen kannanmuodostus perustuu huolelliseen analyysiin ja avoimeen keskusteluun.”

Ainakaan viimemainittu hurskas lauselma Suomen kotimaisen kannanmuodostuksen perustumisesta ”huolelliseen analyysiin ja avoimeen keskusteluun” ei jo pelkästään lähtökohdista johtuen tietenkään toteudu, eikä sitä toimeksiantajan taholta mitenkään toivotakaan.

*

Edellä mainittu EU:n ylimmän johdon laatima ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely” löytyy suomeksi täältä (26 sivua): http://ec.europa.eu/priorities/economic-monetary-union/docs/5-presidents-report_fi.pdf

Kertomuksen laativat komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johdolla, neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, sekä euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem, EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ja parlamentin puhemies Martin Schultz.

*

Työryhmän tavoitteet ja tehtävät

Koska tarkoituskaan ei ilmiselvästi ollut pohtia ”syntyjä syviä”, eikä edes hahmotella ääriviivoin mitään vaihtoehtoista ratkaisua ”EMUn kehittämiselle”, toimeksianto eteni totuttua rataa:

”Työryhmän tehtävä on muodostaa Suomen näkökulmasta asiantuntijanäkemys talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista käytävään keskusteluun.

Työryhmä keskittyy erityisesti niihin kehittämiskohteisiin, joiden osalta on lähiaikoina odotettavissa konkreettisia esityksiä, mutta se voi harkintansa mukaan ottaa kantaa myös pitemmän aikavälin kehittämistarpeisiin. Työryhmä huomioi arviossaan myös viiden puheenjohtajan raportin ehdotukset.”

Lisäksi Stubbin johtama ministeriö evästi:

”Työryhmä ottaa kehittämistarpeita arvioidessaan huomioon, soveltuvin osin ja harkintansa puitteissa, toimien vaikutukset EMU:n vakauteen, euroalueen talouden toiminnan tehokkuuteen, eri toimijoiden kannusteisiin ja moraalikatoon, jäsenvaltioiden asemaan sekä EMU:n demokraattiseen oikeutukseen ja koettuun oikeudenmukaisuuteen. Työryhmä arvioi myös ehdotusten yhdenmukaisuutta hallitusohjelman ja Suomen aiempien EMU-linjausten kanssa.”

Asettamispäätös 20.8.2015 täällä: http://vm.fi/documents/10623/1096506/Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s/a22e7a40-bd48-44c1-80ac-97d3d3d7a986

*

Köyhät eväät

Näistä lähtökohdista ja näillä evästyksillä ja ryhmärakenteella lopputuloksesta ei juurikaan voinut muuta tulla kuin nyt nähty, viime torstaina julkistettu 90 sivuinen plari.

Raportti tässä: http://vm.fi/documents/10623/1083563/Arvio+Euroopan+talous-+ja+rahaliiton+kehitt%C3%A4mistarpeista/204d2935-c65b-4ec2-ba1c-2f5ee1da2123

Kun paperia punnitsee käsissään ja sitä lukee ajatuksen kanssa, ei voi kuin ihmetellä, miten kevyesti ja itsestäänselvästi – vaikenemalla – sivuutetaan sellainen melko huomattava tapaus EMUn polulta, kuin jäsenmaa Kreikan hoipertelu ja suoranainen reppulointi euroeron partaalla viime kesänä 2015, siis vain muutama kuukausi sitten.

Voiko todellisuuden ja realismin sivuuttaminen kehittyä enää korkeampaan potenssiin?

Voiko VM näin suit sait omia Suomen kansakunnan kannalta olennaisen kansantalouden ja integraatiopolitiikan ydinkysymyksen ”tekniseen hallintaansa”?

 

Nythän kauaskantoinen ja olennainen kansakunta-kysymys on heitetty Emu-rukoilevaisten kätten päälle panoa varten täysin homogeeniseen työryhmään, joka ennalta-arvattavin näkemyksin ja painotuksin on tuottanut sanalla sanoen ”köykäiset eväät” sisältävän kääreen.  Voidaanpahan sitten, kun herätys tulee, sanoa, että tämä on käynyt toimikunnassa ja tästä on keskusteltu, ja onpa raporttikin julkaistu.

Puuttuuko meiltä ihan oikeasti kriittinen ja asiantunteva anti-EMU –politiikka?

Vai onko Suomi VM:n uskonvaraisen markkinaliberalismin kangistama?  Aivan kuin kani kobran edessä.

*

Tässä ”asiantuntijaraportissa” hahmotellaan kaksi vaihtoehtoista visiota EMU:n perusrakenteiden kehittämiselle.

Nämä ovat:

  1. Keskitetyn ohjauksen EMU ja
  2. Markkinakuri-EMU.

”Kumpikin visio on sisäisesti johdonmukainen kokonaisuus, jossa vallan ja vastuun yhteys toteutuu päätöksenteon oikeutuksen edellyttämällä tavalla ja luo siten pohjan demokraattiselle hyväksynnälle.

Kumpikaan visio ei rajoita mahdollisuuksia syvenevään integraatioon.

Molempien puitteissa on mahdollista siirtää unionille toimivaltaa siinä määrin kuin se katsotaan perustelluksi.”

Näin laatijat tiivistävät näkemyksensä.

*

Keskitetyn ohjauksen EMU

tarkoittaa seuraavia istitutionaalisia rakenteita, ”ikuisia”, kuten aina tällaisessa yhteydessä, eli pääomamarkkinaunionia;

rahoitus- ja fiskaaliunionia;

Euroalueen varainhoitohallintoa;

suhdannetasausmekanismia;

Euroopan finanssipoliittista komiteaa.

Sanomatta vain jää, kuka pitää valtaa, sanoo ”sen viimeisen sanan” näissä kaikissa.  Saksa.

*

Markkinakuri-EMU

tarkoittaa, että lähtökohtana on kunkin jäsenvaltion vastuu omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista.  Näennäisestä itsellisyydestä huolimatta tähänkin sisältyy, kuten centraali-EMUunkin, pankkiunioni ja

yhteinen talletussuoja.

 

Eli pankkien suoja- ja turvajärjestely, jonka maksajina ovat, arvatkaapa ketkä.  Me, kaikki ei-pankit.

*

Raportti on noteerattu lehdistössä, tosin melko matalan profiilin jutuin:

”Vaikka Kreikka kävi kesällä euroeron partaalla, eivät Suomen ykkösluokan Emu-tuntijat uhraa aikaa euron hajoamisen pohtimiseen”. 

Näin totesi ”talouselämän äänenkannattajan” Talouselämä-lehden (n:o 33, sivu 8; http://summa.talentum.fi/channel/te/magazines ) toimittaja Pekka Lähteenmäki viime viikon kolumnissaan, jonka otsikko on täysin kuvaava:

”Uusi Emu jakaa Euroopan”. 

Ingressissä Pekka lataa:

Euroliitto ei hajoa, vaan tiivistyy ja ottaa eroa EU:sta, arvioivat suomalaiset talousviisaat raportissaan.”

*

Uusi EMU

Jotain siis tapahtuu Euroopassa.  Jotain, jota varten meidän tulisi nyt huhkia ja ponnistella, käyttää harmaita aivosolujamme.

Mutta jo lähdössä heitämme ”tarpeettomat skenariot” nurmikolle, ja arvomme mitä vanhoja ratakaakkeja valitsisimme kohteiksemme, panostaaksemme sinne omat ja kansalaisten rahat, toivon ja tulevaisuuden.

*

Suomen pitää miettiä

Suomen pitää miettiä tarkkaan ja huolellisesti oma kansallinen suhtautumisensa EMU:n ”viimeistelyyn”.

 

Nythän epäämättä näyttää siltä, että Eurojärjestelmä toimii maanosanlaajuisena separaattorina, jossa sen sijaan, että edes maltillisesti pyrittäisiin rajoittamaan finanassimarkkinoiden valtoimenaan vellovia voimia, noita niin ihailtuja vapauksia, järjestelmä pikemminkin ruokkii ja vahvistaa olemassa olevien markkinoiden ääritehoja.

Järjestelmä keskittää ja vahvistaa voimakkaiden valtojen, siis käytännössä lähinnä Saksan, asemaa kollektiivisessa raha-, talous- ja politiikka-yhteisössä, ja vahvasti jyrkentää reunavaltioiden ja pienempien ja kapeammassa marginaalissa elävien kansakuntien olemassaolon edellytyksiä.

Se nyt on jo käynyt selväksi, että itsenäisten valtioiden ei kannata enempää luovuttaa ripevallastaan Brysselille.

*

*

Ihan vain pienenä muistutuksena euroalueen kuolevaisuudesta:

”Liikemies varoittaa: "Grexitin vaara ei ole kadonnut"”

Näin otsikoi Talouselämä, 1.10.2015;

http://www.talouselama.fi/uutiset/liikemies-varoittaa-grexitin-vaara-ei-ole-kadonnut-6001588

”Grexitin vaara ei ole kadonnut, väittää kreikkalainen liikemies Evangelos Mytilineos.

"Meiltä puuttuu se kansallisen kiireen tunne, joka on eurossa pysymisen elinehto", Mytileneos sanoo Financial Timesin haastattelussa.

Sukunsa nimeä kantavan teollisuuskonserni Mytileneos Groupin hallituksen puheenjohtaja varoittaa, että Kreikan talouskurimuksen ravisteleman yksityisen sektorin yrityksiä uhkaa likviditeettiongelma, kun pankit vihdoin siivoavat lainaportfolioitaan ehtona EU:n lainapaketille. Monet yritykset joutuvat joko lyömään lapun luukulle tai pääomittamaan toimintansa uudelleen, Mytileneos sanoo FT:lle.

Mytileneosin mielestä Kreikan euroeron yhä olemassa oleva mahdollisuus ei ollut tarpeeksi esillä syyskuussa järjestettyjen parlamenttivaalien alla.”

Näin siis Talouselämä.

Euroalueen yllä heiluu damokleen miekka edelleen, mutta Suomen viranomaisilla on varaa olla ottamatta näin ilmeinen mahdollisuus huomioon.  Mehän rakennamme EMUn ”viimeistelyä”.  Tosin se viimeistely saattaa olla kirjaimellisempi kuin arkkitehtimme tulevat myöntäneeksi.

 

*

]]>
1 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204249-arvio-euroopan-talous-ja-rahaliiton-kehittamistarpeista#comments EMU Euroalue Euroero Grexit Tue, 06 Oct 2015 14:00:00 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204249-arvio-euroopan-talous-ja-rahaliiton-kehittamistarpeista
Kreikan "Plan B" ja muut salaiset kaavailut "pahan päivän varalta" http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200475-kreikan-plan-b-ja-muut-salaiset-kaavailut-pahan-paivan-varalta <p><strong><em>- Kreikka värkkää &quot;taloudellista henkiinjäämis-pakkausta &quot;- </em></strong></p><p><strong><em>*</em></strong></p><p><strong>Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan,</strong> jotka ovat pääasiassa vastoin sen omaa tahtoa sen syliin junailtu.&nbsp; <strong>Junailija on Troikka, IMF, EKP ja EK.</strong></p><p><strong>Oikeastaan ainoa, minkä Kreikka pystyy maksamaan on sen suverenitetti</strong>: se maksaa velallisen asemansa suveereniteetillaan.&nbsp; Suvereneiteetin osittaisella ja kenties täydellisellä menetyksellä.&nbsp; Ja se on kieltämättä kallis hinta, ainutkertainen.</p><p>*</p><p><strong>Kreikasta on jo tullut &rdquo;<em>velkasiirtomaa</em>&rdquo; (debt colony). </strong></p><p><em>Mikä on siirtomaa?</em></p><p>Wikipedia määrittää siirtomaan: <em>&rdquo;<strong>Siirtomaa</strong> on varsinaisen valtion ulkopuolinen maa-alue, joka on isäntämaan kontrollissa.&rdquo;</em></p><p>Totta; Kreikka on &rdquo;varsinaisen valtion&rdquo; eli <strong>epävaltio Euroopan Unionin</strong>, ulkopuolinen maa-alue, &rdquo;joka on isäntämaan kontrollissa&rdquo;.&nbsp; EU ja EK ja muut varainhoitajat kontrolloivat Kreikkaa, joskin tehottomasti, epätarkoituksenmukaisesti ja tuhoisasti.&nbsp; Niillä on täysin eri agenda, kuin luulisi: Ne eivät edes yritä auttaa, tervehdyttää tai tukea Kreikkaa.</p><p>Kreikkalaiset ovat siirtomaalaisena omassa kotimaassaan.&nbsp; Heiltä on isänmaa viety pois, liu`utettu jakojen alta, niin kuin korttihuijari liu&acute;uttaa kortin välistä.</p><p>&rdquo;Isäntämaan&rdquo; motiivit ovat toisaalla.&nbsp; Se valvoo loppuun asti isäntämaapankkien etuja, toimii niiden edunvalvojana &ndash; kuten nähty on.&nbsp; Pari viikkoa sitten ilmoitettiin jo, että Kreikan tuolloin noin 230 miljardin lainakokonaisuudesta enää mitätön osa tai ei enää mitään oli yksityisten tahojen velkomia velkoja.&nbsp; Velat on siirretty valtioille ja valtiollisille häärääjille; veronmaksajien saamisiksi, ilman toivoa.</p><p>Pankit, sijoittajat ja uhkapelurit ja riskipanostajat oli jo autettu ulos, heidän velkansa oli pesty, lakananvalkoisiksi.&nbsp; Mutta likainen pyykki oli saatu puljattua, ja ohjattua ainoalle oikealla onnettomalle, valtioille ja niiden alamaisille.</p><p>*</p><p><strong>Kreikan demokratia murtuu</strong></p><p>Velkaehdot vaativat <strong>Kreikkaa luovuttamaan päätöksentekonsa ytimen troikalle</strong>, erityisesti kaikesta mikä koskee taloutta ja koko yhteiskuntaa.&nbsp; EU:n mainostama demokratia ei toteudu velallisen kannalta: EU syö häntäänsä.</p><p>Jo kuudetta vuotta Troikka on supistanut kreikkalaisten edellytyksiä ja vapautta itse päättää, mikä olisi sille järkevää.&nbsp; Troikka on supistanut Kreikan kansallista liikkumavaraa, vienyt siltä suvereniteettia, pala palalta, ja nyt jo käytännössä kokonaan.</p><p>Troikka on määrännyt kreikkalaisille lisää veroja ja maksuja, samalla kun palkkoja ja työehtoja on roimasti heikennetty.&nbsp; Euroopan Unionin arvoyhteisö on mitä ilmeisimmin rikkonut <strong>ILO:n (kansainvälisen työjärjestön)</strong> laatimia ja kansallisesti ratifioituja työelämää koskevia oikeudellisia sopimuksia.</p><p>*</p><p>Kreikkalaisia on kielletty lähettämästä rahaa ulos maasta, ilman hallituksen yksityiskohtaista lupakirjaa.</p><p>Suuret pääomat on imutettu ja vaihdettu ulos siis täysimääräisesti: siihen ei hallituksen lupaa tarvittu.&nbsp; Se vain tapahtui troikan suojeluksessa.&nbsp; Nyt kun liiketoimintaa ja muuta vaihdantaa pitäisi saada vilkastumaan, rajoitukset rajoittavat toimintaa.</p><p>Kovan linjan poliitikko ja Kreikan entinen energiaministeri <strong>Panagiotis Lafazanis</strong> kertoi <strong>RealNews Daily</strong> &ndash;lehdelle että hän painostaa hallitusta myöntämään Kreikan keskuspankille valtuudet käyttää reservejään.&nbsp; Pankin tulisi hänen mukaansa saada maksaa eläkkeitä ja valtion virkakunnan palkat siinäkin tapauksessa, että Kreikkaa kohtaisi kauan puheena ollut Grexit.</p><p>Samaan aikaan <strong>Financial Times</strong> kertoo, että Lafazanis vaatii keskuspankin pääjohtajaa <strong>Yannis Stournaras</strong>&acute;in <strong><em>vangitsemista </em></strong>mikäli tämä yrittää estää kansallisvarantojen hyödyntämisen aloituksen kriisitilanteessa.&nbsp; Lafazanis on kieltänyt tämän, mutta epäilys on jäänyt ilmaan leijumaan.</p><p>*</p><p><strong>Kansalaisille uudet PIN-koodit ja suunnitelma rinnakkaiseata pankkijärjestelmästä </strong></p><p>Päivälehti <strong>I Kathimerini</strong> raportoi <strong>entisen valtiovarainministerin Yanis Varoufakisin</strong> sanoneen, että pieni Syriza &ndash;puolueen nimeämä työryhmä viilaa suunnitelmia, joiden mukaan online veronmaksukanavista ajetaan turvakopiot, tarkoituksella laskea liikkeelle <strong><em>kansalaisille uudet PIN-koodit</em></strong>.</p><p>Idea tässä on se, että tämä loisi perusvalmiuden luoda <strong><em>rinnakkainen pankkijärjestelmä</em></strong>, niin että veronmaksajat voivat suorittaa maksuja Valtiolle.&nbsp; (<em>Tokihan se mahdollistaa myös päinvastaiset transaktiot, esimerkiksi hätäavun ja toimeentulon maksamisen extremisessä tilanteessa</em>, vh).</p><p>Tämän salaisen rinnakkaispankkijärjestelmän on määrä toimia euroissa (euromääräisenä), mutta sen ominaisuuksiin kuuluu että se on tarvittaessa yönyli-ajolla kytkettävissä drakma-määräiseksi järjestelmäksi.&nbsp; Näin siis sanotaan kaikille niin tutun Varoufakisin maininneen.</p><p>*</p><p>Varoufakis luonnollisesti kiisti tämän, ja Kathimerini kuittasi mainitsemalla, että suunnitelma päivitettiin jo ennen kuin Syeriza Tsiprasin johdolla voitti vaalit viime tammikuussa.</p><p>Eräät muutkin tahot kertovat miten hallituksen muutkin ministerit ponnistelevat auttaakseen suunnitelmien laatimista drakman palauttamiseksi tilanteessa, jossa &rdquo;bailout-polku ei enää tuota hedelmää&rdquo; &ndash; eli kansainvälisen tuen vuoma kuivahtaa.</p><p>*</p><p><strong>Bloomberg</strong> raportoi, että <strong>EKP</strong> <strong>Euroopan keskuspankki</strong> on valmistanut sensitiiviset (herkät) analyysit sen selvittämiseksi, mitä vaikutuksia Kreikan pankeille maksettavan ELA-rahoituksen (<em>Emergency Liquidity Assitance - Hätäapurahoituksen)</em> leikkaamisella olisi tallettajille.</p><p><strong>Sensitiivinen analyysi</strong>: ELA leikkaus versus Sijoitusten leikkaus prosentteina kokonaissijoituksista:</p><p>ELA-rahoituksen leikkaaminen 60 %:lla (haircut) muodostaisi taitekohdan, jossa tallettajat vielä selviäisivät kohtuullisella &rdquo;<strong>näpäytyksellä</strong>&rdquo; ja toisaalta säästettäisiin pankit täystuholta.</p><p>Astetta kovempi &rdquo;<em>haircut&rdquo;</em> eli 75 %:n velkojen leikkaus &nbsp;johtaisi sijoitusten leikkautumiseen 27 %.</p><p>Velkojen 90 % leikkaus = sijoitusten 55 % leikkautuminen.</p><p><strong>Lue tarkemmin Zero Hedge</strong>; <a href="http://www.zerohedge.com/news/2015-07-06/it-begins-ecb-adjusts-greek-ela-haircuts-full-depositor-bail-sensitivity-analysis">http://www.zerohedge.com/news/2015-07-06/it-begins-ecb-adjusts-greek-ela-haircuts-full-depositor-bail-sensitivity-analysis</a></p><p>*</p><p>Selvää on, että Kreikan hallitus ei ole ainoastaan luonnostellut &rdquo;Plan B&rdquo; &ndash;suunnitelman Grexitin varalta.&nbsp; Mutta koko takavarikon jättimäiset mittasuhteet panevat vedet silmiin.&nbsp; Nämä tuhot niin tilienhaltijoille kuin säästäjillekin.</p><p>*</p><p>Kreikan elokuun 2015 velkajärjestelyjen jälkivaikutuksia arvioidaan vielä pitkään.</p><p>Kuka muistaa vielä Kyproksen merkillisen kuperkeikan jokunen vuosi sitten.</p><p><strong>Kun Kyproksen rahajärjestelmää pelastettiin Bail-in &ndash;järjestelyllä</strong> sijoittajien rahat leikattiin siltä osin kuin ne ylittivät yli 100.000 euroa (n. 110.00 $) eli ne vakuutettiin talletussuojarajaan saakka (insured deposit limit).</p><p>Kreikan viimeisimmät bail-out &ndash;menettelyt tarkoittavat sitä, että Kreikalla ja kreikkalaisilla ei tule olemaan samaa tallettajasuojaa</p><p>(<em>kuin minkä Kyproksen mätään raha- ja pankkijärjestelmään rantautuneet venäläisten miljardöörien ym. sen semmoisten Euroopan rahajärjestelmään uineet pääomat saivat: avokätisen ja väljän vakuus- ja huoltoturvajärjestelmän edut.VH </em>).</p><p><strong>Kreikan tallettajien kohtelu on kuin &rdquo;toiselta planeetalta&rdquo;.&nbsp; </strong></p><p><strong>The Financial Times</strong> raportoi, että &rdquo;suunnitelmat, joita kutsutaan nimellä &rdquo;haircut&rdquo; (tukanleikkaus) tulee olemaan vähintään 30 % 8.000 Euroa ylittävältä talletuksen osalta. (dollareissa sanottuna 8.860 $).&nbsp; Leikkausosuuden lasketaan nousevan tästä vielä talletuksen tason mukaan; nämä skenariot on laadittu ainakin yhden pankin osalle.</p><p>Näiden talletus suojan murtoa koskevine suunnitelmien ajaminen täytäntöön laukaisisi samanaikaisesti hemmetinmoisen myrskyn koko Kreikan pankkijärjestelmässä.&nbsp; <strong>Financial Timesin</strong> artikkelissaan lainaama lähde toteaa: &rdquo;<em>Se (haircut) tulisi toteutumaan tilanteessa, jossa Kreikan koko pankkijärjestelmä muokattaisiin uuteen uskoon, kunnes Kreikka palaisi velanhoito-ohjelman piirin&rdquo; vh.&nbsp; </em><em>(&rdquo;It (the haricut) would take place in the context of an overall restructuring of the bank sector once Greece is back in bailout program&rdquo;).</em></p><p>*</p><p>Silloin kun Kreikka joutui pistämään pörssinsä säppiin 5-viikkoisen paussin ajaksi Ateenan pörssin yleisindeksi oli <strong>kesäkuun lopulla lähellä 800 pistettä</strong>, ja kun pörssi jälleen avattiin 3.8.2015, oli se <strong>pudonnut 17 % ja näytti lukemaa: 668.</strong>&nbsp; Kaikki muistavat; &rdquo;666 on pedon luku&rdquo;:</p><p>Mikä vielä pahempaa, Kreikan pankkien pääomakontrollit palaavat jäädäkseen.&nbsp; Viikoittainen tililtäotto tullaan rajoittamaan 420 euroon viikossa (7 pv à 60 &euro;).</p><p>Rahan vientikielto Kreikasta ulos tulee pysymään, ja rajoittaa erittäin vakavasti taloudellista toimintaa.</p><p>Vaikka äskettäin periaatteellisesti sovitun bailout &ndash;järjestelyn tiellä olevat esteet poistuisivatkin ja Kreikan III-velkapaketti toteutuisi, voidaan vain murhemielin todeta, että tölkkiä on taas potkaistu vain hieman kauemmas eteenpäin.&nbsp; Kohta se kolisee taas jaloissa.&nbsp; Troikka ei pysty.&nbsp; Eurooppa säilyy Euron panttivankina.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> - Kreikka värkkää "taloudellista henkiinjäämis-pakkausta "-

*

Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan, jotka ovat pääasiassa vastoin sen omaa tahtoa sen syliin junailtu.  Junailija on Troikka, IMF, EKP ja EK.

Oikeastaan ainoa, minkä Kreikka pystyy maksamaan on sen suverenitetti: se maksaa velallisen asemansa suveereniteetillaan.  Suvereneiteetin osittaisella ja kenties täydellisellä menetyksellä.  Ja se on kieltämättä kallis hinta, ainutkertainen.

*

Kreikasta on jo tullut ”velkasiirtomaa” (debt colony).

Mikä on siirtomaa?

Wikipedia määrittää siirtomaan: Siirtomaa on varsinaisen valtion ulkopuolinen maa-alue, joka on isäntämaan kontrollissa.”

Totta; Kreikka on ”varsinaisen valtion” eli epävaltio Euroopan Unionin, ulkopuolinen maa-alue, ”joka on isäntämaan kontrollissa”.  EU ja EK ja muut varainhoitajat kontrolloivat Kreikkaa, joskin tehottomasti, epätarkoituksenmukaisesti ja tuhoisasti.  Niillä on täysin eri agenda, kuin luulisi: Ne eivät edes yritä auttaa, tervehdyttää tai tukea Kreikkaa.

Kreikkalaiset ovat siirtomaalaisena omassa kotimaassaan.  Heiltä on isänmaa viety pois, liu`utettu jakojen alta, niin kuin korttihuijari liu´uttaa kortin välistä.

”Isäntämaan” motiivit ovat toisaalla.  Se valvoo loppuun asti isäntämaapankkien etuja, toimii niiden edunvalvojana – kuten nähty on.  Pari viikkoa sitten ilmoitettiin jo, että Kreikan tuolloin noin 230 miljardin lainakokonaisuudesta enää mitätön osa tai ei enää mitään oli yksityisten tahojen velkomia velkoja.  Velat on siirretty valtioille ja valtiollisille häärääjille; veronmaksajien saamisiksi, ilman toivoa.

Pankit, sijoittajat ja uhkapelurit ja riskipanostajat oli jo autettu ulos, heidän velkansa oli pesty, lakananvalkoisiksi.  Mutta likainen pyykki oli saatu puljattua, ja ohjattua ainoalle oikealla onnettomalle, valtioille ja niiden alamaisille.

*

Kreikan demokratia murtuu

Velkaehdot vaativat Kreikkaa luovuttamaan päätöksentekonsa ytimen troikalle, erityisesti kaikesta mikä koskee taloutta ja koko yhteiskuntaa.  EU:n mainostama demokratia ei toteudu velallisen kannalta: EU syö häntäänsä.

Jo kuudetta vuotta Troikka on supistanut kreikkalaisten edellytyksiä ja vapautta itse päättää, mikä olisi sille järkevää.  Troikka on supistanut Kreikan kansallista liikkumavaraa, vienyt siltä suvereniteettia, pala palalta, ja nyt jo käytännössä kokonaan.

Troikka on määrännyt kreikkalaisille lisää veroja ja maksuja, samalla kun palkkoja ja työehtoja on roimasti heikennetty.  Euroopan Unionin arvoyhteisö on mitä ilmeisimmin rikkonut ILO:n (kansainvälisen työjärjestön) laatimia ja kansallisesti ratifioituja työelämää koskevia oikeudellisia sopimuksia.

*

Kreikkalaisia on kielletty lähettämästä rahaa ulos maasta, ilman hallituksen yksityiskohtaista lupakirjaa.

Suuret pääomat on imutettu ja vaihdettu ulos siis täysimääräisesti: siihen ei hallituksen lupaa tarvittu.  Se vain tapahtui troikan suojeluksessa.  Nyt kun liiketoimintaa ja muuta vaihdantaa pitäisi saada vilkastumaan, rajoitukset rajoittavat toimintaa.

Kovan linjan poliitikko ja Kreikan entinen energiaministeri Panagiotis Lafazanis kertoi RealNews Daily –lehdelle että hän painostaa hallitusta myöntämään Kreikan keskuspankille valtuudet käyttää reservejään.  Pankin tulisi hänen mukaansa saada maksaa eläkkeitä ja valtion virkakunnan palkat siinäkin tapauksessa, että Kreikkaa kohtaisi kauan puheena ollut Grexit.

Samaan aikaan Financial Times kertoo, että Lafazanis vaatii keskuspankin pääjohtajaa Yannis Stournaras´in vangitsemista mikäli tämä yrittää estää kansallisvarantojen hyödyntämisen aloituksen kriisitilanteessa.  Lafazanis on kieltänyt tämän, mutta epäilys on jäänyt ilmaan leijumaan.

*

Kansalaisille uudet PIN-koodit ja suunnitelma rinnakkaiseata pankkijärjestelmästä

Päivälehti I Kathimerini raportoi entisen valtiovarainministerin Yanis Varoufakisin sanoneen, että pieni Syriza –puolueen nimeämä työryhmä viilaa suunnitelmia, joiden mukaan online veronmaksukanavista ajetaan turvakopiot, tarkoituksella laskea liikkeelle kansalaisille uudet PIN-koodit.

Idea tässä on se, että tämä loisi perusvalmiuden luoda rinnakkainen pankkijärjestelmä, niin että veronmaksajat voivat suorittaa maksuja Valtiolle.  (Tokihan se mahdollistaa myös päinvastaiset transaktiot, esimerkiksi hätäavun ja toimeentulon maksamisen extremisessä tilanteessa, vh).

Tämän salaisen rinnakkaispankkijärjestelmän on määrä toimia euroissa (euromääräisenä), mutta sen ominaisuuksiin kuuluu että se on tarvittaessa yönyli-ajolla kytkettävissä drakma-määräiseksi järjestelmäksi.  Näin siis sanotaan kaikille niin tutun Varoufakisin maininneen.

*

Varoufakis luonnollisesti kiisti tämän, ja Kathimerini kuittasi mainitsemalla, että suunnitelma päivitettiin jo ennen kuin Syeriza Tsiprasin johdolla voitti vaalit viime tammikuussa.

Eräät muutkin tahot kertovat miten hallituksen muutkin ministerit ponnistelevat auttaakseen suunnitelmien laatimista drakman palauttamiseksi tilanteessa, jossa ”bailout-polku ei enää tuota hedelmää” – eli kansainvälisen tuen vuoma kuivahtaa.

*

Bloomberg raportoi, että EKP Euroopan keskuspankki on valmistanut sensitiiviset (herkät) analyysit sen selvittämiseksi, mitä vaikutuksia Kreikan pankeille maksettavan ELA-rahoituksen (Emergency Liquidity Assitance - Hätäapurahoituksen) leikkaamisella olisi tallettajille.

Sensitiivinen analyysi: ELA leikkaus versus Sijoitusten leikkaus prosentteina kokonaissijoituksista:

ELA-rahoituksen leikkaaminen 60 %:lla (haircut) muodostaisi taitekohdan, jossa tallettajat vielä selviäisivät kohtuullisella ”näpäytyksellä” ja toisaalta säästettäisiin pankit täystuholta.

Astetta kovempi ”haircut” eli 75 %:n velkojen leikkaus  johtaisi sijoitusten leikkautumiseen 27 %.

Velkojen 90 % leikkaus = sijoitusten 55 % leikkautuminen.

Lue tarkemmin Zero Hedge; http://www.zerohedge.com/news/2015-07-06/it-begins-ecb-adjusts-greek-ela-haircuts-full-depositor-bail-sensitivity-analysis

*

Selvää on, että Kreikan hallitus ei ole ainoastaan luonnostellut ”Plan B” –suunnitelman Grexitin varalta.  Mutta koko takavarikon jättimäiset mittasuhteet panevat vedet silmiin.  Nämä tuhot niin tilienhaltijoille kuin säästäjillekin.

*

Kreikan elokuun 2015 velkajärjestelyjen jälkivaikutuksia arvioidaan vielä pitkään.

Kuka muistaa vielä Kyproksen merkillisen kuperkeikan jokunen vuosi sitten.

Kun Kyproksen rahajärjestelmää pelastettiin Bail-in –järjestelyllä sijoittajien rahat leikattiin siltä osin kuin ne ylittivät yli 100.000 euroa (n. 110.00 $) eli ne vakuutettiin talletussuojarajaan saakka (insured deposit limit).

Kreikan viimeisimmät bail-out –menettelyt tarkoittavat sitä, että Kreikalla ja kreikkalaisilla ei tule olemaan samaa tallettajasuojaa

(kuin minkä Kyproksen mätään raha- ja pankkijärjestelmään rantautuneet venäläisten miljardöörien ym. sen semmoisten Euroopan rahajärjestelmään uineet pääomat saivat: avokätisen ja väljän vakuus- ja huoltoturvajärjestelmän edut.VH ).

Kreikan tallettajien kohtelu on kuin ”toiselta planeetalta”. 

The Financial Times raportoi, että ”suunnitelmat, joita kutsutaan nimellä ”haircut” (tukanleikkaus) tulee olemaan vähintään 30 % 8.000 Euroa ylittävältä talletuksen osalta. (dollareissa sanottuna 8.860 $).  Leikkausosuuden lasketaan nousevan tästä vielä talletuksen tason mukaan; nämä skenariot on laadittu ainakin yhden pankin osalle.

Näiden talletus suojan murtoa koskevine suunnitelmien ajaminen täytäntöön laukaisisi samanaikaisesti hemmetinmoisen myrskyn koko Kreikan pankkijärjestelmässä.  Financial Timesin artikkelissaan lainaama lähde toteaa: ”Se (haircut) tulisi toteutumaan tilanteessa, jossa Kreikan koko pankkijärjestelmä muokattaisiin uuteen uskoon, kunnes Kreikka palaisi velanhoito-ohjelman piirin” vh.  (”It (the haricut) would take place in the context of an overall restructuring of the bank sector once Greece is back in bailout program”).

*

Silloin kun Kreikka joutui pistämään pörssinsä säppiin 5-viikkoisen paussin ajaksi Ateenan pörssin yleisindeksi oli kesäkuun lopulla lähellä 800 pistettä, ja kun pörssi jälleen avattiin 3.8.2015, oli se pudonnut 17 % ja näytti lukemaa: 668.  Kaikki muistavat; ”666 on pedon luku”:

Mikä vielä pahempaa, Kreikan pankkien pääomakontrollit palaavat jäädäkseen.  Viikoittainen tililtäotto tullaan rajoittamaan 420 euroon viikossa (7 pv à 60 €).

Rahan vientikielto Kreikasta ulos tulee pysymään, ja rajoittaa erittäin vakavasti taloudellista toimintaa.

Vaikka äskettäin periaatteellisesti sovitun bailout –järjestelyn tiellä olevat esteet poistuisivatkin ja Kreikan III-velkapaketti toteutuisi, voidaan vain murhemielin todeta, että tölkkiä on taas potkaistu vain hieman kauemmas eteenpäin.  Kohta se kolisee taas jaloissa.  Troikka ei pysty.  Eurooppa säilyy Euron panttivankina.

*

]]>
1 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200475-kreikan-plan-b-ja-muut-salaiset-kaavailut-pahan-paivan-varalta#comments Bail-in ELA Grexit Haircut Tue, 18 Aug 2015 13:51:57 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200475-kreikan-plan-b-ja-muut-salaiset-kaavailut-pahan-paivan-varalta
Soinin perustelut lehmänkäännökselleen heikkoja http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198475-soinin-perustelut-lehmankaannokselleen-heikkoja <p>Persujohtaja <strong>Timo Soinin</strong> perustelut <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198467-perussuomalaiset-pettivat-aanestajansa">poliittiselle lehmänkäännökselleen</a> ryhtyä tukemaan Kreikan kolmatta tukipakettia ovat heikot. Tämä viittaa hänen haluttomuuteensa ja/tai kyvyttömyyteensä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon äänestäjille esittämiensä lupausten ja tavoitteiden mukaisesti.</p> <p>Perustelu, jonka mukaan Kreikan tukipolitiikan jatkaminen olisi nyt parempi ratkaisu kuin sen lopettaminen, koska tilanne muuten ajautuisi kaaokseen ja Suomi menettäisi heti miljardeja euroja, on epämääräinen ja harhaanjohtava.</p> <p>Miten Soinin aiemmin jyrkästi vastustama ns. <em>bail-out</em> -tukipolitiikka nyt muuttuu hyväksyttävämmäksi sen perusteella, mitä kauemmin sitä jatketaan? Tämän perusteella mahdollisen neljännen tukipaketin kohdalla on siis vielä vähemmän perusteita olla jatkamatta tukilainoitusta. &nbsp;</p> <p>Ratkaisulla lykätään ilmeisen välttämätöntä ratkaisua eli Kreikan eroa euroalueesta (Grexit) myöhemmäksi. Tällä todennäköisesti taas aiheutetaan entistä suuremmat vahingot ja taloudelliset menetykset sekä Suomelle että muille euromaille, myös Kreikalle.</p> <p>Kreikkahan on jo kaaoksessa. Se on ollut sitä ainakin kesäkuusta alkaen. Uusi tukipaketti ei olennaisesti muuta asiaa. Se käytetään IMF:n ja EKP:n Kreikka-lainojen takaisin maksamiseen. Sekään ei siis tule riittämään.</p> <p>Kolmannen lainapaketin ehtona olevat rakenneuudistukset kurjistaisivat toteutuessaan tilannetta entisestään. Soini tuskin uskoo itsekään selitykseensä, jonka mukaan tällä kertaa Kreikkaan voisi luottaa ja se toteuttaisi vaaditut uudistukset. Nehän vain syventävät kriisiä ja lisäävät kaaosta. Kuinka Soini kehtaa julkisesti esittää suomalaisille moista, vaikka hän epäilemättä tietää antavansa väärän kuvan todellisuudesta?</p> <p>Soinin mainitsemat turvallisuuspoliittiset perustelut Kreikan kolmannelle tukipaketille maan sisäpoliittisen kaaoksen estämiseksi puoltavat pikemmin päinvastaista ratkaisua.</p> <p>Lisäksi EU-maiden tarve auttaa Kreikkaa Syyrian pakolaisongelman takia kasvaa sitä enemmän mitä kyvyttömämpi Kreikka on huolehtimaan omasta taloudestaan. Tämä taas johtuu osaltaan ulkoministerin haluttomuudesta lisätä kehitysapua Lähi-idän kriisialueelle ja ottaa vastaan <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198068-suomenkin-autettava-syyrian-kristittyja">sotaa pakenevia perheitä</a>.</p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198345-eurokriisi-tarvitsee-leikkaushoitoa-joko-grexit-tai-finexit">Grexit on mahdollista toteuttaa </a>samoilla välineillä kuin hätä- ja tukilainoituksen jatkaminenkin, hallitusti ja ilman, että se aiheuttaa Suomelle ainakaan suurempia menetyksiä kuin ne, jotka aiheutuvat ratkaisun lykkäämisestä. Sen seurauksena Kreikka pääsisi euroryhmän ja troikan kurjistavasta talutusnuorasta ja voisi omalla valuutallaan aloittaa myös taloutensa elvyttämisen.</p> <p>Selitys, jonka mukaan uudella lainapaketilla estettäisiin se, että Kreikka liittoutuisi Venäjän kanssa, on vastuutonta arvuuttelua. Tällaisen spekulaation esittäminen antaa Kreikan hallituksen käteen aseet kiristää euromailta määräämättömästi lisäluottoa tämänkin jälkeen. Vai onko ulkoministeri Soini saanut Kreikalta takeet siitä, ettei se kolmannen tukipakettinsa jälkeen liittoutuisi Venäjän kanssa? &ndash; Tuskinpa.</p> <p>Se, että Soini käyttää mainittua Venäjän uhkaa omaksumansa EU- ja europolitiikan pönkittämiseen, viittaa osaltaan siihen, että Suomen ulkoministeri on Brysselin EU-eliitin talutusnuorassa tai kenties osa sitä. Tämä antaa myös aiheen olettaa, että parin viikon takainen <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197937-ulkopolitiikka-tuuliajolla">päätös olla myöntämättä Venäjän Etyj-delegaation jäsenille viisumia</a> Helsingin Ety-kokoukseen, perustui ulkoministerimme harkintakyvyn puutteeseen ja poliittiseen kyvyttömyyteen tehdä itsenäisen maan ulkopoliittisia ratkaisuja.</p> <p>Mitä tulee Soinin perusteluun välttää hallituskriisi ja ns. <em>six-pack</em> -hallituksen paluu jatkamalla Kreikan tukilainoitusta, ei voi kuin ihmetellä, miten kevyesti &ndash; ilman mitään vastalauseita &ndash; hän käänsi kelkkansa asiassa, joka vielä neljä vuotta sitten oli kynnyskysymys.</p> <p>Jos Soini rohkeasti ja johdonmukaisesti uskollisena puolueensa äänestäjille olisi pysynyt tukipolitiikkaa vastustavalla linjalla, jolla puolue sai jykyt kaksissa eduskuntavaaleissa, se tuskin automaattisesti olisi tarkoittanut hallituskriisiä, saati hallituksen kaatumista. On vaikea nähdä, että kepulla tai ainakaan kokoomuksella olisi ollut mitään halua siihen.</p> <p>Sitä paitsi vaihtoehtona nykyhallitukselle ei ainakaan olisi sixpackin palaaminen, toisin kuin Soini virheellisesti väitti. Ovathan puolueiden voimasuhteet ja suuruusjärjestys vaalien jälkeen aivan toiset kuin edellisellä vaalikaudella.</p> <p>Politiikan suunta olisi ollut muutettavissa vaihtamalla kokoomus eurokriittisempiin puolueisiin, demareihin ja krideihin. Jos kysymys olisi ensisijaisesti poliittisten tavoitteiden edistämisestä, mikseivät persut ole esittäneet tai etsineet hallitusyhteistyötä sellaisten puolueiden kanssa, joiden kanssa niillä on yhteneviä tavoitteita?</p> <p>Tapahtumat persujen hallitustaipaleella viittaavat Soinin poliittiseen heikkouteen, neuvottelutaidon puutteeseen ja kyvyttömyyteen hyödyntää poliittista vaikutusvaltaa parlamentaarisen voiman edellyttämällä tavalla puolueen tavoitteiden ajamiseen. Sikäli kuin ideologisesti heikolla populistipuolueella vahvoja tavoitteita edes on. Niillä kerätyt äänet on kuitenkin nyt myyty halvalla.</p> <p>Soini näyttää perusporvarihallituksessa suostuneen kepun ja kokoomuksen uusliberaalien EU-idealistien äänettömäksi yhtiömieheksi &ndash; ellei peräti lakeijaksi.</p> <p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Persujohtaja Timo Soinin perustelut poliittiselle lehmänkäännökselleen ryhtyä tukemaan Kreikan kolmatta tukipakettia ovat heikot. Tämä viittaa hänen haluttomuuteensa ja/tai kyvyttömyyteensä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon äänestäjille esittämiensä lupausten ja tavoitteiden mukaisesti.

Perustelu, jonka mukaan Kreikan tukipolitiikan jatkaminen olisi nyt parempi ratkaisu kuin sen lopettaminen, koska tilanne muuten ajautuisi kaaokseen ja Suomi menettäisi heti miljardeja euroja, on epämääräinen ja harhaanjohtava.

Miten Soinin aiemmin jyrkästi vastustama ns. bail-out -tukipolitiikka nyt muuttuu hyväksyttävämmäksi sen perusteella, mitä kauemmin sitä jatketaan? Tämän perusteella mahdollisen neljännen tukipaketin kohdalla on siis vielä vähemmän perusteita olla jatkamatta tukilainoitusta.  

Ratkaisulla lykätään ilmeisen välttämätöntä ratkaisua eli Kreikan eroa euroalueesta (Grexit) myöhemmäksi. Tällä todennäköisesti taas aiheutetaan entistä suuremmat vahingot ja taloudelliset menetykset sekä Suomelle että muille euromaille, myös Kreikalle.

Kreikkahan on jo kaaoksessa. Se on ollut sitä ainakin kesäkuusta alkaen. Uusi tukipaketti ei olennaisesti muuta asiaa. Se käytetään IMF:n ja EKP:n Kreikka-lainojen takaisin maksamiseen. Sekään ei siis tule riittämään.

Kolmannen lainapaketin ehtona olevat rakenneuudistukset kurjistaisivat toteutuessaan tilannetta entisestään. Soini tuskin uskoo itsekään selitykseensä, jonka mukaan tällä kertaa Kreikkaan voisi luottaa ja se toteuttaisi vaaditut uudistukset. Nehän vain syventävät kriisiä ja lisäävät kaaosta. Kuinka Soini kehtaa julkisesti esittää suomalaisille moista, vaikka hän epäilemättä tietää antavansa väärän kuvan todellisuudesta?

Soinin mainitsemat turvallisuuspoliittiset perustelut Kreikan kolmannelle tukipaketille maan sisäpoliittisen kaaoksen estämiseksi puoltavat pikemmin päinvastaista ratkaisua.

Lisäksi EU-maiden tarve auttaa Kreikkaa Syyrian pakolaisongelman takia kasvaa sitä enemmän mitä kyvyttömämpi Kreikka on huolehtimaan omasta taloudestaan. Tämä taas johtuu osaltaan ulkoministerin haluttomuudesta lisätä kehitysapua Lähi-idän kriisialueelle ja ottaa vastaan sotaa pakenevia perheitä.

Grexit on mahdollista toteuttaa samoilla välineillä kuin hätä- ja tukilainoituksen jatkaminenkin, hallitusti ja ilman, että se aiheuttaa Suomelle ainakaan suurempia menetyksiä kuin ne, jotka aiheutuvat ratkaisun lykkäämisestä. Sen seurauksena Kreikka pääsisi euroryhmän ja troikan kurjistavasta talutusnuorasta ja voisi omalla valuutallaan aloittaa myös taloutensa elvyttämisen.

Selitys, jonka mukaan uudella lainapaketilla estettäisiin se, että Kreikka liittoutuisi Venäjän kanssa, on vastuutonta arvuuttelua. Tällaisen spekulaation esittäminen antaa Kreikan hallituksen käteen aseet kiristää euromailta määräämättömästi lisäluottoa tämänkin jälkeen. Vai onko ulkoministeri Soini saanut Kreikalta takeet siitä, ettei se kolmannen tukipakettinsa jälkeen liittoutuisi Venäjän kanssa? – Tuskinpa.

Se, että Soini käyttää mainittua Venäjän uhkaa omaksumansa EU- ja europolitiikan pönkittämiseen, viittaa osaltaan siihen, että Suomen ulkoministeri on Brysselin EU-eliitin talutusnuorassa tai kenties osa sitä. Tämä antaa myös aiheen olettaa, että parin viikon takainen päätös olla myöntämättä Venäjän Etyj-delegaation jäsenille viisumia Helsingin Ety-kokoukseen, perustui ulkoministerimme harkintakyvyn puutteeseen ja poliittiseen kyvyttömyyteen tehdä itsenäisen maan ulkopoliittisia ratkaisuja.

Mitä tulee Soinin perusteluun välttää hallituskriisi ja ns. six-pack -hallituksen paluu jatkamalla Kreikan tukilainoitusta, ei voi kuin ihmetellä, miten kevyesti – ilman mitään vastalauseita – hän käänsi kelkkansa asiassa, joka vielä neljä vuotta sitten oli kynnyskysymys.

Jos Soini rohkeasti ja johdonmukaisesti uskollisena puolueensa äänestäjille olisi pysynyt tukipolitiikkaa vastustavalla linjalla, jolla puolue sai jykyt kaksissa eduskuntavaaleissa, se tuskin automaattisesti olisi tarkoittanut hallituskriisiä, saati hallituksen kaatumista. On vaikea nähdä, että kepulla tai ainakaan kokoomuksella olisi ollut mitään halua siihen.

Sitä paitsi vaihtoehtona nykyhallitukselle ei ainakaan olisi sixpackin palaaminen, toisin kuin Soini virheellisesti väitti. Ovathan puolueiden voimasuhteet ja suuruusjärjestys vaalien jälkeen aivan toiset kuin edellisellä vaalikaudella.

Politiikan suunta olisi ollut muutettavissa vaihtamalla kokoomus eurokriittisempiin puolueisiin, demareihin ja krideihin. Jos kysymys olisi ensisijaisesti poliittisten tavoitteiden edistämisestä, mikseivät persut ole esittäneet tai etsineet hallitusyhteistyötä sellaisten puolueiden kanssa, joiden kanssa niillä on yhteneviä tavoitteita?

Tapahtumat persujen hallitustaipaleella viittaavat Soinin poliittiseen heikkouteen, neuvottelutaidon puutteeseen ja kyvyttömyyteen hyödyntää poliittista vaikutusvaltaa parlamentaarisen voiman edellyttämällä tavalla puolueen tavoitteiden ajamiseen. Sikäli kuin ideologisesti heikolla populistipuolueella vahvoja tavoitteita edes on. Niillä kerätyt äänet on kuitenkin nyt myyty halvalla.

Soini näyttää perusporvarihallituksessa suostuneen kepun ja kokoomuksen uusliberaalien EU-idealistien äänettömäksi yhtiömieheksi – ellei peräti lakeijaksi.

Petteri Hiienkoski

]]>
5 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198475-soinin-perustelut-lehmankaannokselleen-heikkoja#comments Eurokriisi Grexit Hallitus perussuomalaiset Kreikan kolmas tukipaketti Timo Soini Thu, 16 Jul 2015 23:51:53 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198475-soinin-perustelut-lehmankaannokselleen-heikkoja
Perussuomalaiset pettivät äänestäjänsä http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198467-perussuomalaiset-pettivat-aanestajansa <p>Arviot siitä, että Perussuomalaiset luopuivat ministerinsalkkujen toivossa suurista lupauksistaan ja tavoitteistaan jo hallitusneuvotteluissa, saivat tänään vahvistusta.</p><p>Selitellessään medialle puolueen muuttunutta kantaa ns. <em>bail-out</em> -politiikkaan ja Kreikan tukilainoituksen jatkamiseen &ndash; jota se vuosien ajan on jyrkästi vastustanut &ndash; eduskuntaryhmän puheenjohtaja <strong>Sampo Terho </strong>myönsi, että muutos tapahtui jo hallitusneuvotteluissa.</p><p>- <em>Jouduimme jonkin verran muokkaamaan ajatteluamme. Se tapahtui jo, kun hyväksyimme hallitusohjelman</em>, Terho sanoi viitaten perussuomalaisten linjaan. [Muokkasimme linjaamme] <em>siltä osin, että voimme ylipäänsä lähteä neuvotteluihin</em>, <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/89878-timo-soini-astui-esiin-jokaiselle-perussuomalaiselle-vaikea-paikka">hän sanoi Uuden Suomen mukaan</a>.</p><p>Kannattajat eivät vielä tuolloin ainakaan julkisuudessa myöntäneet arvioita, joiden mukaan puolue olisi hallitusneuvotteluissa luopunut keskeisistä lupauksistaan ja tavoitteistaan päästäkseen hallitukseen. He torjuivat kritiikin yrittäen leimata sen oppositiopuolueiden kateudeksi. Tällä sivuutettiin se, että ideologisesti suuntautuneille Soinin pilkkaamille &quot;vanhoille&quot; puolueille hallitusvastuu on väline ajaa poliittisia tavoitteita eikä itse tarkoitus. Mitä hyötyä on &quot;yhteistyökyvystä&quot;, josta seuraa se, että poliittinen suunta muuttuu 180-astetta?</p><p>Neljä vuotta sitten puoluejohtaja <a href="http://yle.fi/uutiset/jos_itsensa_pettaa_kuka_jaa_jaljelle__poliitikkojen_kreikka-puheiden_lyhyt_kertaus/7778449" target="_blank"><strong>Timo Soini</strong> vetosi kannattajiinsa</a> perustelemalla omantuntonsa sitovuudella kieltäytymistään osallistua hallitukseen, joka jatkaisi kriisimaiden tukilainoittamista:</p><p><em>&ndash; Jos&nbsp;itsensä pettää, kuka jää jäljelle? Ei kukaan</em>, hän perusteli kantaansa.</p><p>Ennen eduskuntavaaleja puolueen nyt jo entinen kansanedustaja<strong> <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tossavainen-jos-itsensa-pettaa-niin-kuka-jaa-jaljelle/">Reijo Tossavainen </a></strong><a href="https://www.suomenuutiset.fi/tossavainen-jos-itsensa-pettaa-niin-kuka-jaa-jaljelle/">kirjoitti</a> Soinin lausumaan viitaten:</p><p><em>&ndash; Minä vastaan, että jäljelle jäävät petetyt äänestäjät ja huono omatunto.</em></p><p>Soini ei ilmeisesti neljä vuotta lausumansa jälkeen kuitenkaan pettänyt itseään, vaan äänestäjänsä. Ennen eduskuntavaaleja puolue mainosti: <em>Sitä saa mitä tilaa!</em></p><p>Vielä viime perjantaina Soini oli sitä mieltä, että Kreikan kolmannen tukipaketin hyväksyminen Suomessa olisi <em>täysin mahdotonta</em>, vaikka esimerkiksi Saksa ja Ranska suostuisivat tähän.</p><p><em>&ndash; Tällaiset summat, mistä nyt puhutaan </em>[tuolloin &quot;vain&quot; 53,5 miljardia euroa]<em>, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon</em>, totesi <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1436501833385.html" target="_blank">Soini silloin yksiselitteisesti Ilta-Sanomille</a>.</p><p>Jo tänään Soini kuitenkin aloitti oman sanakikkailunsa toteamalla <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198309-kd-vastustaa-uutta-lainapakettia-kreikalle">kepulaisen pääministeri <strong>Juha Sipilän</strong> tavoin</a>, että Suomen riskit kasvavat, mutta eivät vastuut.</p><p><em>&ndash;</em> <em>Vastuut eivät teknisesti kasva, mutta riskit kasvavat merkittävästi.</em></p><p>Kun Soinilta kysyttiin, mikä vastuiden ja riskien ero on, hän selitteli:</p><p><em>&ndash; Siinä on se ero, että kun meillä on se raha olemassa [EVM:ssä], se ei ole uutta rahaa, vaan se on olemassa olevaa rahaa, jota irrotetaan sieltä eteenpäin. Se on se riski, että saadaanko tätä rahaa, jota irrotetaan, koskaan takaisin,</em> väänteli <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/89878-timo-soini-astui-esiin-jokaiselle-perussuomalaiselle-vaikea-paikka">Soini sanoja Uuden Suomen mukaan</a>.</p><p>Eilisessä MTV-ohjelmassa <em><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/live-klo-17-15-lisatukea-kreikalle-ydinvoimaa-pyhajoelle-puoluejohtajat-vastaavat-porissa/5226422" target="_blank">puoluejohtajat SuomiAreenalla</a> </em>Soinin <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198408-enaa-kd-yksin-vastustamassa-kreikka-lainoituksen-jatkamista">tilalla esiintynyt</a> puoluesihteeri <strong>Riikka Slunga-Poutsalo</strong> antoi vielä ymmärtää, ettei hallitus olisi tehnyt päätöstä Kreikan tukemisesta. Ryhmäjohtaja Terhon tänään antamat lausunnot viittaavat muuhun.&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten poliittinen teatteri &ndash; jossa ensin puhutaan yhtä mutta sitten tehdään aivan toista &ndash; loukkaa&nbsp; suomalaista kansanvaltaa. Se uhkaa etäännyttää kansalaisia kauemmas politiikasta, joka kiiltävän pinnan alta osoittautuu korruptoituneeksi, periaatteettomaksi ja raadolliseksi oman edun tavoitteluksi.</p><p>Tapahtumat viittaavat siihen, että Perussuomalaiset ovat edeltäjänsä Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) tavoin pettävällä demagogialla ja katteettomilla lupauksilla ihmisiä harhauttava populistipuolue, jolla ei ole ideologista perustaa ja periaatteita, johon perustaisi poliittiset tavoitteensa. Näyttääkin siltä, että puheet ovat vain välineitä vallantavoittelussa. Näin oli myös SMP:n kohdalla.</p><p>Päätelmäni on edelleen sama kuin <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195159-persu-kupla-puhkesi-maahanmuuttoon">blogissani 14.5.2015</a>:</p><p><em>Ihmisten tyytymättömyyteen vedonneen ja suurta muutosta paremmasta luvanneen SMP:n kupla puhkesi puolen vuoden hallitusvastuun jälkeen. Työttömyys ei lupauksista huolimatta loppunutkaan. Mutta pääsiväthän äijät kabinetteihin.</em></p><p><em>Perussuomalaiset pistivät edeltäjiään paremmaksi: maahanmuuttokysymyksessä ei tarvinnut odottaa edes sitä puolta vuotta.</em></p><p>Eurokriisin hoidon osalta kuplan puhkeamiseen meni kaksi kuukautta.</p><p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arviot siitä, että Perussuomalaiset luopuivat ministerinsalkkujen toivossa suurista lupauksistaan ja tavoitteistaan jo hallitusneuvotteluissa, saivat tänään vahvistusta.

Selitellessään medialle puolueen muuttunutta kantaa ns. bail-out -politiikkaan ja Kreikan tukilainoituksen jatkamiseen – jota se vuosien ajan on jyrkästi vastustanut – eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho myönsi, että muutos tapahtui jo hallitusneuvotteluissa.

- Jouduimme jonkin verran muokkaamaan ajatteluamme. Se tapahtui jo, kun hyväksyimme hallitusohjelman, Terho sanoi viitaten perussuomalaisten linjaan. [Muokkasimme linjaamme] siltä osin, että voimme ylipäänsä lähteä neuvotteluihin, hän sanoi Uuden Suomen mukaan.

Kannattajat eivät vielä tuolloin ainakaan julkisuudessa myöntäneet arvioita, joiden mukaan puolue olisi hallitusneuvotteluissa luopunut keskeisistä lupauksistaan ja tavoitteistaan päästäkseen hallitukseen. He torjuivat kritiikin yrittäen leimata sen oppositiopuolueiden kateudeksi. Tällä sivuutettiin se, että ideologisesti suuntautuneille Soinin pilkkaamille "vanhoille" puolueille hallitusvastuu on väline ajaa poliittisia tavoitteita eikä itse tarkoitus. Mitä hyötyä on "yhteistyökyvystä", josta seuraa se, että poliittinen suunta muuttuu 180-astetta?

Neljä vuotta sitten puoluejohtaja Timo Soini vetosi kannattajiinsa perustelemalla omantuntonsa sitovuudella kieltäytymistään osallistua hallitukseen, joka jatkaisi kriisimaiden tukilainoittamista:

– Jos itsensä pettää, kuka jää jäljelle? Ei kukaan, hän perusteli kantaansa.

Ennen eduskuntavaaleja puolueen nyt jo entinen kansanedustaja Reijo Tossavainen kirjoitti Soinin lausumaan viitaten:

– Minä vastaan, että jäljelle jäävät petetyt äänestäjät ja huono omatunto.

Soini ei ilmeisesti neljä vuotta lausumansa jälkeen kuitenkaan pettänyt itseään, vaan äänestäjänsä. Ennen eduskuntavaaleja puolue mainosti: Sitä saa mitä tilaa!

Vielä viime perjantaina Soini oli sitä mieltä, että Kreikan kolmannen tukipaketin hyväksyminen Suomessa olisi täysin mahdotonta, vaikka esimerkiksi Saksa ja Ranska suostuisivat tähän.

– Tällaiset summat, mistä nyt puhutaan [tuolloin "vain" 53,5 miljardia euroa], olisivat selvää vastuun kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon, totesi Soini silloin yksiselitteisesti Ilta-Sanomille.

Jo tänään Soini kuitenkin aloitti oman sanakikkailunsa toteamalla kepulaisen pääministeri Juha Sipilän tavoin, että Suomen riskit kasvavat, mutta eivät vastuut.

Vastuut eivät teknisesti kasva, mutta riskit kasvavat merkittävästi.

Kun Soinilta kysyttiin, mikä vastuiden ja riskien ero on, hän selitteli:

– Siinä on se ero, että kun meillä on se raha olemassa [EVM:ssä], se ei ole uutta rahaa, vaan se on olemassa olevaa rahaa, jota irrotetaan sieltä eteenpäin. Se on se riski, että saadaanko tätä rahaa, jota irrotetaan, koskaan takaisin, väänteli Soini sanoja Uuden Suomen mukaan.

Eilisessä MTV-ohjelmassa puoluejohtajat SuomiAreenalla Soinin tilalla esiintynyt puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo antoi vielä ymmärtää, ettei hallitus olisi tehnyt päätöstä Kreikan tukemisesta. Ryhmäjohtaja Terhon tänään antamat lausunnot viittaavat muuhun. 

Perussuomalaisten poliittinen teatteri – jossa ensin puhutaan yhtä mutta sitten tehdään aivan toista – loukkaa  suomalaista kansanvaltaa. Se uhkaa etäännyttää kansalaisia kauemmas politiikasta, joka kiiltävän pinnan alta osoittautuu korruptoituneeksi, periaatteettomaksi ja raadolliseksi oman edun tavoitteluksi.

Tapahtumat viittaavat siihen, että Perussuomalaiset ovat edeltäjänsä Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) tavoin pettävällä demagogialla ja katteettomilla lupauksilla ihmisiä harhauttava populistipuolue, jolla ei ole ideologista perustaa ja periaatteita, johon perustaisi poliittiset tavoitteensa. Näyttääkin siltä, että puheet ovat vain välineitä vallantavoittelussa. Näin oli myös SMP:n kohdalla.

Päätelmäni on edelleen sama kuin blogissani 14.5.2015:

Ihmisten tyytymättömyyteen vedonneen ja suurta muutosta paremmasta luvanneen SMP:n kupla puhkesi puolen vuoden hallitusvastuun jälkeen. Työttömyys ei lupauksista huolimatta loppunutkaan. Mutta pääsiväthän äijät kabinetteihin.

Perussuomalaiset pistivät edeltäjiään paremmaksi: maahanmuuttokysymyksessä ei tarvinnut odottaa edes sitä puolta vuotta.

Eurokriisin hoidon osalta kuplan puhkeamiseen meni kaksi kuukautta.

Petteri Hiienkoski

]]>
11 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198467-perussuomalaiset-pettivat-aanestajansa#comments Eurokriisi Grexit Hallitus perussuomalaiset Kansanvalta Thu, 16 Jul 2015 19:15:05 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198467-perussuomalaiset-pettivat-aanestajansa
Enää KD yksin vastustamassa Kreikka-lainoituksen jatkamista! http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198408-enaa-kd-yksin-vastustamassa-kreikka-lainoituksen-jatkamista <p>Ei voi kuin ihmetellä MTV-ohjelmassa <em><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/live-klo-17-15-lisatukea-kreikalle-ydinvoimaa-pyhajoelle-puoluejohtajat-vastaavat-porissa/5226422" target="_blank">puoluejohtajat SuomiAreenalla</a> </em>esiintyneiden poliitikkojen näkemyksiä Kreikan tukilainoituksesta vielä heinäkuussa 2015.</p><p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198308-hallituksen-linja-kreikan-uuteen-tukipakettiin-ihmetyttaa">Hallituksen toimintalinjan ja tavoitteiden epäselvyyden ja ristiriitaisuuden</a> takia kuvaavaa on se, ettei yksikään hallituksen &quot;johtavista&quot; puoluepampuista itse iljennyt edes esiintyä ohjelmassa. Mitä tämä kertoo heidän asenteestaan suomalaista kansanvaltaa kohtaan?</p><p>Tukilainoittamiseen kantaansa vaalivoiton jälkeen sukkelasti muuttanut kepulaispääministeri <strong>Juha Sipilä </strong>oli lähettänyt paikalle <strong>Olli Rehnin</strong>. Ratkaisu oli tavallaan &rdquo;ymmärrettävä&rdquo;: poliitikkona kokematon Sipilä lienee hallituksessakin Rehnin ohjailtavana. Rehn taas on entisenä EU-komissaarina Kreikan aiempien lainapakettien pääarkkitehteja.</p><p>Se, ettei edes persujohtaja <strong>Timo Soini</strong> &ndash; joka vuosikausia on äänekkäästi vastustanut tukipaketteja ulkomaita myöten &ndash; rohkene enää ulkoministerinä esiintyä edes julkisuudessa johtuu epäilemättä siitä, että hän&nbsp;näyttää oman ja puolueensa ministerinsalkkujen takia luopuneen keskeisimmästäkin vaalilupauksestaan eli lopettaa järjetön ns. <em>bail-out </em>tukipolitiikka. Säälittävää!</p><p>Kokoomusjohtaja <strong>Alexander Stubbin</strong> tilalla esiintyneen <strong>Sanni Grahn-Laasosen</strong> selitys, jonka mukaan Stubb olisi jäänyt pois sen takia, että hänen piti valmistella huomista euroryhmän kokousta, ei vaikuttanut uskottavalta. Se on yhtä epäuskottavaa kuin muutkin kokoomusjohtajan pinnallisen <em>selfie</em>-imagon muutosyritykset. Milloin Stubb ei aiemmin olisi muka työnsä takia ehtinyt esiintyä julkisuudessa &ndash; oli hän sitten ulkoministeri tai pääministeri?</p><p>Oppositiopuolueiden johtajat &ndash;<a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198309-kd-vastustaa-uutta-lainapakettia-kreikalle"> kridejä lukuun ottamatta </a>&ndash; valittivat Suomen toimineen joustamattomasti vaatiessaan Kreikalta muka liian &quot;tiukkoja&quot; ehtoja uudelle lainapaketille. Varsinkin RKP:n <strong>Carl Haglund</strong> tuntui olevan erityisen huolissaan Suomen maineesta osoittaen näin sitä perinteistä kansallista itsetuntoa (&quot;mitähän ne meistä nyt ajattelee&quot;).&nbsp;</p><p>Vasemmistojohtajat perustelivat tukilainoituksen jatkamista&nbsp;vetoamalla kreikkalaisten kurjuuteen, ikään kuin tämäkään tukilaina sitä vähentäisi. Kolmas lainapaketti menee Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin Kreikka-lainojen maksuun.</p><p>Erityisen kärkkäästi sitä, että lainaehtona Kreikalta edellytetään sitoutumista taloutensa rakenteelliseen uudistamiseen, vastusti vasemmistoliiton <strong>Paavo Arhinmäki</strong>. Epäilemättä hän haluaisi, että <em>Syrizan</em> vasemmistohallitus Kreikassa voisi helpottaa ihmisten arkea niin, että nämä voisivat jatkaa elämäänsä euromaiden veronmaksajien kustannuksella.</p><p>Perustellessaan jatkuvaa lainarahan syytämistä kreikkalaisille pisimmälle meni vihreiden <strong>Ville Niinistö</strong>: hänen mukaansa lainoittamista pitää jatkaa sen takia, ettei Kreikka eroasi euroalueesta tai Euroopan unionista ja liittoutuisi Venäjän kanssa. Kuinka paljon viherjohtaja on Venäjä-fobiansa takia vielä valmis syytämään rahaa Kreikalle tämän estämiseksi? Niinistö tuntui olevan halukas antamaan Kreikalle lainojakin jo anteeksi, vaikka siitäkään ei olisi mitään käytännön hyötyä nykytilanteessa. Pikemminkin päinvastoin.</p><p>Demarijohtaja <strong>Antti Rinteen</strong> suhtautuminen tukilainoituksen jatkamiseen kuitenkin poukkoili. Epäjohdonmukaisuus johtunee hänen edeltäjänsä torjuvasta kannasta vakuudettoman lainoituksen jatkamiseen ja Suomen vastuiden lisäämiseen. Rinne olisi halunnut antaa Kreikalle vielä mahdollisuuden uuteen lainapakettiin, jos se sitoutuisi esitettyihin lainaehtoihin. Ihmettelen demaripomon sinisilmäisyyttä varsinkin kun ex-komissaari Rehn muistutti, että samojen lainaehtojen täyttämistä on Kreikalta vaadittu aiemmissa lainapaketeissa useiden vuosien aikana.</p><p>Niinpä kun toimittaja kysyi, ketkä olisivat Kreikan euroeron eli Grexit kannalla, <em>ainoastaan</em> <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198345-eurokriisi-tarvitsee-leikkaushoitoa-joko-grexit-tai-finexit">KD:n puheenjohtaja <strong>Päivi Räsänen</strong> nosti kätensä</a>. Kaikki muut näyttivät olevan valmiit jatkamaan tukipolitiikkaa &ndash; <em>myös</em> persut!</p><p>Räsänen myönsi, ettei Grexit sinänsä olisi myönteinen asia: se myös edellyttää EU:lta hallitun tukiohjelman, jolla kreikkalaisia autetaan siirtymävaiheessa. Se olisi euroalueen kannalta kuitenkin vähiten huono vaihtoehto. Räsäsen mukaan se on nähty, ettei tilanne tukilainoitusta jatkamalla ainakaan parane. Grexit ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että Suomi sen takia menettäisi saatavansa Kreikalta ja Suomen riskit realisoituisivat, toisin kuin muut oppositiojohtajat pelottelivat.</p><p>Kauppa- ja teollisuusministeri Rehn osoitti sekä poliittista kyvyttömyyttään että haluttomuuttaan toteamalla, että Kreikan euroero on kiinni kreikkalaisista itsestään. Ikään kuin Suomella ja muilla euromailla ei muka olisi keinoja vaikuttaa tähän ratkaisuun. Samaan aikaan ollaan kuitenkin tekemässä taas useiden kymmenien miljardien eurojen edestä päätöksiä, joilla jatkettaisiin lainarahan pumppaamista konkurssikypsän ja talouskurimuksessa kituuttavan maan pitämiseksi euroalueessa. Hinnalla ei tunnu olevan väliä, kunhan ei ole omista vaan veronmaksajien varoista kysymys.</p><p>Hölmöläisten hommaa, joka tuntuu taas jatkuvan, vaikka jo edellisen hallituksen aikana siihen piti saada loppu!</p><p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei voi kuin ihmetellä MTV-ohjelmassa puoluejohtajat SuomiAreenalla esiintyneiden poliitikkojen näkemyksiä Kreikan tukilainoituksesta vielä heinäkuussa 2015.

Hallituksen toimintalinjan ja tavoitteiden epäselvyyden ja ristiriitaisuuden takia kuvaavaa on se, ettei yksikään hallituksen "johtavista" puoluepampuista itse iljennyt edes esiintyä ohjelmassa. Mitä tämä kertoo heidän asenteestaan suomalaista kansanvaltaa kohtaan?

Tukilainoittamiseen kantaansa vaalivoiton jälkeen sukkelasti muuttanut kepulaispääministeri Juha Sipilä oli lähettänyt paikalle Olli Rehnin. Ratkaisu oli tavallaan ”ymmärrettävä”: poliitikkona kokematon Sipilä lienee hallituksessakin Rehnin ohjailtavana. Rehn taas on entisenä EU-komissaarina Kreikan aiempien lainapakettien pääarkkitehteja.

Se, ettei edes persujohtaja Timo Soini – joka vuosikausia on äänekkäästi vastustanut tukipaketteja ulkomaita myöten – rohkene enää ulkoministerinä esiintyä edes julkisuudessa johtuu epäilemättä siitä, että hän näyttää oman ja puolueensa ministerinsalkkujen takia luopuneen keskeisimmästäkin vaalilupauksestaan eli lopettaa järjetön ns. bail-out tukipolitiikka. Säälittävää!

Kokoomusjohtaja Alexander Stubbin tilalla esiintyneen Sanni Grahn-Laasosen selitys, jonka mukaan Stubb olisi jäänyt pois sen takia, että hänen piti valmistella huomista euroryhmän kokousta, ei vaikuttanut uskottavalta. Se on yhtä epäuskottavaa kuin muutkin kokoomusjohtajan pinnallisen selfie-imagon muutosyritykset. Milloin Stubb ei aiemmin olisi muka työnsä takia ehtinyt esiintyä julkisuudessa – oli hän sitten ulkoministeri tai pääministeri?

Oppositiopuolueiden johtajat – kridejä lukuun ottamatta – valittivat Suomen toimineen joustamattomasti vaatiessaan Kreikalta muka liian "tiukkoja" ehtoja uudelle lainapaketille. Varsinkin RKP:n Carl Haglund tuntui olevan erityisen huolissaan Suomen maineesta osoittaen näin sitä perinteistä kansallista itsetuntoa ("mitähän ne meistä nyt ajattelee"). 

Vasemmistojohtajat perustelivat tukilainoituksen jatkamista vetoamalla kreikkalaisten kurjuuteen, ikään kuin tämäkään tukilaina sitä vähentäisi. Kolmas lainapaketti menee Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin Kreikka-lainojen maksuun.

Erityisen kärkkäästi sitä, että lainaehtona Kreikalta edellytetään sitoutumista taloutensa rakenteelliseen uudistamiseen, vastusti vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Epäilemättä hän haluaisi, että Syrizan vasemmistohallitus Kreikassa voisi helpottaa ihmisten arkea niin, että nämä voisivat jatkaa elämäänsä euromaiden veronmaksajien kustannuksella.

Perustellessaan jatkuvaa lainarahan syytämistä kreikkalaisille pisimmälle meni vihreiden Ville Niinistö: hänen mukaansa lainoittamista pitää jatkaa sen takia, ettei Kreikka eroasi euroalueesta tai Euroopan unionista ja liittoutuisi Venäjän kanssa. Kuinka paljon viherjohtaja on Venäjä-fobiansa takia vielä valmis syytämään rahaa Kreikalle tämän estämiseksi? Niinistö tuntui olevan halukas antamaan Kreikalle lainojakin jo anteeksi, vaikka siitäkään ei olisi mitään käytännön hyötyä nykytilanteessa. Pikemminkin päinvastoin.

Demarijohtaja Antti Rinteen suhtautuminen tukilainoituksen jatkamiseen kuitenkin poukkoili. Epäjohdonmukaisuus johtunee hänen edeltäjänsä torjuvasta kannasta vakuudettoman lainoituksen jatkamiseen ja Suomen vastuiden lisäämiseen. Rinne olisi halunnut antaa Kreikalle vielä mahdollisuuden uuteen lainapakettiin, jos se sitoutuisi esitettyihin lainaehtoihin. Ihmettelen demaripomon sinisilmäisyyttä varsinkin kun ex-komissaari Rehn muistutti, että samojen lainaehtojen täyttämistä on Kreikalta vaadittu aiemmissa lainapaketeissa useiden vuosien aikana.

Niinpä kun toimittaja kysyi, ketkä olisivat Kreikan euroeron eli Grexit kannalla, ainoastaan KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen nosti kätensä. Kaikki muut näyttivät olevan valmiit jatkamaan tukipolitiikkaa – myös persut!

Räsänen myönsi, ettei Grexit sinänsä olisi myönteinen asia: se myös edellyttää EU:lta hallitun tukiohjelman, jolla kreikkalaisia autetaan siirtymävaiheessa. Se olisi euroalueen kannalta kuitenkin vähiten huono vaihtoehto. Räsäsen mukaan se on nähty, ettei tilanne tukilainoitusta jatkamalla ainakaan parane. Grexit ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että Suomi sen takia menettäisi saatavansa Kreikalta ja Suomen riskit realisoituisivat, toisin kuin muut oppositiojohtajat pelottelivat.

Kauppa- ja teollisuusministeri Rehn osoitti sekä poliittista kyvyttömyyttään että haluttomuuttaan toteamalla, että Kreikan euroero on kiinni kreikkalaisista itsestään. Ikään kuin Suomella ja muilla euromailla ei muka olisi keinoja vaikuttaa tähän ratkaisuun. Samaan aikaan ollaan kuitenkin tekemässä taas useiden kymmenien miljardien eurojen edestä päätöksiä, joilla jatkettaisiin lainarahan pumppaamista konkurssikypsän ja talouskurimuksessa kituuttavan maan pitämiseksi euroalueessa. Hinnalla ei tunnu olevan väliä, kunhan ei ole omista vaan veronmaksajien varoista kysymys.

Hölmöläisten hommaa, joka tuntuu taas jatkuvan, vaikka jo edellisen hallituksen aikana siihen piti saada loppu!

Petteri Hiienkoski

]]>
3 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198408-enaa-kd-yksin-vastustamassa-kreikka-lainoituksen-jatkamista#comments Eduskuntapuolueet Euro ja Kreikka Grexit Kristillisdemoktaatit Puoluejohtajat Wed, 15 Jul 2015 23:53:07 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198408-enaa-kd-yksin-vastustamassa-kreikka-lainoituksen-jatkamista
Eurokriisi tarvitsee leikkaushoitoa: joko Grexit tai Finexit! http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198345-eurokriisi-tarvitsee-leikkaushoitoa-joko-grexit-tai-finexit <p>Eurokriisi tarvitsee leikkaushoitoa!</p> <p>Kreikan talous on kuin syöpä, joka vie euroalueen elinvoiman. Ellei syöpäkasvainta leikata (Grexit), se kasvaa ja amputoitavaa on enemmän. Vaarassa on koko euroalueen tulevaisuus. Samoin, jos Suomi amputoi itsensä siitä (Finexit). Tätä valttia tulisi neuvotteluissa käyttää.</p> <p>Hallitusohjelman perusteella odotin, että Suomessa pantaisiin lopullinen piste järjettömälle europolitiikalle. <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198308-hallituksen-linja-kreikan-uuteen-tukipakettiin-ihmetyttaa">Näyttää siltä, että erehdyin</a>.</p> <p>Keskusta on puheenjohtajansa johdolla kääntänyt takkinsa. Näin ovat tekemässä Perussuomalaisetkin. Nyt on silmänkääntötemppujen vuoro, jolla asia seliseli-selitetään äänestäjille.</p> <p>Julkisuudessa huomio on taitavasti siirretty Kreikalle asetettaviin &quot;tiukkoihin&quot; ehtoihin kolmannesta lainapaketista ja siihen, miten Suomen väitetään euroryhmässä esiintyneen muita joustamattomammin. Samalla huomio on siirretty pois itse asiasta, joka koskee Kreikan elättämistä muiden euromaiden veronmaksajien kustannuksella.</p> <p>Lukuisia kertoja nähtyyn euroteatteriesitykseen kuuluu se, että maratonkokouksessa &ndash; jonka nyt väitettiin kestäneen 17 tuntia &ndash; saavutettua neuvotteluratkaisua juhlitaan muka euroalueen suurena voittona, jolla estettiin Kreikan euroero, Grexit.</p> <p>Uskovatko Suomen ja muiden euromaiden ministerit todella siihen, että Kreikka täyttäisi kolmannenkaan lainapaketin ehtoina siltä vaadittavat sitoumukset? &ndash; Minä en usko.</p> <p>Kreikan hallitus ja parlamentti voivat sitoutua mihin vain saadakseen taas lisäaikaa ja -rahaa. Mitään takeita siitä, että Kreikka haluaisi tai kykenisi niiden mukaan toimimaan ei kuitenkaan ole.</p> <p>Suunnitteilla oleva kolmas lainapaketti ei toteutuessaan helpottaisi tavallisen kreikkalaisen elämää. Kurjuus tulee Kreikassa jatkumaan ja syvenemään senkin jälkeen. Kreikkalaisten auttaminen ei kelpaa perusteeksi harjoitettavalle politiikalle.</p> <p>Lainapaketilla maksettaisiin Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta pois kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n Kreikka-lainoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EVM toimii Kreikka-lainoille roskapankkina, jota Suomen ja muiden euromaiden veronmaksajat pääomittavat.</p> <p>Uskovatko Suomen ja muiden euromaiden ministerit todella siihen, että Kreikka maksaisi nuo EVM-lainansa takaisin? &ndash; Minä en usko.</p> <p>Kreikkalaisten enemmistö haluaa pysyä euroalueessa, muttei halua eikä voi toimia sen edellyttämällä tavalla. Tästä seuraa, ettei yksikään Kreikan hallituksista suostu vapaaehtoisesti eroamaan eurosta. Ne jatkavat kituuttelua siinä yrittäen saada helpotuksia lainaehtoihin ja vierittäen vastuuta kurjuudestaan muille euromaille. Todellisiin uudistuksiin ei ole halua eikä kykyä.</p> <p>Kreikalla on runsaasti käyttämättömiä luonnonvaroja. Niitä se ei kuitenkaan tule vapaaehtoisesti hyödyntämään lainojensa vakuutena eikä velkojensa maksuun. Ne Kreikka todennäköisesti säilyttää pesämunana siihen asti kunnes se on päässyt lainavelvoitteistaan.</p> <p>Koska euroalueesta ei ketään voi erottaa, <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197956-kreikka-jatkaa-euromaiden-lypsamista">Kreikka jatkaa muiden lypsämistä</a> niin kauan kuin mahdollista. Se on kuin syöpä, jonka aggressiivisin vaihe on taltutettu. Kasvavalla ruokahalulla syöpäkasvain kuitenkin vie muiden elinvoimaa &ndash; hitaasti mutta varmasti. Mitä kauemmin tämän annetaan jatkua, sitä suuremmiksi vahingot Suomelle ja muille euromaille kasvavat. Moraalikato leviää.</p> <p>Uskovatko Suomen ja muiden euromaiden ministerit siihen, että kreikkalainen yhteiskunta voisi muutamassa vuodessa muka muuttua eurokelpoiseksi? &ndash; Minä en usko.</p> <p>Kreikan taloushistoria viittaa siihen, etteivät euromaiden siltä vaatimat rakenteelliset uudistukset ole realistisia. Oman valuuttansa turvin Kreikalla olisi mahdollisuus ottaa vastuuta taloudestaan ja sopeuttaa sitä ympäröivään todellisuuteen. Sama koskee Suomeakin.</p> <p>Ilmaiseksi Kreikka tuskin euroalueesta eroaa. Sillä ei ole yllykettä siihen: nythän se voi elää muiden kustannuksella. Kreikka on euroalueestakin todennäköisesti maksettava ulos.</p> <p>Euromaiden tulee aloittaa neuvottelut Grexitistä mahdollisimman pian, jotta euroalueen elinvoima voidaan palautettua. Ellei euromailla ole valmiutta siihen, Suomen hallituksen on syytä ottaa vaihtoehdoksi se, että Suomi amputoi itsensä euroalueesta, Finexit.</p> <p>Nykyisen tilanteen ylläpitäminen tuskin palvele kenenkään etua ainakaan pitemmällä aikavälillä. Vastuuta vain siirretään kauemmas tulevaisuuteen.</p> <p>Eurokriisin hoito edellyttää kirurgiaa. Ilman taitavaa johtajuutta, josta EU:ssa tunnetusti on vajetta, operointi ei kuitenkaan onnistu.</p> <p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurokriisi tarvitsee leikkaushoitoa!

Kreikan talous on kuin syöpä, joka vie euroalueen elinvoiman. Ellei syöpäkasvainta leikata (Grexit), se kasvaa ja amputoitavaa on enemmän. Vaarassa on koko euroalueen tulevaisuus. Samoin, jos Suomi amputoi itsensä siitä (Finexit). Tätä valttia tulisi neuvotteluissa käyttää.

Hallitusohjelman perusteella odotin, että Suomessa pantaisiin lopullinen piste järjettömälle europolitiikalle. Näyttää siltä, että erehdyin.

Keskusta on puheenjohtajansa johdolla kääntänyt takkinsa. Näin ovat tekemässä Perussuomalaisetkin. Nyt on silmänkääntötemppujen vuoro, jolla asia seliseli-selitetään äänestäjille.

Julkisuudessa huomio on taitavasti siirretty Kreikalle asetettaviin "tiukkoihin" ehtoihin kolmannesta lainapaketista ja siihen, miten Suomen väitetään euroryhmässä esiintyneen muita joustamattomammin. Samalla huomio on siirretty pois itse asiasta, joka koskee Kreikan elättämistä muiden euromaiden veronmaksajien kustannuksella.

Lukuisia kertoja nähtyyn euroteatteriesitykseen kuuluu se, että maratonkokouksessa – jonka nyt väitettiin kestäneen 17 tuntia – saavutettua neuvotteluratkaisua juhlitaan muka euroalueen suurena voittona, jolla estettiin Kreikan euroero, Grexit.

Uskovatko Suomen ja muiden euromaiden ministerit todella siihen, että Kreikka täyttäisi kolmannenkaan lainapaketin ehtoina siltä vaadittavat sitoumukset? – Minä en usko.

Kreikan hallitus ja parlamentti voivat sitoutua mihin vain saadakseen taas lisäaikaa ja -rahaa. Mitään takeita siitä, että Kreikka haluaisi tai kykenisi niiden mukaan toimimaan ei kuitenkaan ole.

Suunnitteilla oleva kolmas lainapaketti ei toteutuessaan helpottaisi tavallisen kreikkalaisen elämää. Kurjuus tulee Kreikassa jatkumaan ja syvenemään senkin jälkeen. Kreikkalaisten auttaminen ei kelpaa perusteeksi harjoitettavalle politiikalle.

Lainapaketilla maksettaisiin Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta pois kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n Kreikka-lainoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EVM toimii Kreikka-lainoille roskapankkina, jota Suomen ja muiden euromaiden veronmaksajat pääomittavat.

Uskovatko Suomen ja muiden euromaiden ministerit todella siihen, että Kreikka maksaisi nuo EVM-lainansa takaisin? – Minä en usko.

Kreikkalaisten enemmistö haluaa pysyä euroalueessa, muttei halua eikä voi toimia sen edellyttämällä tavalla. Tästä seuraa, ettei yksikään Kreikan hallituksista suostu vapaaehtoisesti eroamaan eurosta. Ne jatkavat kituuttelua siinä yrittäen saada helpotuksia lainaehtoihin ja vierittäen vastuuta kurjuudestaan muille euromaille. Todellisiin uudistuksiin ei ole halua eikä kykyä.

Kreikalla on runsaasti käyttämättömiä luonnonvaroja. Niitä se ei kuitenkaan tule vapaaehtoisesti hyödyntämään lainojensa vakuutena eikä velkojensa maksuun. Ne Kreikka todennäköisesti säilyttää pesämunana siihen asti kunnes se on päässyt lainavelvoitteistaan.

Koska euroalueesta ei ketään voi erottaa, Kreikka jatkaa muiden lypsämistä niin kauan kuin mahdollista. Se on kuin syöpä, jonka aggressiivisin vaihe on taltutettu. Kasvavalla ruokahalulla syöpäkasvain kuitenkin vie muiden elinvoimaa – hitaasti mutta varmasti. Mitä kauemmin tämän annetaan jatkua, sitä suuremmiksi vahingot Suomelle ja muille euromaille kasvavat. Moraalikato leviää.

Uskovatko Suomen ja muiden euromaiden ministerit siihen, että kreikkalainen yhteiskunta voisi muutamassa vuodessa muka muuttua eurokelpoiseksi? – Minä en usko.

Kreikan taloushistoria viittaa siihen, etteivät euromaiden siltä vaatimat rakenteelliset uudistukset ole realistisia. Oman valuuttansa turvin Kreikalla olisi mahdollisuus ottaa vastuuta taloudestaan ja sopeuttaa sitä ympäröivään todellisuuteen. Sama koskee Suomeakin.

Ilmaiseksi Kreikka tuskin euroalueesta eroaa. Sillä ei ole yllykettä siihen: nythän se voi elää muiden kustannuksella. Kreikka on euroalueestakin todennäköisesti maksettava ulos.

Euromaiden tulee aloittaa neuvottelut Grexitistä mahdollisimman pian, jotta euroalueen elinvoima voidaan palautettua. Ellei euromailla ole valmiutta siihen, Suomen hallituksen on syytä ottaa vaihtoehdoksi se, että Suomi amputoi itsensä euroalueesta, Finexit.

Nykyisen tilanteen ylläpitäminen tuskin palvele kenenkään etua ainakaan pitemmällä aikavälillä. Vastuuta vain siirretään kauemmas tulevaisuuteen.

Eurokriisin hoito edellyttää kirurgiaa. Ilman taitavaa johtajuutta, josta EU:ssa tunnetusti on vajetta, operointi ei kuitenkaan onnistu.

Petteri Hiienkoski

]]>
13 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198345-eurokriisi-tarvitsee-leikkaushoitoa-joko-grexit-tai-finexit#comments Eurokriisi Grexit Kreikan kolmas tukipaketti Kreikka Euroalue Suomen talous Tue, 14 Jul 2015 17:15:51 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198345-eurokriisi-tarvitsee-leikkaushoitoa-joko-grexit-tai-finexit
Euroopan oikeisto vastaan vasemmisto http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198330-euroopan-oikeisto-vastaan-vasemmisto <p>Perussuomalaisten, Keskustan ja Kokoomuksen eli Suomen hallituksen ja pääoikeistopuolueiden politiikan tekeminen on kostamista, nöyryyttämistä, anteeksiantamattomuutta ja typeryyttä. Hallitusohjelmaa laatiessaan he eivät ottaneet huomioon tuloerojen kasvun vaikutusta kansan hyvinvointiin, eivätkä Kreikan tapauksessakaan ajattele kokonaisuutta, ei Euroopan eikä edes Suomen kannalta.</p><p>Perussuomalaisia ja muita oikeistopopulistia ja -rasistisia puolueita vedetään porvareiden osalta kuin pässiä narusta. Nationalistien aatteet pönkittävät makeasti eliitin tavoitteiden toteutumista. Tasapainoilu tapahtuu oikeastaan vain siinä, ettei populistipuolueet saa niin paljoa valtaa, että joku euromaa oikeasti eroaisi eurosta.</p><p>Troikan eli instituutioiden eli Euroopan komission, IMF:n ja Euroopan keskuspankin leikkausvaatimukset ovat koituneet kriisin alettua Kreikan turmioksi ja kreikkalaisten pahoinvoinnin lisääntymiseksi. Kreikan aikaisemmat valtapuolueet, eli Kokoomuksen ja demareiden sisarpuolueet, tekivät huonoa politiikkaa oman, eliitin ja lähipiirinsä eduksi. Nyt Syriza korjaa jälkiä, mutta se ei oikeistolle käy.</p><p>Kreikan velkoja tulisi antaa anteeksi sekä velanmaksua tulisi järjestellä uusiksi, jotta Kreikka pääsee takaisin jaloilleen. Grexit eli Kreikan eroaminen Eurosta olisi arvaamaton tapahtumaketju, jonka seurauksia Kreikalle eikä Euroopalle pystytä ennustamaan. Euron valuviat pitäisi korjata. Eurooppaan tulisi asettaa ylijäämäkatto, jotta maiden välille ei pääsisi syntymään kohtuuttomia velka- ja valta-asetelmia, kuten Saksa ylivoimaisena tällä hetkellä muita käskyttää ja komentaa.</p><p>Euroopassa ja Suomessa politiikassa tavoitteet tulee palauttaa hyvinvointiin, koulutukseen, ihmisten autonomian lisäämiseen sekä demokratian avoimuuteen ja laajentamiseen. Kun Euroopan vasemmisto tätä yrittää tehdä, on Suomen hallitus muiden oikeistopuolueiden mukana kostamassa ja tekemässä kaikkensa, jotta nykyiset valtasuhteet ja eliitin edut säilyvät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten, Keskustan ja Kokoomuksen eli Suomen hallituksen ja pääoikeistopuolueiden politiikan tekeminen on kostamista, nöyryyttämistä, anteeksiantamattomuutta ja typeryyttä. Hallitusohjelmaa laatiessaan he eivät ottaneet huomioon tuloerojen kasvun vaikutusta kansan hyvinvointiin, eivätkä Kreikan tapauksessakaan ajattele kokonaisuutta, ei Euroopan eikä edes Suomen kannalta.

Perussuomalaisia ja muita oikeistopopulistia ja -rasistisia puolueita vedetään porvareiden osalta kuin pässiä narusta. Nationalistien aatteet pönkittävät makeasti eliitin tavoitteiden toteutumista. Tasapainoilu tapahtuu oikeastaan vain siinä, ettei populistipuolueet saa niin paljoa valtaa, että joku euromaa oikeasti eroaisi eurosta.

Troikan eli instituutioiden eli Euroopan komission, IMF:n ja Euroopan keskuspankin leikkausvaatimukset ovat koituneet kriisin alettua Kreikan turmioksi ja kreikkalaisten pahoinvoinnin lisääntymiseksi. Kreikan aikaisemmat valtapuolueet, eli Kokoomuksen ja demareiden sisarpuolueet, tekivät huonoa politiikkaa oman, eliitin ja lähipiirinsä eduksi. Nyt Syriza korjaa jälkiä, mutta se ei oikeistolle käy.

Kreikan velkoja tulisi antaa anteeksi sekä velanmaksua tulisi järjestellä uusiksi, jotta Kreikka pääsee takaisin jaloilleen. Grexit eli Kreikan eroaminen Eurosta olisi arvaamaton tapahtumaketju, jonka seurauksia Kreikalle eikä Euroopalle pystytä ennustamaan. Euron valuviat pitäisi korjata. Eurooppaan tulisi asettaa ylijäämäkatto, jotta maiden välille ei pääsisi syntymään kohtuuttomia velka- ja valta-asetelmia, kuten Saksa ylivoimaisena tällä hetkellä muita käskyttää ja komentaa.

Euroopassa ja Suomessa politiikassa tavoitteet tulee palauttaa hyvinvointiin, koulutukseen, ihmisten autonomian lisäämiseen sekä demokratian avoimuuteen ja laajentamiseen. Kun Euroopan vasemmisto tätä yrittää tehdä, on Suomen hallitus muiden oikeistopuolueiden mukana kostamassa ja tekemässä kaikkensa, jotta nykyiset valtasuhteet ja eliitin edut säilyvät.

]]>
11 http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198330-euroopan-oikeisto-vastaan-vasemmisto#comments Eurooppa Grexit Kreikka Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Tue, 14 Jul 2015 11:29:16 +0000 Jari-Pekka Kanniainen http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198330-euroopan-oikeisto-vastaan-vasemmisto
Euroopan oikeisto vastaan vasemmisto http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198329-euroopan-oikeisto-vastaan-vasemmisto <p>Perussuomalaisten, Keskustan ja Kokoomuksen eli Suomen hallituksen ja pääoikeistopuolueiden politiikan tekeminen on kostamista, nöyryyttämistä, anteeksiantamattomuutta ja typeryyttä. Hallitusohjelmaa laatiessaan he eivät ottaneet huomioon tuloerojen kasvun vaikutusta kansan hyvinvointiin, eivätkä Kreikan tapauksessakaan ajattele kokonaisuutta, ei Euroopan eikä edes Suomen kannalta.</p> <p>Perussuomalaisia ja muita oikeistopopulistia ja -rasistisia puolueita vedetään porvareiden osalta kuin pässiä narusta. Nationalistien aatteet pönkittävät makeasti eliitin tavoitteiden toteutumista. Tasapainoilu tapahtuu oikeastaan vain siinä, ettei populistipuolueet saa niin paljoa valtaa, että joku euromaa oikeasti eroaisi eurosta.</p> <p>Troikan eli instituutioiden eli Euroopan komission, IMF:n ja Euroopan keskuspankin leikkausvaatimukset ovat koituneet kriisin alettua Kreikan turmioksi ja kreikkalaisten pahoinvoinnin lisääntymiseksi. Kreikan aikaisemmat valtapuolueet, eli Kokoomuksen ja demareiden sisarpuolueet, tekivät huonoa politiikkaa oman, eliitin ja lähipiirinsä eduksi. Nyt Syriza korjaa jälkiä, mutta se ei oikeistolle käy.</p> <p>Kreikan velkoja tulisi antaa anteeksi sekä velanmaksua tulisi järjestellä uusiksi, jotta Kreikka pääsee takaisin jaloilleen. Grexit eli Kreikan eroaminen Eurosta olisi arvaamaton tapahtumaketju, jonka seurauksia Kreikalle eikä Euroopalle pystytä ennustamaan. Euron valuviat pitäisi korjata. Eurooppaan tulisi asettaa ylijäämäkatto, jotta maiden välille ei pääsisi syntymään kohtuuttomia velka- ja valta-asetelmia, kuten Saksa ylivoimaisena tällä hetkellä muita käskyttää ja komentaa.</p> <p>Euroopassa ja Suomessa politiikassa tavoitteet tulee palauttaa hyvinvointiin, koulutukseen, ihmisten autonomian lisäämiseen sekä demokratian avoimuuteen ja laajentamiseen. Kun Euroopan vasemmisto tätä yrittää tehdä, on Suomen hallitus muiden oikeistopuolueiden mukana kostamassa ja tekemässä kaikkensa, jotta nykyiset valtasuhteet ja eliitin edut säilyvät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten, Keskustan ja Kokoomuksen eli Suomen hallituksen ja pääoikeistopuolueiden politiikan tekeminen on kostamista, nöyryyttämistä, anteeksiantamattomuutta ja typeryyttä. Hallitusohjelmaa laatiessaan he eivät ottaneet huomioon tuloerojen kasvun vaikutusta kansan hyvinvointiin, eivätkä Kreikan tapauksessakaan ajattele kokonaisuutta, ei Euroopan eikä edes Suomen kannalta.

Perussuomalaisia ja muita oikeistopopulistia ja -rasistisia puolueita vedetään porvareiden osalta kuin pässiä narusta. Nationalistien aatteet pönkittävät makeasti eliitin tavoitteiden toteutumista. Tasapainoilu tapahtuu oikeastaan vain siinä, ettei populistipuolueet saa niin paljoa valtaa, että joku euromaa oikeasti eroaisi eurosta.

Troikan eli instituutioiden eli Euroopan komission, IMF:n ja Euroopan keskuspankin leikkausvaatimukset ovat koituneet kriisin alettua Kreikan turmioksi ja kreikkalaisten pahoinvoinnin lisääntymiseksi. Kreikan aikaisemmat valtapuolueet, eli Kokoomuksen ja demareiden sisarpuolueet, tekivät huonoa politiikkaa oman, eliitin ja lähipiirinsä eduksi. Nyt Syriza korjaa jälkiä, mutta se ei oikeistolle käy.

Kreikan velkoja tulisi antaa anteeksi sekä velanmaksua tulisi järjestellä uusiksi, jotta Kreikka pääsee takaisin jaloilleen. Grexit eli Kreikan eroaminen Eurosta olisi arvaamaton tapahtumaketju, jonka seurauksia Kreikalle eikä Euroopalle pystytä ennustamaan. Euron valuviat pitäisi korjata. Eurooppaan tulisi asettaa ylijäämäkatto, jotta maiden välille ei pääsisi syntymään kohtuuttomia velka- ja valta-asetelmia, kuten Saksa ylivoimaisena tällä hetkellä muita käskyttää ja komentaa.

Euroopassa ja Suomessa politiikassa tavoitteet tulee palauttaa hyvinvointiin, koulutukseen, ihmisten autonomian lisäämiseen sekä demokratian avoimuuteen ja laajentamiseen. Kun Euroopan vasemmisto tätä yrittää tehdä, on Suomen hallitus muiden oikeistopuolueiden mukana kostamassa ja tekemässä kaikkensa, jotta nykyiset valtasuhteet ja eliitin edut säilyvät.

]]>
0 http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198329-euroopan-oikeisto-vastaan-vasemmisto#comments Eurooppa Grexit Kreikka Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Tue, 14 Jul 2015 11:28:56 +0000 Jari-Pekka Kanniainen http://jarrukanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198329-euroopan-oikeisto-vastaan-vasemmisto
Eurokriisi - liittovaltio vai eroeuro? http://ollimakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198328-eurokriisi-liittovaltio-vai-euroeuro <p>Eurokriisi on edennyt vaiheeseen absurdi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Syriza, jonka vaalilupauksena oli lopettaa Troikan kurjistuspolitiikka, on nielemässä vielä karvaammat ehdot kuin mikään aikaisempi hallitus konsanaan. &nbsp;Samaan aikaan Suomessa tukipaketteja alusta asti vastustanut Perussuomalaiset on hallitushimoissaan valmiin oloinen lähettämään lisää veronmaksajien rahaa Kreikkaan.</p><p>Toivoin hartaasti, että Kreikka olisi pitänyt neuvottelutaktisesti Grexit korttia syvällä hihassaan, mutta viime päivien kehityksen valossa tämä vaikuttaa olleen turha toivo. On täysin käsittämätöntä, että neuvotteluihin on lähdetty puhtaalla bluffitaktiikalla ja nyt käteen näyttää jäävän todellinen Mustapekka. Joko kaoottinen ero eurosta, tai reilun 80 miljardin myrkkypilleri, joka ei osta aikaa kuin muutamaksi vuodeksi eteenpäin.</p><p>Vieläkään ei voi kovin varmasti arvata miten tässä käy. Nyt Grexit on huomattavasti aikaisempaa potentiaalisempi vaihtoehto, kun luottotappiot eivät enää ole saksalaisten ja ranskalaisten pankkien taseissa, vaan ne on pyöritetty kriisimekanismeilla veronmaksajien harteille. Silti veikkaan, että tölkkiä potkaistaan taas eteenpäin, sillä ero eurosta tuottaisi hetkellisesti sen luokan kaaoksen, ettei kukaan päättäjä näytä haluavan nimeään siihen historiankirjaan.</p><p>Olen viime päivinä pohtinut, että miksi Kriisin osapuolet toimivat niin kuin tekevät. Jo euron perustamisesta lähtien monet johtavat taloustieteilijät vasemmalta ja oikealta varoittelivat, että valuutta-alue on suunniteltu huonosti ja se tulee hajoamaan. Nyt kun asiaa on empiirisesti testattu, on melko helppo sanoa kriitikoiden olleen täysin oikeassa. Valuutta-alue vaatisi taakseen liittovaltion, jossa on pysyvät tulonsiirtomekanismit maiden välisien kilpailukykyerojen tasaamiseen.</p><p>Miksi ihmeessä mitään varasuunnitelmaa ei tehty sen varalle, että mitä jos homma ei toimikaan?</p><p>Lars Christensen tulee <a href="http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198233-lars-christensen-euro-%E2%80%93-kohtalokas-ylimieli">blogissaan</a> siihen johtopäätökseen, että eurokraatit ovat syyllistyneet kohtalokkaaseen ylimieleen ja kuvitelleet euron toimivan, koska sen täytyy nyt vaan toimia. Uskon tämän olevan ainakin osatotuus. Mutta kun lukee puheenvuoroja Euroopan yhtenäisyyden puolustajilta, tulee mieleen väkisin toinen selitys: Euro on nähty askeleena kohti todellista eurooppalaista liittovaltiota. Toisin sanoen, suunnittelijat ovat arvelleet, että euron kriisi voisi itse asiassa olla se tarvittava ainesosa, joka antaa sen lopullisen sysäyksen kohti Euroopan yhdysvaltoja.</p><p>Tämä suunnitelma näyttää kaatuvan myös siihen samaiseen kohtalokkaaseen ylimieleen. Vai kuinka todennäköisenä voi pitää tällä hetkellä sitä, että euromaat saisivat sovittua liittovaltiosta, jolla on suora verotusoikeus ja jonka kautta kiertäisi useampi kymmenen prosenttia Euroalueen BKT:stä? Täytynee mennä ajassa aika reilusti taaksepäin, ennen kuin ollaan tilanteessa jossa eurooppalaisten keskinäinen epäluottamus oli samassa luokassa.</p><p>Miksei sitten valita sitä toista ilmeistä vaihtoehtoa, eli rakenneta mahdollisuutta kontrolloituun eroon eurosta?</p><p>Tämä vaihtoehto on monien mielestä taka-askel eurooppalaiselle yhtenäisyydelle ja solidaarisuudelle. Niille, jonka haaveena on edelleen Euroopan liittovaltio, tämä olisi lopullinen kuolinisku tälle kehitykselle. Joillekin euro näyttää jopa edustavan jotain sellaista, jolla torjutaan Venäjän vaikutusvallan kasvua.</p><p>Kaikki nämä syyt ovat sikäli typeriä, että euro on nimenomaan se, joka ajaa eurooppalaiset tukkanuottasille keskenään. Homma kulminoituu lopulta siihen, että euron taakse on lyöty niin valtava määrä poliittista arvovaltaa, että monen poliitikon ja virkamiehen täytyy yksinkertaisesti vaihtua ennen kuin järki voittaa.</p><p>Liittovaltiota ei siis ole tulossa, eikä ainakaan lyhyellä tähtäimellä hallittua eroa eurosta. Valitkaamme siis kaoottisen eron ja loppumattoman kriisin väliltä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurokriisi on edennyt vaiheeseen absurdi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Syriza, jonka vaalilupauksena oli lopettaa Troikan kurjistuspolitiikka, on nielemässä vielä karvaammat ehdot kuin mikään aikaisempi hallitus konsanaan.  Samaan aikaan Suomessa tukipaketteja alusta asti vastustanut Perussuomalaiset on hallitushimoissaan valmiin oloinen lähettämään lisää veronmaksajien rahaa Kreikkaan.

Toivoin hartaasti, että Kreikka olisi pitänyt neuvottelutaktisesti Grexit korttia syvällä hihassaan, mutta viime päivien kehityksen valossa tämä vaikuttaa olleen turha toivo. On täysin käsittämätöntä, että neuvotteluihin on lähdetty puhtaalla bluffitaktiikalla ja nyt käteen näyttää jäävän todellinen Mustapekka. Joko kaoottinen ero eurosta, tai reilun 80 miljardin myrkkypilleri, joka ei osta aikaa kuin muutamaksi vuodeksi eteenpäin.

Vieläkään ei voi kovin varmasti arvata miten tässä käy. Nyt Grexit on huomattavasti aikaisempaa potentiaalisempi vaihtoehto, kun luottotappiot eivät enää ole saksalaisten ja ranskalaisten pankkien taseissa, vaan ne on pyöritetty kriisimekanismeilla veronmaksajien harteille. Silti veikkaan, että tölkkiä potkaistaan taas eteenpäin, sillä ero eurosta tuottaisi hetkellisesti sen luokan kaaoksen, ettei kukaan päättäjä näytä haluavan nimeään siihen historiankirjaan.

Olen viime päivinä pohtinut, että miksi Kriisin osapuolet toimivat niin kuin tekevät. Jo euron perustamisesta lähtien monet johtavat taloustieteilijät vasemmalta ja oikealta varoittelivat, että valuutta-alue on suunniteltu huonosti ja se tulee hajoamaan. Nyt kun asiaa on empiirisesti testattu, on melko helppo sanoa kriitikoiden olleen täysin oikeassa. Valuutta-alue vaatisi taakseen liittovaltion, jossa on pysyvät tulonsiirtomekanismit maiden välisien kilpailukykyerojen tasaamiseen.

Miksi ihmeessä mitään varasuunnitelmaa ei tehty sen varalle, että mitä jos homma ei toimikaan?

Lars Christensen tulee blogissaan siihen johtopäätökseen, että eurokraatit ovat syyllistyneet kohtalokkaaseen ylimieleen ja kuvitelleet euron toimivan, koska sen täytyy nyt vaan toimia. Uskon tämän olevan ainakin osatotuus. Mutta kun lukee puheenvuoroja Euroopan yhtenäisyyden puolustajilta, tulee mieleen väkisin toinen selitys: Euro on nähty askeleena kohti todellista eurooppalaista liittovaltiota. Toisin sanoen, suunnittelijat ovat arvelleet, että euron kriisi voisi itse asiassa olla se tarvittava ainesosa, joka antaa sen lopullisen sysäyksen kohti Euroopan yhdysvaltoja.

Tämä suunnitelma näyttää kaatuvan myös siihen samaiseen kohtalokkaaseen ylimieleen. Vai kuinka todennäköisenä voi pitää tällä hetkellä sitä, että euromaat saisivat sovittua liittovaltiosta, jolla on suora verotusoikeus ja jonka kautta kiertäisi useampi kymmenen prosenttia Euroalueen BKT:stä? Täytynee mennä ajassa aika reilusti taaksepäin, ennen kuin ollaan tilanteessa jossa eurooppalaisten keskinäinen epäluottamus oli samassa luokassa.

Miksei sitten valita sitä toista ilmeistä vaihtoehtoa, eli rakenneta mahdollisuutta kontrolloituun eroon eurosta?

Tämä vaihtoehto on monien mielestä taka-askel eurooppalaiselle yhtenäisyydelle ja solidaarisuudelle. Niille, jonka haaveena on edelleen Euroopan liittovaltio, tämä olisi lopullinen kuolinisku tälle kehitykselle. Joillekin euro näyttää jopa edustavan jotain sellaista, jolla torjutaan Venäjän vaikutusvallan kasvua.

Kaikki nämä syyt ovat sikäli typeriä, että euro on nimenomaan se, joka ajaa eurooppalaiset tukkanuottasille keskenään. Homma kulminoituu lopulta siihen, että euron taakse on lyöty niin valtava määrä poliittista arvovaltaa, että monen poliitikon ja virkamiehen täytyy yksinkertaisesti vaihtua ennen kuin järki voittaa.

Liittovaltiota ei siis ole tulossa, eikä ainakaan lyhyellä tähtäimellä hallittua eroa eurosta. Valitkaamme siis kaoottisen eron ja loppumattoman kriisin väliltä.

]]>
16 http://ollimakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198328-eurokriisi-liittovaltio-vai-euroeuro#comments Eurokriisi Grexit Syriza Tue, 14 Jul 2015 11:11:14 +0000 Olli Makkonen http://ollimakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198328-eurokriisi-liittovaltio-vai-euroeuro
Kreikka ja Fennovoima ovat myös turvallisuuspoliittisia kysymyksiä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198325-kreikka-ja-fennovoima-ovat-myos-turvallisuuspoliittisia-kysymyksia <p>Kansanedustajien istuntotauko on useilla edustajilla kulunut omaa maakuntaa kiertäessä. Tämän lisäksi kansanedustajien kesää on leimannut huoli erityisesti kahdesta asiasta: Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja Kreikasta. Näkökulma siitä, että nämä kaksi asiaa limittyvät osaltaan yhteen samaan turvallisuuspoliittiseen kokonaisuuteen, on jäänyt suomalaisessa mediassa&nbsp;pitkälti käsittelemättä.</p><p><strong>Fennovoimasta</strong></p><p>Tehtäköön heti alkuun selväksi, että saamieni tietojen perusteella olen henkilökohtaisesti Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan. Hankkeeseen mukaan tullut kroatialainen Migrit Solarna Energija näyttää olevan venäläinen bulvaani. Erityisesti vihreät ovat <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ville-niinisto-fennovoiman-yllatysomistajasta-naurattaisi--jos-ei-olisi-vakava-asia/SwYdwkSf">hyökänneet</a> julkisuudessa sitä vastaan, että yhtiöllä ei ole taseessaan &quot;riittävästi osakepääomaa&quot;. Yhtiön osakepääomalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen rahoituskyvyn kanssa, joten jos jotain hanketta vastustaa, kannattaa keskittyä oikeisiin perusteisiin. Tässä tapauksessa sellaisia ovat esimerkiksi yhtiön palveluksessa työskentelevä yksi ja ainoa työntekijä, yhtiön kokemattomuus vastaavien hankkeiden toteuttamisessa sekä omistajaportaan täysin selkeät kytkökset Venäjälle. Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ei meillä mielestäni ole mahdollisuuksia lisätä Suomen energiariippuvuutta Venäjästä millään tavalla. Se ei ole järkevää tai pitkälle kantavaa turvallisuuspolitiikkaa.</p><p><strong>Kreikasta</strong></p><p>Kreikan kriisin osalta olen vahvasti sitä mieltä, että Grexitin, eli Kreikan euroeron toteuttaminen, olisi pitkällä tähtäimellä paras vaihtoehto kaikille osapuolille. Olemme nähneet, että aiemmat tukipaketit ovat imeytyneet mustaan aukkoon enkä usko, että uusillakaan voidaan saavuttaa yhtään mitään. Kreikan kansa on raivoissaan ja maan päätöksentekokykyyn ei voi luottaa. Vaikka Kreikan parlamentti nimellisesti hyväksyisikin muiden euromaiden vaatimat uudistukset, ei mikään takaa, että ne lopulta laitetaan täytäntöön. Tai ettei niitä kumottaisi seuraavassa parlamentin kokouksessa.&nbsp;</p><p>Kreikka olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää pitää mukana EU:ssa, sillä se on unionille myös turvallisuuspoliittisesti erittäin tärkeä. Euroopan unioni ei voi kääntää selkäänsä Kreikalle kokonaan, sillä tämän toimenpiteen myötä se ryhtyy varmasti hakemaan tukea Venäjältä, kuten se on jo<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1436666255408"> tehnytkin</a>. Kreikka saattaa tarjota Venäjän johdolle juuri sen ulkopoliittisen pelikentän, jota se on Ukrainan jälkeen kaivannutkin. Se antaa Venäjälle mahdollisuuden todistaa, kuinka EU-maat kaltoinkohtelevat omia jäseniään ja luoda tarvittaessa pelastuspaketin, jonka kautta Kreikka kytketään EU:n sijasta Venäjän valtapiiriin. Haluammeko me todella tätä? On myös hyvä muistaa, että Kreikka on avainasemassa ratkaistaessa Välimeren siirtolaistilannetta. Maan epävakaus voi vauhdittaa tilanteen eskaloitumista muualla Euroopassa.</p><p>Kortit on nyt pelattava taitavasti, mutta kuitenkin siten, että suomalaisten veronmaksajien vastuut eivät nykyisestään kasva. Samalla on hyvä muistaa, että vaikka meillä on omia ongelmiakin riittävästi, emme voi eristäytyä täysin muusta maailmasta ja luulla, että selviydymme yksinämme. Näen että yhteisvaluutta euro on ollut Suomelle äärimmäisen haitallinen ja siitä voitaisiin pyrkiä irtautumaan, mikäli Kreikan tilanne antaa tähän myöhemmin mahdollisuuden. Euroopan unionissa Suomen kannattaa kuitenkin pysyä, mutta unionin päätöksentekoon tarvitaan lisää joustoa ja lisää kansallisia soveltamismalleja. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että emme missään tapauksessa ole valmiita liittovaltioon, mutta vastaavasti tilannetta, jossa Suomi ajatuisi Venäjän valtapiiriin, ei pidä hyväksyä. Fennovoiman ja Kreikan suhteen ratkaisut on tehtävä myös turvallisuuspoliittiset näkökohdat huomioiden.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanedustajien istuntotauko on useilla edustajilla kulunut omaa maakuntaa kiertäessä. Tämän lisäksi kansanedustajien kesää on leimannut huoli erityisesti kahdesta asiasta: Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja Kreikasta. Näkökulma siitä, että nämä kaksi asiaa limittyvät osaltaan yhteen samaan turvallisuuspoliittiseen kokonaisuuteen, on jäänyt suomalaisessa mediassa pitkälti käsittelemättä.

Fennovoimasta

Tehtäköön heti alkuun selväksi, että saamieni tietojen perusteella olen henkilökohtaisesti Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan. Hankkeeseen mukaan tullut kroatialainen Migrit Solarna Energija näyttää olevan venäläinen bulvaani. Erityisesti vihreät ovat hyökänneet julkisuudessa sitä vastaan, että yhtiöllä ei ole taseessaan "riittävästi osakepääomaa". Yhtiön osakepääomalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen rahoituskyvyn kanssa, joten jos jotain hanketta vastustaa, kannattaa keskittyä oikeisiin perusteisiin. Tässä tapauksessa sellaisia ovat esimerkiksi yhtiön palveluksessa työskentelevä yksi ja ainoa työntekijä, yhtiön kokemattomuus vastaavien hankkeiden toteuttamisessa sekä omistajaportaan täysin selkeät kytkökset Venäjälle. Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ei meillä mielestäni ole mahdollisuuksia lisätä Suomen energiariippuvuutta Venäjästä millään tavalla. Se ei ole järkevää tai pitkälle kantavaa turvallisuuspolitiikkaa.

Kreikasta

Kreikan kriisin osalta olen vahvasti sitä mieltä, että Grexitin, eli Kreikan euroeron toteuttaminen, olisi pitkällä tähtäimellä paras vaihtoehto kaikille osapuolille. Olemme nähneet, että aiemmat tukipaketit ovat imeytyneet mustaan aukkoon enkä usko, että uusillakaan voidaan saavuttaa yhtään mitään. Kreikan kansa on raivoissaan ja maan päätöksentekokykyyn ei voi luottaa. Vaikka Kreikan parlamentti nimellisesti hyväksyisikin muiden euromaiden vaatimat uudistukset, ei mikään takaa, että ne lopulta laitetaan täytäntöön. Tai ettei niitä kumottaisi seuraavassa parlamentin kokouksessa. 

Kreikka olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää pitää mukana EU:ssa, sillä se on unionille myös turvallisuuspoliittisesti erittäin tärkeä. Euroopan unioni ei voi kääntää selkäänsä Kreikalle kokonaan, sillä tämän toimenpiteen myötä se ryhtyy varmasti hakemaan tukea Venäjältä, kuten se on jo tehnytkin. Kreikka saattaa tarjota Venäjän johdolle juuri sen ulkopoliittisen pelikentän, jota se on Ukrainan jälkeen kaivannutkin. Se antaa Venäjälle mahdollisuuden todistaa, kuinka EU-maat kaltoinkohtelevat omia jäseniään ja luoda tarvittaessa pelastuspaketin, jonka kautta Kreikka kytketään EU:n sijasta Venäjän valtapiiriin. Haluammeko me todella tätä? On myös hyvä muistaa, että Kreikka on avainasemassa ratkaistaessa Välimeren siirtolaistilannetta. Maan epävakaus voi vauhdittaa tilanteen eskaloitumista muualla Euroopassa.

Kortit on nyt pelattava taitavasti, mutta kuitenkin siten, että suomalaisten veronmaksajien vastuut eivät nykyisestään kasva. Samalla on hyvä muistaa, että vaikka meillä on omia ongelmiakin riittävästi, emme voi eristäytyä täysin muusta maailmasta ja luulla, että selviydymme yksinämme. Näen että yhteisvaluutta euro on ollut Suomelle äärimmäisen haitallinen ja siitä voitaisiin pyrkiä irtautumaan, mikäli Kreikan tilanne antaa tähän myöhemmin mahdollisuuden. Euroopan unionissa Suomen kannattaa kuitenkin pysyä, mutta unionin päätöksentekoon tarvitaan lisää joustoa ja lisää kansallisia soveltamismalleja. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että emme missään tapauksessa ole valmiita liittovaltioon, mutta vastaavasti tilannetta, jossa Suomi ajatuisi Venäjän valtapiiriin, ei pidä hyväksyä. Fennovoiman ja Kreikan suhteen ratkaisut on tehtävä myös turvallisuuspoliittiset näkökohdat huomioiden.

]]>
16 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198325-kreikka-ja-fennovoima-ovat-myos-turvallisuuspoliittisia-kysymyksia#comments Kotimaa EU ja Venäjä Eurokriisi Fennovoima Grexit Kreikka Tue, 14 Jul 2015 09:14:24 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198325-kreikka-ja-fennovoima-ovat-myos-turvallisuuspoliittisia-kysymyksia
Suomen täytyy johtaa Eurooppaa http://petrimkel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198217-suomen-taytyy-johtaa-eurooppaa <p>Kreikan velkakriisi on vellonut yli neljä vuotta. Koko tämän ajan Euroopan johdossa istuvat, liittovaltiosta haaveilevat, federalistit ovat tarjonneet lääkkeeksi lisää velkaa. Velkaa jonka takaavat eurooppalaiset veronmaksajat. Kuten kaikki tietävät seuraus tästä politiikasta on ollut Kreikkaa holtittomasti lainoittaneiden pankkiirien pelastaminen. Suomelle tämä lysti tulee todennäköisesti maksamaan yli 6 miljardia euroa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vaihtoehtoinen tarina olisi ollut Kreikan eroaminen eurosta neljä vuotta sitten. Häviäjinä olisivat olleet pankkiirit, joiden puolesta kukaan tuskin tiristää kyyneltäkään. Toinen tappio olisi ollut ikuista euro- ja liittovaltioprojektia ajavien poliitikoiden egoille.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nyt lääkkeeksi kriisin tarjotaan taas samaa hoitoa, lisää velkaa Kreikkaan eurooppalaisten veronmaksajien takauksella. Minkäänlaista taetta ei edelleenkään ole tämän lääkkeen toimivuudesta. Suomi on profiloitunut nyt vastavoimaksi haavemaailmassaan eläville federalisteille. Suomen linja on tarjota Kreikalle mahdollisuus korjata taloutensa ilma sille sopimattoman yhteisvaluutan kuristusotetta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomen tulee nyt johtaa ja näyttää Euroopalle tie jonka päässä on yhteistyötä tekevien, itsenäisen rahapolitiikan tuella terveesti kilpailevien kansallisvaltioiden Eurooppa. Sellainen Eurooppa, joka on ihmisiä, ei poliittisia unelmia varten!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kreikan velkakriisi on vellonut yli neljä vuotta. Koko tämän ajan Euroopan johdossa istuvat, liittovaltiosta haaveilevat, federalistit ovat tarjonneet lääkkeeksi lisää velkaa. Velkaa jonka takaavat eurooppalaiset veronmaksajat. Kuten kaikki tietävät seuraus tästä politiikasta on ollut Kreikkaa holtittomasti lainoittaneiden pankkiirien pelastaminen. Suomelle tämä lysti tulee todennäköisesti maksamaan yli 6 miljardia euroa.

 

Vaihtoehtoinen tarina olisi ollut Kreikan eroaminen eurosta neljä vuotta sitten. Häviäjinä olisivat olleet pankkiirit, joiden puolesta kukaan tuskin tiristää kyyneltäkään. Toinen tappio olisi ollut ikuista euro- ja liittovaltioprojektia ajavien poliitikoiden egoille.

 

Nyt lääkkeeksi kriisin tarjotaan taas samaa hoitoa, lisää velkaa Kreikkaan eurooppalaisten veronmaksajien takauksella. Minkäänlaista taetta ei edelleenkään ole tämän lääkkeen toimivuudesta. Suomi on profiloitunut nyt vastavoimaksi haavemaailmassaan eläville federalisteille. Suomen linja on tarjota Kreikalle mahdollisuus korjata taloutensa ilma sille sopimattoman yhteisvaluutan kuristusotetta.

 

Suomen tulee nyt johtaa ja näyttää Euroopalle tie jonka päässä on yhteistyötä tekevien, itsenäisen rahapolitiikan tuella terveesti kilpailevien kansallisvaltioiden Eurooppa. Sellainen Eurooppa, joka on ihmisiä, ei poliittisia unelmia varten!

]]>
4 http://petrimkel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198217-suomen-taytyy-johtaa-eurooppaa#comments Euro Grexit Kreikka SSS- hallitus Sun, 12 Jul 2015 09:35:37 +0000 Petri Mäkelä http://petrimkel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198217-suomen-taytyy-johtaa-eurooppaa