Petteri Orpo http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/136389/all Sun, 09 Dec 2018 12:48:27 +0200 fi Petteri vaatii Suomeen hissunkissun vaaleja? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265510-petteri-vaatii-suomeen-hissunkissun-vaaleja <p>Mikään ei piristä sunnuntaiaamua kuin Petteri Orpon älyntäjäytys.</p> <p>Tällä kertaa Petteri vaati että ennen vaaleja ei olisi &rdquo;repiviä keskusteluja&rdquo; (<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/145f2c60-a1f9-4928-8a4b-1987cc6e8bdb">https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/145f2c60-a1f9-4928-8a4b-1987cc6e8bdb</a>).</p> <p>Petteri Orpon ja (ääri)oikeistohallituksen vieraantuneisuus tosiasioista loistaa tästä lausunnosta kauas kuin öinen majakka.</p> <p><strong>Kansan pitää saada keskustella!</strong></p> <p>Tosiasiat, josta kansalaiset puhuvat nykyään ovat tylyjä.</p> <p>Suomessa herätään parhaillaan kasvavaan väkivallan uhkaan. Kaikki keskustelevat kahvipöydissä siitä mitä pitäisi tehdä Oulun tapahtumien johdosta. Samaan aikaan olemme sukeltamassa uuteen taloudelliseen laskukauteen. Myös vanhukset on unohdettu. Taitettua indeksiä te ette halua korjata. Eikä tietenkään SDP halua. &nbsp;</p> <p>Seniorikansalaisilla on taas kovat ajat.</p> <p>Hyvä Petteri. Oletko unohtanut, että johtajuus ja politiikka testataan tosimielessä vasta sitten kun on kovat ajat. Ei ole mikään temppu purjehtia kauniilla säällä. Nyt Suomi laivan ruoriin tarvittaisiin valtiomiehiä - etenkin kun Eurooppa on muutoksessa.</p> <p><strong>Saksan uusi johtaja ja Saksan kriisi</strong></p> <p>Petteri hyvä. Maailma muuttuu ja se Saksa, josta olette saaneet ohjeita ja määräyksiä on muutoksessa.</p> <p>Saksassa <em>Annegret Kramp-Karrenbauer</em> valittiin 7 joulukuuta CDU:n johtoon. Uusi puoluejohtaja Kramp-Karrenbauer, AKK, voitti kisan todella rimaa hipoen (517 ääntä puolesta 482 äänesti Friedrich Merz&rsquo;iä.</p> <p>AKK on Merkelin tämän vuoden löytö ja hänen tärkein tehtävänsä on puolustaa Merkelin valta-asemia puolueaparaatissa ja koettaa nostaa puolestaan jyrkästi laskevaa kannatusta. Angloamerikkalaismielisen Merzin ja varsinkin toisen haastajan, Trump-mielisen Jens Spahnin puheet jäntevämmästä pakolaispolitiikasta ovat myös kova haaste hänelle.</p> <p>Mutta ennen kaikkea AKK:n voitto oli signaali jälleen läheisemmästä EU-yhteistyöstä Ranskana kanssa. Hänen koko uransa on tehty Saarilla, joka tiukimmassa siteessä Ranskaan oleva osavaltio koko Saksassa. Tämä lupaa Suomelle jälleen uusia itsenäisyyttä kaventavia EU-hankkeita nopeutetulla vauhdilla</p> <p>Samaan aikaan kovaa kasvavat vihreät ja ennen kaikkea AfD hengittävät niskaan. Sosialidemokraattien syöksykierre puolestaan saattaa puoluejohtonsa omiensa armottoman kritiikin kohteeksi eikä pakko irrottautua hallituksesta ole lainkaan poissuljettua. On selvä, että Merkel ei selviä kanslerina vuoteen 2021 saakka. Keltä sitten saadaan ohjeita?</p> <p><strong>Ranskaan poikkeustila?</strong></p> <p>Hyvä Petteri! Toinen &rdquo;huono uutinen&rdquo; on se, että se Ranska, jonka piti viedä EU:n federalisaatiota eteenpäin, on myös muutoksessa!</p> <p>Ranskan &ldquo;keltaliivit&rdquo; ovat testanneet tänä viikonloppuna Macronin hallinnon kestävyyttä. Näyttää siltä, että tässä asiassa maaseudun ja alueiden Ranska on löytänyt alati helposti ikävystyvän Pariisin ja sen tuloksena on pahimpia mellakoita sitten vuoden 1934 jälkeen.</p> <p>Venäjä ja kaikki ulkoiset toimijat ovat tietenkin mukana omalla tavallaan sekoittamassa tätä pakkaa mutta tosiasia on, että mielenosoituksien laajuus ja massivisuus kertoo siitä, että ranskalaisten mitta on täynnä. Ei tällaista kansanliikettä luoda twiittailemalla tai trollailemalla.</p> <p>Macronin &rdquo;hyvä-populismin&rdquo; liike on käyttänyt loppuun energiansa eikä hänellä ole nyt puolellaan muuta kuin poliisi ja armeija. Mikäli &ndash; kuten joissain paikoin on tapahtunut &ndash; poliisi ja mellakkapoliisi aloittavat veljeilyn mielenosoittajien kanssa ovat Macronin hallinnon päivät luetut. Sitten edessä on pako helikopterilla.</p> <p>Odotettavissa on sama vanha samba, joka on kaikilla diktaattoreilla edessään Nicolae Ceaușescusta aina Viktor Fedorovitš Janukovitšiin ja Vovkaan saakka.</p> <p><strong>Neuvo Petterille! Keskustelkaa, toivokaa keskustelua ja sallikaa keskustelu! </strong></p> <p>Petteri hyvä! Paras tae rauhallisista oloista on se, että ihmiset kokevat, että heidän äänensä kuuluu ja että valta on legitiimi! Kansalaisrauhan tae on syvä kansanvalta, joka ammentaa auktoriteettinsa vapaista ja reiluista vaaleista. &nbsp;</p> <p>Nyt sitä ei ole. Meillä on hallitus, joka on luotu keinotekoisesti ja eikä edusta vaalien enemmistöä. Se luotiin vippaskonsteilla ja pelailulla. Kepu ja Sipilä kantaa siitä suurimman vastuun.</p> <p>Samoin sinä Petteri kannat vastuun siitä.</p> <p>Siksi Petteri neuvon sinua kuten vanhempi mies neuvoo nuorempaa miestä: rohkaise Suomen kansaa vapaasti keskustelemaan kaikista asioista. Älä Petteri sensuroi!</p> <p>Hyvä Petteri! Älä holhoa suomalaisia, älä komenna nettipoliiseja pimittämään mitään. Jos kansa on huolissaan turvallisuudestaan tai lastensa turvallisuudesta, niin se on perusteltua huolta. Jos kansa pääsee keskustelemaan vapaasti, niin se torjuu trollit ja valhemedian, lässytyksen ja saarnaamisen. Sinutkin Petteri se ilmeisimmin torjuu ensi vaaleissa. &nbsp;</p> <p>Vielä on kuitenkin mahdollisuuksia. Armon ovi on vielä auki: Petteri. Usko kansaan! Luota siihen. &nbsp;&nbsp;</p> <p><strong>Erikoisviesti medialle!</strong></p> <p>Ja teille rakkaat median ihmiset. Olkaa journalisteja &ndash; ei vallan mystagogeja tai hierofantteja.</p> <p>Nyt tarvitaan tinttejä &ndash; ei tiltuja!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikään ei piristä sunnuntaiaamua kuin Petteri Orpon älyntäjäytys.

Tällä kertaa Petteri vaati että ennen vaaleja ei olisi ”repiviä keskusteluja” (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/145f2c60-a1f9-4928-8a4b-1987cc6e8bdb).

Petteri Orpon ja (ääri)oikeistohallituksen vieraantuneisuus tosiasioista loistaa tästä lausunnosta kauas kuin öinen majakka.

Kansan pitää saada keskustella!

Tosiasiat, josta kansalaiset puhuvat nykyään ovat tylyjä.

Suomessa herätään parhaillaan kasvavaan väkivallan uhkaan. Kaikki keskustelevat kahvipöydissä siitä mitä pitäisi tehdä Oulun tapahtumien johdosta. Samaan aikaan olemme sukeltamassa uuteen taloudelliseen laskukauteen. Myös vanhukset on unohdettu. Taitettua indeksiä te ette halua korjata. Eikä tietenkään SDP halua.  

Seniorikansalaisilla on taas kovat ajat.

Hyvä Petteri. Oletko unohtanut, että johtajuus ja politiikka testataan tosimielessä vasta sitten kun on kovat ajat. Ei ole mikään temppu purjehtia kauniilla säällä. Nyt Suomi laivan ruoriin tarvittaisiin valtiomiehiä - etenkin kun Eurooppa on muutoksessa.

Saksan uusi johtaja ja Saksan kriisi

Petteri hyvä. Maailma muuttuu ja se Saksa, josta olette saaneet ohjeita ja määräyksiä on muutoksessa.

Saksassa Annegret Kramp-Karrenbauer valittiin 7 joulukuuta CDU:n johtoon. Uusi puoluejohtaja Kramp-Karrenbauer, AKK, voitti kisan todella rimaa hipoen (517 ääntä puolesta 482 äänesti Friedrich Merz’iä.

AKK on Merkelin tämän vuoden löytö ja hänen tärkein tehtävänsä on puolustaa Merkelin valta-asemia puolueaparaatissa ja koettaa nostaa puolestaan jyrkästi laskevaa kannatusta. Angloamerikkalaismielisen Merzin ja varsinkin toisen haastajan, Trump-mielisen Jens Spahnin puheet jäntevämmästä pakolaispolitiikasta ovat myös kova haaste hänelle.

Mutta ennen kaikkea AKK:n voitto oli signaali jälleen läheisemmästä EU-yhteistyöstä Ranskana kanssa. Hänen koko uransa on tehty Saarilla, joka tiukimmassa siteessä Ranskaan oleva osavaltio koko Saksassa. Tämä lupaa Suomelle jälleen uusia itsenäisyyttä kaventavia EU-hankkeita nopeutetulla vauhdilla

Samaan aikaan kovaa kasvavat vihreät ja ennen kaikkea AfD hengittävät niskaan. Sosialidemokraattien syöksykierre puolestaan saattaa puoluejohtonsa omiensa armottoman kritiikin kohteeksi eikä pakko irrottautua hallituksesta ole lainkaan poissuljettua. On selvä, että Merkel ei selviä kanslerina vuoteen 2021 saakka. Keltä sitten saadaan ohjeita?

Ranskaan poikkeustila?

Hyvä Petteri! Toinen ”huono uutinen” on se, että se Ranska, jonka piti viedä EU:n federalisaatiota eteenpäin, on myös muutoksessa!

Ranskan “keltaliivit” ovat testanneet tänä viikonloppuna Macronin hallinnon kestävyyttä. Näyttää siltä, että tässä asiassa maaseudun ja alueiden Ranska on löytänyt alati helposti ikävystyvän Pariisin ja sen tuloksena on pahimpia mellakoita sitten vuoden 1934 jälkeen.

Venäjä ja kaikki ulkoiset toimijat ovat tietenkin mukana omalla tavallaan sekoittamassa tätä pakkaa mutta tosiasia on, että mielenosoituksien laajuus ja massivisuus kertoo siitä, että ranskalaisten mitta on täynnä. Ei tällaista kansanliikettä luoda twiittailemalla tai trollailemalla.

Macronin ”hyvä-populismin” liike on käyttänyt loppuun energiansa eikä hänellä ole nyt puolellaan muuta kuin poliisi ja armeija. Mikäli – kuten joissain paikoin on tapahtunut – poliisi ja mellakkapoliisi aloittavat veljeilyn mielenosoittajien kanssa ovat Macronin hallinnon päivät luetut. Sitten edessä on pako helikopterilla.

Odotettavissa on sama vanha samba, joka on kaikilla diktaattoreilla edessään Nicolae Ceaușescusta aina Viktor Fedorovitš Janukovitšiin ja Vovkaan saakka.

Neuvo Petterille! Keskustelkaa, toivokaa keskustelua ja sallikaa keskustelu!

Petteri hyvä! Paras tae rauhallisista oloista on se, että ihmiset kokevat, että heidän äänensä kuuluu ja että valta on legitiimi! Kansalaisrauhan tae on syvä kansanvalta, joka ammentaa auktoriteettinsa vapaista ja reiluista vaaleista.  

Nyt sitä ei ole. Meillä on hallitus, joka on luotu keinotekoisesti ja eikä edusta vaalien enemmistöä. Se luotiin vippaskonsteilla ja pelailulla. Kepu ja Sipilä kantaa siitä suurimman vastuun.

Samoin sinä Petteri kannat vastuun siitä.

Siksi Petteri neuvon sinua kuten vanhempi mies neuvoo nuorempaa miestä: rohkaise Suomen kansaa vapaasti keskustelemaan kaikista asioista. Älä Petteri sensuroi!

Hyvä Petteri! Älä holhoa suomalaisia, älä komenna nettipoliiseja pimittämään mitään. Jos kansa on huolissaan turvallisuudestaan tai lastensa turvallisuudesta, niin se on perusteltua huolta. Jos kansa pääsee keskustelemaan vapaasti, niin se torjuu trollit ja valhemedian, lässytyksen ja saarnaamisen. Sinutkin Petteri se ilmeisimmin torjuu ensi vaaleissa.  

Vielä on kuitenkin mahdollisuuksia. Armon ovi on vielä auki: Petteri. Usko kansaan! Luota siihen.   

Erikoisviesti medialle!

Ja teille rakkaat median ihmiset. Olkaa journalisteja – ei vallan mystagogeja tai hierofantteja.

Nyt tarvitaan tinttejä – ei tiltuja!

]]>
35 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265510-petteri-vaatii-suomeen-hissunkissun-vaaleja#comments Angela Merkel Petteri Orpo Ranskan sisäiset uudistukset Emmanuel Macron Sun, 09 Dec 2018 10:48:27 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265510-petteri-vaatii-suomeen-hissunkissun-vaaleja
Kokoomuksen ei kannata sulkea ovea perussuomalaisilta. Vielä. http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264947-kokoomuksen-ei-kannata-sulkea-ovea-perussuomalaisilta-viela <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/RZHZOL0ONz0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/RZHZOL0ONz0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Pari päivää sitten Elinkeinoelämän keskusliitto järjesti eduskuntavaalipaneelin, jossa vieraana oli kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Keskustelu ei tarjonnut suurempia yllätyksiä, paitsi sen yhden, josta joudun nyt ruoskimaan omaa puoluettani Kokoomusta.</p><p>Minulle ei nimittäin mene millään tajuntaan, että miksi Kokoomus puheenjohtajamme Petteri Orpon suulla irtisanoutuu kaikesta yhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa jo viisi kuukautta ennen vaaleja? Mitä tarkoitusta tällainen julistus oikein palvelee, kun emme edes tiedä, montako Perussuomalaista vaaleissa menee läpi ja keitä he ovat?</p><p>Yritin kysellä asiaa sosiaalisen median kautta, mutta koska vastausta ei tullut, niin joudun tulkitsemaan Petteri Orpon asiaa käsittelevää puhetta vuodelta 2017. Siinä todettiin, että persujen äänestettyä Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi, ei Perussuomalaiset enää ole se puolue, jonka kanssa hallitus muodostettiin. Mutta kun se on edelleen aivan se sama Perussuomalaiset, joista on kohuttu jo yli kymmenen vuotta. Soini ratsasti ihan samoilla konservatiivisillä ja maahanmuuttovastaisilla näkemyksillä vuosikaudet, eikä Perussuomalaisten PJ-äänestys muuttanut muuta kuin sen, että yksinvaltias Tim Il Soinilla alkoi lipsua ote hillotolpasta. Mikä hallitusohjelmassa muuttui persujen hajoamisen jälkeen? Mikä persujen retoriikassa muuttui? Ei yhtään mikään.</p><p>Ja kyllä minusta on ihan oiva kysymys, että miksi Kokoomukselle kelpaa europarlamentissa sellaisten herrojen kuin Unkarin Viktor Orbanin ja Itävallan Sebastian Kurzin seura, muttei verrattain maltillisemman Halla-ahon seura kotiparlamentissa? Toki, kokoomuslaiset mepit kuuluvat Orbanin kritisoijiin, mutta jos Kokoomus olisi lähtenyt hallituksesta Halla-ahon persujen takia, niin miksei sitten EPP:stä Orbanin takia?</p><p>Haluaisin myös huomauttaa, että moni kokoomuslainen ei näe Perussuomalaisten virallisia maahanmuuttolinjauksia aivan sellaisena mörkönä kuin nyt maalaillaan, vaan moni aktiivi ajattelee tiukan ja resurssiviisaan pakolaispolitiikan olevan edellytys sille, että kansantaloutemme on jatkossakin kunnossa ja mahdollisuus auttaa apua tarvitsevia. Eroja persuihin löytyy suhtautumisesta työperäiseen maahanmuuttoon, mutta toisaalta myös SDP AY-veljineen vastustaa työperäisen maahanmuuton helpottamista, sama koskee montaa Vasemmistoliiton AY-aktiivia. Samalla vasemmistopuolueet haluaisivat kiristää työmarkkinasääntelyä ja verottaa yrittäjät henkihieveriin. Silti yhteistyötä sosialistien kanssa ei kuitenkaan ole julistettu pannaan arvopohjaan vedoten. Minusta tämä on vähintäänkin ristiriitaista.</p><p>Mutta mitä perussuomalaisten salonkikelpoisuuteen tulee, niin onhan se selvää, että moni kansanedustajistaan kannattajineen ovat tehneet itsestään poliittisesti mahdollisimman ei-pidettäviä. Eiköhän jokainen ole kuullut kaiken maailman mikaniikkojen ja teuvohakkaraisten verbaalioksennuksia aivan tarpeeksi viime vuosien aikana, ja useimmat meistä julkiseen keskusteluun aktiivisesti osallistuneista on saanut osansa anonyymien tai vähemmän anonyymien persukannattajien raivosta netissä.</p><p>Viimeisin oiva esimerkki nähtiin, kun Kokoomusnuorten liitto päätti kannattavansa subsidiariteettiperiaatetta, eli läheisyysperiaatetta, kunnioittavaa EU-liittovaltiota. Twitteriin kerääntyi välittömästi raivostunut persulauma, joka ihan puolueen virkailijoiden ja ehdokkaiden äänillä syytti Kokoomusnuoria maanpettureiksi ja&nbsp; langetti kuolemantuomioita tulevaa sisällissotaa silmällä pitäen. Vaikka EU-päättäjien vallanhimoa ja jatkuvaa EU-kansalaisten arjen mikromanagerointia katsellessa itsekin suhtaudun skeptisesti Kokoomusnuorten tavoitteeseen, niin joku hyvän maun raja se on kritiikilläkin.&nbsp;</p><p>Tämä on vain yksi lukuisista esimerkeistä , jotka todistavat, että Halla-aho tekisi valtavan palveluksen sille avoimeen ja älykkääseen keskusteluun kykenevälle perussuomalaisten enemmistölle, jos ottaisi selkeästi kantaa puolueaktiivien räyhäämiseen. Aktiivijäsenistönsä keskuudesta kuuluva tappouhkauksin ja maanpetturisyytöksin ryyditetty räkyttäminen kun syö persuilta aivan valtavasti sitä uskottavuutta yhteistyökykyisenä puolueena, jota suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä väistämättä tarvitaan.</p><p>Mutta kaikesta tästä huolimatta, etukäteen kieltäytyminen yhteistyöstä yhden puolueen kanssa on strategisesti äärimmäisen huono liikku, enkä ymmärrä, mitä hyötyä tällaisesta linjauksesta voisi olla? Kokoomus ei takuuvarmasti saa lisää ääniä sillä, että liitymme kuunatsijahtiin Antifan, kommunistien ja muiden äärijärjestöjen kanssa veljeilevien Vasemmistoliiton ja Vihreiden kanssa.</p><p>Päin vastoin, mehän maalaamme itsemme tällä tempulla nurkkaan. Ajatellaanpa, että näillä gallup-luvuilla mennään maaliin asti ja SDP alkaa muodostaa hallitusta. Ottaako demarit Kokoomuksen hallitukseen, kun ovat neljä vuotta räkyttäneet epäinhimillisestä äärioikeistohallituksesta, joka vihaa kuulemma niin naisia, lapsia, vanhuksia, perheitä, työntekijöitä ja aivan kaikkia muita paitsi rikkaita kokoomuslaisia? Ja oikeastaan tärkeämpi kysymys on, että haluammeko hallitukseen tuollaisten kuola suupielestä roiskuen räkyttävien selkäänpuukottajien kanssa? Menemmekö hallitukseen avittamaan SDP:tä, joka juuri vaihtoehtobudjetissaan lupasi paskoa yrittäjien ja vielä koulussa olevien sukupolvien päälle?</p><p>Kyllä minulla kyllä hampaat narskahtivat irvistäessä, kun Petteri Orpo ilmoittaa ehdottoman ein yhteistyölle Perussuomalaisten kanssa samalla, kun Vasemmistoliiton Li Andersson toppuuttelee, että eipäs nyt demonisoida muita puolueita. Toki rehellisyyden nimissä mainittakoon, että vaikka Anderssonin näkemys sinällään on oikea, niin onhan se silti aivan äärimmäisen tekopyhä. Vasemmistoliitto kun on jo kuukausia aikaisemmin linjannut, Vihreiden tavoin, ettei se mene samaan hallitukseen persujen kanssa. Että se siitä hurskastelusta.</p><p>Eniten minua huolettaa, että millaiseen umpikujaan suomalainen parlamentarismi ajautuu, jos tästä tulee tapa? Viitteitä tästä voinee saada Ruotsista, missä vaalit pidettiin jo lähes kolme kuukautta sitten, mutta hallitusta ei ole onnistuttu vieläkään kokoamaan. Vuosien ajan Ruotsidemokraatteja yritettiin eristää kaikesta parlamentaarisesta päätöksenteosta ja nyt he ovat kolmanneksi suurin puolue. Samalla Ruotsin päätöksentekokoneisto on ajautunut kriisiin, kun yksi hallitustunnustelija toisensa jälkeen epäonnistuu hallituksen kokoamisessa ja Ruotsidemokraatteja edelleen väistellessä. Tilanne on typerä ja kaikille haitallinen, muttei ollenkaan mahdoton myös Suomessa.</p><p>Kun tilanne vieläpä on se, että ilman Kokoomusta, Keskustaa tai Perussuomalaisia vasemmistopuolueilla ei gallupien valossa riitä kannatusta muodostamaan enemmistöhallitusta, niin nyt olisi oivallinen tilaisuus Kokoomukselle, Keskustalle, persuille ja pienpuolueille neuvotella kassakaappisopimus, jolla vasemmistohallitus voidaan pakottaa neuvottelupöytään koko hallituskauden ajan. Suoraan sanottuna se voisi olla kotimaiselle parlamentarismille jopa eheyttävä nelivuotiskausi, kun hallitus joutuisi oikeasti neuvottelemaan opposition kanssa tehtävistä uudistuksista.</p><p>Juuri tällaisten vielä auki olevien mahdollisuuksien takia on puolueelta kuin puolueelta huonoa taktiikkaa sulkea muita puolueita yhteistyön ulkopuolelle. Tällaisella manööverillä voi korkeintaan sitoa omat kätensä muiden puolueiden käsien jäädessä edelleen vapaaksi tulevia hallitusneuvotteluita varten. Sen enempää Kokoomuksella kuin Suomellakaan ei ole varaa sosialistihallitukseen, joten Kokoomuksen puoluejohdon on nyt pidettävä pää kylmänä ja keskityttävä vaalityöhön. Hallitusohjelmaa ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita kyllä ehditään miettiä sitten vaalien jälkeen.</p><p><a href="https://www.petteriorpo.fi/2017/06/puhe-kokoomuksen-periaateohjelmaseminaarissa-20-6-2017/" title="https://www.petteriorpo.fi/2017/06/puhe-kokoomuksen-periaateohjelmaseminaarissa-20-6-2017/">https://www.petteriorpo.fi/2017/06/puhe-kokoomuksen-periaateohjelmasemin...</a><br /><a href="https://twitter.com/Kokoomusnuoret/status/1066323430969098240" title="https://twitter.com/Kokoomusnuoret/status/1066323430969098240">https://twitter.com/Kokoomusnuoret/status/1066323430969098240</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265373-andersson-ja-sipila-varoittavat-perussuomalaisten-demonisoinnista-orpo-ja-rinne" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265373-andersson-ja-sipila-varoittavat-perussuomalaisten-demonisoinnista-orpo-ja-rinne">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265373-andersson-ja-sipila-varoittavat-...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258720-halla-ahon-perussuomalaisten-kanssa-hallitukseen-2-puolueelta-suora-ei-2-voisi" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258720-halla-ahon-perussuomalaisten-kanssa-hallitukseen-2-puolueelta-suora-ei-2-voisi">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258720-halla-ahon-perussuomalaisten-kan...</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10519541" title="https://yle.fi/uutiset/3-10519541">https://yle.fi/uutiset/3-10519541</a><br /><a href="https://twitter.com/carlbildt/status/1065657112347463680?s=19" title="https://twitter.com/carlbildt/status/1065657112347463680?s=19">https://twitter.com/carlbildt/status/1065657112347463680?s=19</a><br /><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005901149.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005901149.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005901149.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=RZHZOL0ONz0

Pari päivää sitten Elinkeinoelämän keskusliitto järjesti eduskuntavaalipaneelin, jossa vieraana oli kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Keskustelu ei tarjonnut suurempia yllätyksiä, paitsi sen yhden, josta joudun nyt ruoskimaan omaa puoluettani Kokoomusta.

Minulle ei nimittäin mene millään tajuntaan, että miksi Kokoomus puheenjohtajamme Petteri Orpon suulla irtisanoutuu kaikesta yhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa jo viisi kuukautta ennen vaaleja? Mitä tarkoitusta tällainen julistus oikein palvelee, kun emme edes tiedä, montako Perussuomalaista vaaleissa menee läpi ja keitä he ovat?

Yritin kysellä asiaa sosiaalisen median kautta, mutta koska vastausta ei tullut, niin joudun tulkitsemaan Petteri Orpon asiaa käsittelevää puhetta vuodelta 2017. Siinä todettiin, että persujen äänestettyä Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi, ei Perussuomalaiset enää ole se puolue, jonka kanssa hallitus muodostettiin. Mutta kun se on edelleen aivan se sama Perussuomalaiset, joista on kohuttu jo yli kymmenen vuotta. Soini ratsasti ihan samoilla konservatiivisillä ja maahanmuuttovastaisilla näkemyksillä vuosikaudet, eikä Perussuomalaisten PJ-äänestys muuttanut muuta kuin sen, että yksinvaltias Tim Il Soinilla alkoi lipsua ote hillotolpasta. Mikä hallitusohjelmassa muuttui persujen hajoamisen jälkeen? Mikä persujen retoriikassa muuttui? Ei yhtään mikään.

Ja kyllä minusta on ihan oiva kysymys, että miksi Kokoomukselle kelpaa europarlamentissa sellaisten herrojen kuin Unkarin Viktor Orbanin ja Itävallan Sebastian Kurzin seura, muttei verrattain maltillisemman Halla-ahon seura kotiparlamentissa? Toki, kokoomuslaiset mepit kuuluvat Orbanin kritisoijiin, mutta jos Kokoomus olisi lähtenyt hallituksesta Halla-ahon persujen takia, niin miksei sitten EPP:stä Orbanin takia?

Haluaisin myös huomauttaa, että moni kokoomuslainen ei näe Perussuomalaisten virallisia maahanmuuttolinjauksia aivan sellaisena mörkönä kuin nyt maalaillaan, vaan moni aktiivi ajattelee tiukan ja resurssiviisaan pakolaispolitiikan olevan edellytys sille, että kansantaloutemme on jatkossakin kunnossa ja mahdollisuus auttaa apua tarvitsevia. Eroja persuihin löytyy suhtautumisesta työperäiseen maahanmuuttoon, mutta toisaalta myös SDP AY-veljineen vastustaa työperäisen maahanmuuton helpottamista, sama koskee montaa Vasemmistoliiton AY-aktiivia. Samalla vasemmistopuolueet haluaisivat kiristää työmarkkinasääntelyä ja verottaa yrittäjät henkihieveriin. Silti yhteistyötä sosialistien kanssa ei kuitenkaan ole julistettu pannaan arvopohjaan vedoten. Minusta tämä on vähintäänkin ristiriitaista.

Mutta mitä perussuomalaisten salonkikelpoisuuteen tulee, niin onhan se selvää, että moni kansanedustajistaan kannattajineen ovat tehneet itsestään poliittisesti mahdollisimman ei-pidettäviä. Eiköhän jokainen ole kuullut kaiken maailman mikaniikkojen ja teuvohakkaraisten verbaalioksennuksia aivan tarpeeksi viime vuosien aikana, ja useimmat meistä julkiseen keskusteluun aktiivisesti osallistuneista on saanut osansa anonyymien tai vähemmän anonyymien persukannattajien raivosta netissä.

Viimeisin oiva esimerkki nähtiin, kun Kokoomusnuorten liitto päätti kannattavansa subsidiariteettiperiaatetta, eli läheisyysperiaatetta, kunnioittavaa EU-liittovaltiota. Twitteriin kerääntyi välittömästi raivostunut persulauma, joka ihan puolueen virkailijoiden ja ehdokkaiden äänillä syytti Kokoomusnuoria maanpettureiksi ja  langetti kuolemantuomioita tulevaa sisällissotaa silmällä pitäen. Vaikka EU-päättäjien vallanhimoa ja jatkuvaa EU-kansalaisten arjen mikromanagerointia katsellessa itsekin suhtaudun skeptisesti Kokoomusnuorten tavoitteeseen, niin joku hyvän maun raja se on kritiikilläkin. 

Tämä on vain yksi lukuisista esimerkeistä , jotka todistavat, että Halla-aho tekisi valtavan palveluksen sille avoimeen ja älykkääseen keskusteluun kykenevälle perussuomalaisten enemmistölle, jos ottaisi selkeästi kantaa puolueaktiivien räyhäämiseen. Aktiivijäsenistönsä keskuudesta kuuluva tappouhkauksin ja maanpetturisyytöksin ryyditetty räkyttäminen kun syö persuilta aivan valtavasti sitä uskottavuutta yhteistyökykyisenä puolueena, jota suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä väistämättä tarvitaan.

Mutta kaikesta tästä huolimatta, etukäteen kieltäytyminen yhteistyöstä yhden puolueen kanssa on strategisesti äärimmäisen huono liikku, enkä ymmärrä, mitä hyötyä tällaisesta linjauksesta voisi olla? Kokoomus ei takuuvarmasti saa lisää ääniä sillä, että liitymme kuunatsijahtiin Antifan, kommunistien ja muiden äärijärjestöjen kanssa veljeilevien Vasemmistoliiton ja Vihreiden kanssa.

Päin vastoin, mehän maalaamme itsemme tällä tempulla nurkkaan. Ajatellaanpa, että näillä gallup-luvuilla mennään maaliin asti ja SDP alkaa muodostaa hallitusta. Ottaako demarit Kokoomuksen hallitukseen, kun ovat neljä vuotta räkyttäneet epäinhimillisestä äärioikeistohallituksesta, joka vihaa kuulemma niin naisia, lapsia, vanhuksia, perheitä, työntekijöitä ja aivan kaikkia muita paitsi rikkaita kokoomuslaisia? Ja oikeastaan tärkeämpi kysymys on, että haluammeko hallitukseen tuollaisten kuola suupielestä roiskuen räkyttävien selkäänpuukottajien kanssa? Menemmekö hallitukseen avittamaan SDP:tä, joka juuri vaihtoehtobudjetissaan lupasi paskoa yrittäjien ja vielä koulussa olevien sukupolvien päälle?

Kyllä minulla kyllä hampaat narskahtivat irvistäessä, kun Petteri Orpo ilmoittaa ehdottoman ein yhteistyölle Perussuomalaisten kanssa samalla, kun Vasemmistoliiton Li Andersson toppuuttelee, että eipäs nyt demonisoida muita puolueita. Toki rehellisyyden nimissä mainittakoon, että vaikka Anderssonin näkemys sinällään on oikea, niin onhan se silti aivan äärimmäisen tekopyhä. Vasemmistoliitto kun on jo kuukausia aikaisemmin linjannut, Vihreiden tavoin, ettei se mene samaan hallitukseen persujen kanssa. Että se siitä hurskastelusta.

Eniten minua huolettaa, että millaiseen umpikujaan suomalainen parlamentarismi ajautuu, jos tästä tulee tapa? Viitteitä tästä voinee saada Ruotsista, missä vaalit pidettiin jo lähes kolme kuukautta sitten, mutta hallitusta ei ole onnistuttu vieläkään kokoamaan. Vuosien ajan Ruotsidemokraatteja yritettiin eristää kaikesta parlamentaarisesta päätöksenteosta ja nyt he ovat kolmanneksi suurin puolue. Samalla Ruotsin päätöksentekokoneisto on ajautunut kriisiin, kun yksi hallitustunnustelija toisensa jälkeen epäonnistuu hallituksen kokoamisessa ja Ruotsidemokraatteja edelleen väistellessä. Tilanne on typerä ja kaikille haitallinen, muttei ollenkaan mahdoton myös Suomessa.

Kun tilanne vieläpä on se, että ilman Kokoomusta, Keskustaa tai Perussuomalaisia vasemmistopuolueilla ei gallupien valossa riitä kannatusta muodostamaan enemmistöhallitusta, niin nyt olisi oivallinen tilaisuus Kokoomukselle, Keskustalle, persuille ja pienpuolueille neuvotella kassakaappisopimus, jolla vasemmistohallitus voidaan pakottaa neuvottelupöytään koko hallituskauden ajan. Suoraan sanottuna se voisi olla kotimaiselle parlamentarismille jopa eheyttävä nelivuotiskausi, kun hallitus joutuisi oikeasti neuvottelemaan opposition kanssa tehtävistä uudistuksista.

Juuri tällaisten vielä auki olevien mahdollisuuksien takia on puolueelta kuin puolueelta huonoa taktiikkaa sulkea muita puolueita yhteistyön ulkopuolelle. Tällaisella manööverillä voi korkeintaan sitoa omat kätensä muiden puolueiden käsien jäädessä edelleen vapaaksi tulevia hallitusneuvotteluita varten. Sen enempää Kokoomuksella kuin Suomellakaan ei ole varaa sosialistihallitukseen, joten Kokoomuksen puoluejohdon on nyt pidettävä pää kylmänä ja keskityttävä vaalityöhön. Hallitusohjelmaa ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita kyllä ehditään miettiä sitten vaalien jälkeen.

https://www.petteriorpo.fi/2017/06/puhe-kokoomuksen-periaateohjelmaseminaarissa-20-6-2017/
https://twitter.com/Kokoomusnuoret/status/1066323430969098240
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265373-andersson-ja-sipila-varoittavat-perussuomalaisten-demonisoinnista-orpo-ja-rinne
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258720-halla-ahon-perussuomalaisten-kanssa-hallitukseen-2-puolueelta-suora-ei-2-voisi
https://yle.fi/uutiset/3-10519541
https://twitter.com/carlbildt/status/1065657112347463680?s=19
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005901149.html

]]>
25 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264947-kokoomuksen-ei-kannata-sulkea-ovea-perussuomalaisilta-viela#comments Eduskuntavaalit Hallitusneuvottelut Kokoomus Perussuomalaiset Petteri Orpo Fri, 30 Nov 2018 06:30:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264947-kokoomuksen-ei-kannata-sulkea-ovea-perussuomalaisilta-viela
Miksi kokoomus ei aja koko Suomen etua? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263730-miksi-kokoomus-ei-aja-koko-suomen-etua <p>Kokoomuksen europarlamentaarikko <strong>Henna Virkkunen</strong> totesi <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.326006">eilen</a>, että EU:n maatalous ja aluetukia tulisi leikata. Samaa viestiä ovat kokoomuksesta saarnanneet esimerkiksi kansanedustajat <strong>Juhana Vartiainen</strong> ja <strong>Sari Sarkomaa</strong>. Vartiaisen mielestä perheviljelmät tulisi korvata Amerikan malliin markkinaehtoisilla <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/juhana-vartiainen-korvaisi-perheviljelmät-markkinaehtoisilla-suurtiloilla-olemme-luoneet-suomea-köyhdyttävän-sovhoosin-1.188323">suurtiloilla</a> ja Sarkomaa puolestaan vaati taannoin, että valtion tulisi panostaa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/juhana-vartiainen-korvaisi-perheviljelmät-markkinaehtoisilla-suurtiloilla-olemme-luoneet-suomea-köyhdyttävän-sovhoosin-1.188323">metropolipolitiikkaan</a> ja romuttaa valtionosuuksien tasausjärjestelmä, jonka jälkeen Helsinkiin siirrettäisiin enemmän rahaa.</p><p>On arvostettavaa, että kokoomuksen maatalous- ja aluepolitiikan kärki on näin vaalien alla tuotu näinkin näyttävästi esille. Toivon myös, että kansalaiset muistavat kokoomuksen ja tuolloisen kuntaministeri Virkkusen toimet edellisellä hallituskaudella, kun Suomeen yritettiin väkisin luoda pariakymmentä kokoomusjohtoista suurkuntaa. Reisille meni ja hyvä niin.&nbsp;</p><p>Koska kokoomuksen puheenjohtaja <strong>Petteri Orpo</strong> ei edes yritä millään tasolla irtisanoutua näkyvien poliitikkojensa Virkkusen, Vartiaisen ja Sarkomaan ulostuloista, on tämä otettava kokoomuksen linjana: kaikki ihmiset nopeasti pääkaupunkiseudulle, suomalainen maatalous sekä ruuantuotanto alas ja markkinavoimat jylläämään jokaiselle mahdolliselle sektorille. EU:lta saatava rahoitus on sekin suunnattava vain kaupunkiseuduille.</p><p>Kokoomus saanee tälle linjalleen tukea erityisesti vihreiltä, jota ei turhaan sanota kokoomuksen puisto-osastoksi. Erityisen totta tämä on nyt, kun puolue päätti valita puheenjohtajakseen nato- ja globalisaatiomiehenä tunnetun <strong>Pekka Haaviston</strong>. Vihreiden yritys rynnistää pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen Suomeen sai väistyä, kun puolue päätti puheenjohtajavalinnallaan vedota ydinkannattajakuntaansa: kaupunkiseutujen nuoriin, hyvin menestyviin opiskelijoihin. On kuitenkin hämmentävää, että niin kokoomus kuin vihreätkin suhtautuvat kriittisesti EU:n maataloustukiin, vaikka niihin sisältyy yhtenä elementtinä hiilinielujen lisääminen. Eikö ilmastonmuutoksen torjunta nyt sitten enää kiinnosta?&nbsp;</p><p>Keskustan on tulevissa vaaleissa haastettava tämä kokoomuksen ja vihreiden kaupungistamispolitiikka. Siinä ei nimittäin ole mitään järkeä. Kaupungistuminen on toki globaali megatrendi, mutta laajamittaisena ilmiönä se on päättynyt Suomessa jo vuosikymmeniä <a href="http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258688-suomi-on-jo-kaupungistunut-trendia-joka-meni-jo-ei-kannata-puolustaa">sitten</a>. Kaupungistumisen pakkomielteisen edistämisen sijaan meidän tulee pohtia, millaisia mahdollisuuksia globaali kaupungistuminen avaa Suomelle? Miten maataloutemme hyötyy puhtaan ruuan kysynnän ja hinnan noustessa? Entä mitä mahdollisuuksia kaupungistuminen avaa matkailulle? Tarvitsemme tällaisen pohdinnan lisäksi tietysti aktiivista kaupunkipolitiikkaa, mutta maaseudun kehittämistä ei voida unohtaa. Tätä kutsutaan alueellisen tasapainon politiikaksi ja sitä aion omassa työssäni edistää. Meidän tulee yhdessä varmistaa, että Suomea kehitetään kokonaisuutena eikä unohdeta maaseudun potentiaalia.</p><p>Kokoomusleirissä ei nyt selvästikään haluta hahmottaa kokonaisuuksia. On hyvin ikävää, että Suomen etu on unohdettu ja ryhdytty täysillä pönkittämään ainoastaan pääkaupunkiseudun metropolipolitiikkaa. Tämä näkyy myös kokoomusministerien tekemissä keskittämispäätöksissä esimerkiksi tuomioistuinviraston osalta. Se ei johda lopulta hyvään lopputulokseen.&nbsp;</p><p>Ilmeisesti pormestari <strong>Jan Vapaavuori</strong> kiskoo edelleen Petteri Orpon takana olevista naruista Virkkusen, Vartiaisen ja Sarkomaan naureskellessa vieressä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen totesi eilen, että EU:n maatalous ja aluetukia tulisi leikata. Samaa viestiä ovat kokoomuksesta saarnanneet esimerkiksi kansanedustajat Juhana Vartiainen ja Sari Sarkomaa. Vartiaisen mielestä perheviljelmät tulisi korvata Amerikan malliin markkinaehtoisilla suurtiloilla ja Sarkomaa puolestaan vaati taannoin, että valtion tulisi panostaa metropolipolitiikkaan ja romuttaa valtionosuuksien tasausjärjestelmä, jonka jälkeen Helsinkiin siirrettäisiin enemmän rahaa.

On arvostettavaa, että kokoomuksen maatalous- ja aluepolitiikan kärki on näin vaalien alla tuotu näinkin näyttävästi esille. Toivon myös, että kansalaiset muistavat kokoomuksen ja tuolloisen kuntaministeri Virkkusen toimet edellisellä hallituskaudella, kun Suomeen yritettiin väkisin luoda pariakymmentä kokoomusjohtoista suurkuntaa. Reisille meni ja hyvä niin. 

Koska kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei edes yritä millään tasolla irtisanoutua näkyvien poliitikkojensa Virkkusen, Vartiaisen ja Sarkomaan ulostuloista, on tämä otettava kokoomuksen linjana: kaikki ihmiset nopeasti pääkaupunkiseudulle, suomalainen maatalous sekä ruuantuotanto alas ja markkinavoimat jylläämään jokaiselle mahdolliselle sektorille. EU:lta saatava rahoitus on sekin suunnattava vain kaupunkiseuduille.

Kokoomus saanee tälle linjalleen tukea erityisesti vihreiltä, jota ei turhaan sanota kokoomuksen puisto-osastoksi. Erityisen totta tämä on nyt, kun puolue päätti valita puheenjohtajakseen nato- ja globalisaatiomiehenä tunnetun Pekka Haaviston. Vihreiden yritys rynnistää pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen Suomeen sai väistyä, kun puolue päätti puheenjohtajavalinnallaan vedota ydinkannattajakuntaansa: kaupunkiseutujen nuoriin, hyvin menestyviin opiskelijoihin. On kuitenkin hämmentävää, että niin kokoomus kuin vihreätkin suhtautuvat kriittisesti EU:n maataloustukiin, vaikka niihin sisältyy yhtenä elementtinä hiilinielujen lisääminen. Eikö ilmastonmuutoksen torjunta nyt sitten enää kiinnosta? 

Keskustan on tulevissa vaaleissa haastettava tämä kokoomuksen ja vihreiden kaupungistamispolitiikka. Siinä ei nimittäin ole mitään järkeä. Kaupungistuminen on toki globaali megatrendi, mutta laajamittaisena ilmiönä se on päättynyt Suomessa jo vuosikymmeniä sitten. Kaupungistumisen pakkomielteisen edistämisen sijaan meidän tulee pohtia, millaisia mahdollisuuksia globaali kaupungistuminen avaa Suomelle? Miten maataloutemme hyötyy puhtaan ruuan kysynnän ja hinnan noustessa? Entä mitä mahdollisuuksia kaupungistuminen avaa matkailulle? Tarvitsemme tällaisen pohdinnan lisäksi tietysti aktiivista kaupunkipolitiikkaa, mutta maaseudun kehittämistä ei voida unohtaa. Tätä kutsutaan alueellisen tasapainon politiikaksi ja sitä aion omassa työssäni edistää. Meidän tulee yhdessä varmistaa, että Suomea kehitetään kokonaisuutena eikä unohdeta maaseudun potentiaalia.

Kokoomusleirissä ei nyt selvästikään haluta hahmottaa kokonaisuuksia. On hyvin ikävää, että Suomen etu on unohdettu ja ryhdytty täysillä pönkittämään ainoastaan pääkaupunkiseudun metropolipolitiikkaa. Tämä näkyy myös kokoomusministerien tekemissä keskittämispäätöksissä esimerkiksi tuomioistuinviraston osalta. Se ei johda lopulta hyvään lopputulokseen. 

Ilmeisesti pormestari Jan Vapaavuori kiskoo edelleen Petteri Orpon takana olevista naruista Virkkusen, Vartiaisen ja Sarkomaan naureskellessa vieressä.

]]>
8 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263730-miksi-kokoomus-ei-aja-koko-suomen-etua#comments Aluepolitiikka Henna Virkkunen Juhana Vartiainen Kokoomus Petteri Orpo Tue, 06 Nov 2018 06:22:22 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263730-miksi-kokoomus-ei-aja-koko-suomen-etua
Lakkoilu vapaa-ajalla ja muita neronleimauksia http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia <p>Mitä pidemmälle kiista etenee, sitä oudommaksi käyvät perustelut. Tänään poimitussa sinisten <a href="http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262957-poliittiset-lakot-on-kiellettava">Tiina Ahvan blogissa</a> esitetään ties monennenko kerran idea lakkoilusta vapaa-aikana. Katsotaan vaikkapa Tilastokeskuksen määritelmä lakolle: &quot;<em>Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle.</em>&quot;</p><p>Voisitteko nyt kertoa minulle tyhmälle&nbsp; miten määritelmä huomioonottaen toteutetaan lakkoilu omalla ajalla?</p><p>Miten ne työt sitten jätetään tekemättä vapaa-ajalla, onko kyse kotitöiden tekemättä jättämisestä?</p><p><strong>Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen</strong></p><p>Siinä toinen slogan, jota mm Petteri Orpo viljelee vasta-argumenttina. No shit Sherlock.. Tähän maailmaan mahtuu monta erilaista tilannetta ja tämä tuskin on se yleisin. Täysin olkiukkomaisella perustelulla koitetaan puolustella typerää lakia. Kokoomuksen viestintätoimisto on kunnostautunut viime aikoina keksimään näitä Orpon suuhun ja hän kyllä jaksaa niitä toistaa.</p><p>Tarkkaan ottaen tuosta voisi hyvinkin muodostua välillisesti mahdollinen tapaus mikäli irtisanominen tehtäisiin todella helpoksi. Yrittäjän tarvitessa apua ruuhkahuipussa houkuttelisi hän ammattilaisen hommiin tietäen niiden mahdollisesti loppuvan vaikkapa puolen vuoden päästä. Kovan luokan ammattilainen ei hommaan lähtisi määräaikaisella työsuhteella, mutta lupaus pysyvästä työpaikasta voisi toimia. Nyt joku kertoo seuraavaksi, että tällainen heikentäisi työnantajan mainetta. Tämä pitää paikkansa, mutta suuremmilla paikkakunnilla se ei kantaudu seuraavien korviin - pienillä kyllä. Laissa kuitenkin pitää ottaa huomioon eri tilanteet ja ympäristöt.</p><p>Alf Rehn Facebookissa kuvaili hyvin näitä väittämiä siitä, etteikö kukaan yrittäjä toimisi väärin vastineena seuraavaan aina empaattisen Kokoomuksen Susanna Kosken toteamukseen:<br />&quot;<em>On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä &ndash; tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä &ndash; löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi.</em>&rdquo;</p><p>Tähän Alf Rehn otti kantaa Facebookissa seuraavasti:<br />&quot;<em>Ei, ei se ole absurdi väite. Se on looginen ja järkevä, teorian ja datan tukema väite. Ei niitä ehkä montaa ole, mutta onhan se itsestäänselvyys että jos otetaan kaikki yrittäjät Suomessa, mikä ei ole ihan pieni ryhmä, niin kyllä siihen ryhmään mahtuu pari sosiopaattia, pari muuten vain umpihullua, jokunen sadisti ja joitain moniongelmaisia. Eli sellaisia jotka voi irtisanoa mielivaltaisesti tai huvin vuoksi.</em>&quot;</p><p>Kuten Rehnkin samassa yhteydessä totesi niin, olen samaa mieltä siitä siitä, että kyseessä ei ole suinkaan enemmistö vaan todella pieni osa. Mutta näitä silti on - mätiä omenoita on sekä yrittäjissä että työntekijöissä.</p><p>Avainkysymys lakien säätämisessä on, kuinka paljon sitten pitää ottaa nämä huomioon. Eihän vaikkapa väkivaltarikoksia koskevat lait kosketa enemmistöä millään tavalla vaan ne kohdistuvat niihin tapauksiin, joissa mennään moraalisesti väärille poluille.</p><p><strong>Vastareaktio on seurausta päätösten sarjasta, jossa vain toista ollaan kuultu</strong></p><p>Hallituksen edustajat kertovat kuinka oikea tapa on antaa lausuntoja lakiesityksiin ja -luonnoksiin. Tällä hallituskaudella ne ovat menneet täysin kuuroille korville. Asianmukaisilla perusteluilla ei ole ollut mitään merkitystä. Aktiivimallissa koettiin yksi karuimmista esimerkeistä: suurin osa lausunnonantajista kertoi kuinka tämä ei toimi, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Seurauksena juuri kukaan ei edes tienyt lain tullessa voimaan, mitä se tarkoitti. Eläinsuojelulakiin annettiin 400 lausuntoa, jotka kaikki menivät kuuroille korville. On eri asia aidosti kuunnella ja ymmärtää sekä toimia sen pohjalta - sitä tämä hallitus ei tee.</p><p>Lopputulemana aktiivimallisaa kiire oli saada voimaan laki, jota ei oltu mietitty kunnolla. Sen seurauksena noin 150 000 ihmistä, joista 97 000 työmarkkinatuen varassa, nauttii sanktioista joka kuukausi. Yhdeksän kymmenestä työmarkkinatuen saajasta ei ole pystynyt täyttämään ehtoa. Tähän ratkaisuna ministeri Lindström kertoi kuinka tuloksia arvioidaan väliarviointina huhtikuussa 2019 ja loppuarviointi on syyskuussa 2019. Eli kiireellä tehdyn lain mainostettu tiukka seuraaminen tarkoittaakin vastuun siirtämistä seuraavalle hallitukselle. Ryhdikästä menoa.</p><p>Kysymys ei ole vain irtisanomisen ehtojen heikentämisestä vaan hallituksen päätösten jatkumosta.</p><p>Kun tarpeeksi kauan kumarrat toiseen suuntaan pyllistäen toiselle, alkaa hanurin katsominen kyllästyttää.</p><p><strong>Painostakaa keinoilla, jotka eivät painosta</strong></p><p>Tämä vaikuttaa olevan hallituksen ja Suomen Yrittäjien kuningasajatus. Mikä on työttömien keino painostaa tai vaikkapa Kelan idioottimaisten kilpailutuspäätösten kohteena olevien vammaisten lasten sekä heidän vanhempiensa?</p><p>Menevätkö he lakkoon vai mitä tekevät? Huomaako sitä edes kukaan. Mitä jos hallitus päättäisi leikata kunnolla eläkkeitä, menisivätkö he lakkoon ja sen vaikutus olisi mikä?</p><p>Toistuvasti kerrotaan kuinka oikea tapa olisi vaikuttaa vain kertomalla mielipiteensä lausuntojen tms kautta. Jos sillä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, niin pitäisikö vain alistua? Olen katsonut tämän hallituksen lakiesitysten lausuntoja ja jopa korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksillä pyyhitään hanuria. Kuunnellaanko vai tullaan kuulluksi sekä ymmärretyksi?</p><p><strong>Solidaarisuus on kuollut - eläköön solidaarisuus</strong></p><p>Ammattiyhdistysliikkeelle vaikuttaa laskeutuneen rooli puolustaa myös työttömiä ja muita, joiden oma vaikutusvalta ei riitä mihinkään. Heillä on valtaa vastustaa myös sellaisia asioita, jotka nähdään oikeudenmukaisuuden kannalta vääriksi.</p><p>Elinkeinoelämällä ja rikkailla on myös valtaa jopa enemmän. Milloin he ovat sitä käyttäneet heikompiosaisten puolustamiseksi? Kertokaahan esimerkkejä, kun minä en heti tunnista.</p><p>Nyt yrittäjät jakavat ruokaa, kun kyseessä on omien etujen puolustaminen ja vastustajien saattaminen huonoon valoon. Milloin näin on tapahtunut ilman omaa etua?</p><p>Itse tunnen monia hyviä yrittäjiä ja monia työntekijöitä. Siksi on outoa katsella tätä taistelua, jossa pääosassa ovat jotkut muut.</p><p>Toivottavasti solidaarisuus ei ole kuollut vaan elää edelleen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä pidemmälle kiista etenee, sitä oudommaksi käyvät perustelut. Tänään poimitussa sinisten Tiina Ahvan blogissa esitetään ties monennenko kerran idea lakkoilusta vapaa-aikana. Katsotaan vaikkapa Tilastokeskuksen määritelmä lakolle: "Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle."

Voisitteko nyt kertoa minulle tyhmälle  miten määritelmä huomioonottaen toteutetaan lakkoilu omalla ajalla?

Miten ne työt sitten jätetään tekemättä vapaa-ajalla, onko kyse kotitöiden tekemättä jättämisestä?

Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen

Siinä toinen slogan, jota mm Petteri Orpo viljelee vasta-argumenttina. No shit Sherlock.. Tähän maailmaan mahtuu monta erilaista tilannetta ja tämä tuskin on se yleisin. Täysin olkiukkomaisella perustelulla koitetaan puolustella typerää lakia. Kokoomuksen viestintätoimisto on kunnostautunut viime aikoina keksimään näitä Orpon suuhun ja hän kyllä jaksaa niitä toistaa.

Tarkkaan ottaen tuosta voisi hyvinkin muodostua välillisesti mahdollinen tapaus mikäli irtisanominen tehtäisiin todella helpoksi. Yrittäjän tarvitessa apua ruuhkahuipussa houkuttelisi hän ammattilaisen hommiin tietäen niiden mahdollisesti loppuvan vaikkapa puolen vuoden päästä. Kovan luokan ammattilainen ei hommaan lähtisi määräaikaisella työsuhteella, mutta lupaus pysyvästä työpaikasta voisi toimia. Nyt joku kertoo seuraavaksi, että tällainen heikentäisi työnantajan mainetta. Tämä pitää paikkansa, mutta suuremmilla paikkakunnilla se ei kantaudu seuraavien korviin - pienillä kyllä. Laissa kuitenkin pitää ottaa huomioon eri tilanteet ja ympäristöt.

Alf Rehn Facebookissa kuvaili hyvin näitä väittämiä siitä, etteikö kukaan yrittäjä toimisi väärin vastineena seuraavaan aina empaattisen Kokoomuksen Susanna Kosken toteamukseen:
"On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä – tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä – löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi.

Tähän Alf Rehn otti kantaa Facebookissa seuraavasti:
"Ei, ei se ole absurdi väite. Se on looginen ja järkevä, teorian ja datan tukema väite. Ei niitä ehkä montaa ole, mutta onhan se itsestäänselvyys että jos otetaan kaikki yrittäjät Suomessa, mikä ei ole ihan pieni ryhmä, niin kyllä siihen ryhmään mahtuu pari sosiopaattia, pari muuten vain umpihullua, jokunen sadisti ja joitain moniongelmaisia. Eli sellaisia jotka voi irtisanoa mielivaltaisesti tai huvin vuoksi."

Kuten Rehnkin samassa yhteydessä totesi niin, olen samaa mieltä siitä siitä, että kyseessä ei ole suinkaan enemmistö vaan todella pieni osa. Mutta näitä silti on - mätiä omenoita on sekä yrittäjissä että työntekijöissä.

Avainkysymys lakien säätämisessä on, kuinka paljon sitten pitää ottaa nämä huomioon. Eihän vaikkapa väkivaltarikoksia koskevat lait kosketa enemmistöä millään tavalla vaan ne kohdistuvat niihin tapauksiin, joissa mennään moraalisesti väärille poluille.

Vastareaktio on seurausta päätösten sarjasta, jossa vain toista ollaan kuultu

Hallituksen edustajat kertovat kuinka oikea tapa on antaa lausuntoja lakiesityksiin ja -luonnoksiin. Tällä hallituskaudella ne ovat menneet täysin kuuroille korville. Asianmukaisilla perusteluilla ei ole ollut mitään merkitystä. Aktiivimallissa koettiin yksi karuimmista esimerkeistä: suurin osa lausunnonantajista kertoi kuinka tämä ei toimi, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Seurauksena juuri kukaan ei edes tienyt lain tullessa voimaan, mitä se tarkoitti. Eläinsuojelulakiin annettiin 400 lausuntoa, jotka kaikki menivät kuuroille korville. On eri asia aidosti kuunnella ja ymmärtää sekä toimia sen pohjalta - sitä tämä hallitus ei tee.

Lopputulemana aktiivimallisaa kiire oli saada voimaan laki, jota ei oltu mietitty kunnolla. Sen seurauksena noin 150 000 ihmistä, joista 97 000 työmarkkinatuen varassa, nauttii sanktioista joka kuukausi. Yhdeksän kymmenestä työmarkkinatuen saajasta ei ole pystynyt täyttämään ehtoa. Tähän ratkaisuna ministeri Lindström kertoi kuinka tuloksia arvioidaan väliarviointina huhtikuussa 2019 ja loppuarviointi on syyskuussa 2019. Eli kiireellä tehdyn lain mainostettu tiukka seuraaminen tarkoittaakin vastuun siirtämistä seuraavalle hallitukselle. Ryhdikästä menoa.

Kysymys ei ole vain irtisanomisen ehtojen heikentämisestä vaan hallituksen päätösten jatkumosta.

Kun tarpeeksi kauan kumarrat toiseen suuntaan pyllistäen toiselle, alkaa hanurin katsominen kyllästyttää.

Painostakaa keinoilla, jotka eivät painosta

Tämä vaikuttaa olevan hallituksen ja Suomen Yrittäjien kuningasajatus. Mikä on työttömien keino painostaa tai vaikkapa Kelan idioottimaisten kilpailutuspäätösten kohteena olevien vammaisten lasten sekä heidän vanhempiensa?

Menevätkö he lakkoon vai mitä tekevät? Huomaako sitä edes kukaan. Mitä jos hallitus päättäisi leikata kunnolla eläkkeitä, menisivätkö he lakkoon ja sen vaikutus olisi mikä?

Toistuvasti kerrotaan kuinka oikea tapa olisi vaikuttaa vain kertomalla mielipiteensä lausuntojen tms kautta. Jos sillä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, niin pitäisikö vain alistua? Olen katsonut tämän hallituksen lakiesitysten lausuntoja ja jopa korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksillä pyyhitään hanuria. Kuunnellaanko vai tullaan kuulluksi sekä ymmärretyksi?

Solidaarisuus on kuollut - eläköön solidaarisuus

Ammattiyhdistysliikkeelle vaikuttaa laskeutuneen rooli puolustaa myös työttömiä ja muita, joiden oma vaikutusvalta ei riitä mihinkään. Heillä on valtaa vastustaa myös sellaisia asioita, jotka nähdään oikeudenmukaisuuden kannalta vääriksi.

Elinkeinoelämällä ja rikkailla on myös valtaa jopa enemmän. Milloin he ovat sitä käyttäneet heikompiosaisten puolustamiseksi? Kertokaahan esimerkkejä, kun minä en heti tunnista.

Nyt yrittäjät jakavat ruokaa, kun kyseessä on omien etujen puolustaminen ja vastustajien saattaminen huonoon valoon. Milloin näin on tapahtunut ilman omaa etua?

Itse tunnen monia hyviä yrittäjiä ja monia työntekijöitä. Siksi on outoa katsella tätä taistelua, jossa pääosassa ovat jotkut muut.

Toivottavasti solidaarisuus ei ole kuollut vaan elää edelleen.

 

 

]]>
18 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Petteri Orpo Suomen yrittäjät ry Mon, 22 Oct 2018 19:23:37 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia
Näkökulma: Hallitus kuuli ilmastonmuutoksesta http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262277-nakokulma-hallitus-kuuli-ilmastonmuutoksesta-tama-on-kaiken-huippu <p>Pääministeri <strong>Juha Sipilän</strong> (kesk.) hallitus<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10446324"> on</a> ilmeisen kauhistunut maanantaina julkaistun kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin viestistä. Raportin mukaan maailmalla on enää 11 vuotta aikaa toimia.&nbsp;Sipilä <a href="https://www.juhasipila.fi/blogi.html">kirjoittaa</a> blogissaan, että Suomen on tehtävä enemmän ja nopeammin.</p><p>Yhtenä keinona hän kutsuu kaikki eduskuntapuolueet saman pöydän ääreen keskustelemaan. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ilmastopolitiikassa.</p><p>Sipilän mukaan tilaisuudessa keskustellaan puhtaalta pöydältä yhteisistä keinoista ja tavoitteista, joihin kaikki sitoutuvat ilmastopolitiikan kunnianhimon tason varmistamiseksi ja sen jatkuvuuden takaamiseksi yli hallituskausien.</p><p>Tämä tapahtuu tietystikin marraskuussa - ennen vaaleja.</p><p>Ympäristöministeri <strong>Kimmo Tiilikainen</strong> (kesk.) <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005856574.html?ref=rss">kertoo</a> myös järkyttyneensä ilmastoraportista.&nbsp;Hänen mukaan kyse on ihmiskunnan kohtalon kysymyksistä.&nbsp;Tiilikainen sanoo Suomen olevan nykyisin aktiivinen toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa.</p><p>Yhtenä esimerkkinä hän käyttää Irti hiilestä -koalitiota, jossa on ollut täysi tohina ja toiminta päällä.&nbsp; Suomi on ollut mukana perustamassa koalitiota, josta kukaan ei ole koskaan kuullut, ja joka ei ainakaan vielä tähän mennessä ole saanut aikaiseksi mitään konkreettista.</p><p>En voi olla miettimättä, että missä ihmeen pensaassa ympäristöministeri on päätään pidellyt, jos kansainvälisen ilmastopaneelin raportin sisältö tuli hänelle yllätyksenä.</p><p>Valtiovarainministeri&nbsp;<strong>Petteri Orpo</strong>&nbsp;(kok.) puolestaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10446647">kertoo</a> tehneensä työssä ratkaisuja, jotka ohjaavat suomalaista yhteiskuntaa vähähiilisempään suuntaan. Hän haluaisi seuraavaan hallitukseen myös erillisen energia- ja ilmastoministerin.</p><p>Nykyinen hallitus tosin halusi vähentää ministereiden määrää. Petteri itse mukaan lukien.</p><p>Totta kai minä arvostan sitä, että ilmastonmuutoksesta keskustellaan ja sen hillitsemiseen löytyy poliittista tahtoa, mutta samaan aikaan tuo on aivan äärimmäisen noloa.</p><p>Hallituksella on ollut yli kolme vuotta aikaa tehdä jotain.&nbsp;&nbsp;</p><p>Sipilän eduksi kuitenkin sanottakoon, että ilmastonmuutoksen torjunta oli <a href="https://www.scribd.com/doc/266770089/Sipilan-hallituksen-ohjelma">merkitty</a> hänen vuoden 2015 hallitusohjelmaansa, vaikka hän ei olekaan tehnyt mitään sen eteen. Hallitusohjelmassa ilmastosmuutosta pidetään muun muassa uhkana, ongelmana ja mahdollisuutena - luit aivan oikein.</p><p>Vihreiden puheenjohtaja <strong>Touko Aalto</strong> piti viime kuussa ankaran <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809082201188084_pi.shtml">puheen</a> vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Salossa. Aallon mukaan Sipilän hallituksen viimeinen budjettiriihi ei tuonut muutosta linjaan, jolla keskusta ja kokoomus ovat vesittäneet kaiken Suomen tekemän ilmastotyön.</p><p>Tällä Aalto viittaa Valtioneuvoston tekemään selvitykseen, jonka mukaan metsähakkuiden lisäykset tekevät tyhjäksi kaikki muut ponnistukset, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehty. Hallitus ei myöskään ole puuttunut saastuttavien energiamuotojen tukemiseen.</p><p>Tämän vuoksi yllättävä huoli saakin minut epäilemään, että hallitus on jälleen uuden koulutuslupauksen äärellä, vaikka epäilemättä ilmastointiteippi onkin lähellä insinööritaitojaan mielellään esittelevän pääministerin sydäntä.&nbsp;</p><p>Kohta alkanee taas ne&nbsp;<a href="https://www.juhasipila.fi/blogi/2012/10/14/51">mantrat</a> siitä, miten Sipilä taistelee arvovalinnoillaan harmaata taloutta ja veroparatiiseja vastaan.</p><p>Senhän me olemme nyt nähneet.</p><p><em>9.10.2018 klo 15:09 tekstistä muutettu Touko Aallon puheen virheellinen ajankohta.</em></p><p>&nbsp;</p> Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ilmeisen kauhistunut maanantaina julkaistun kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin viestistä. Raportin mukaan maailmalla on enää 11 vuotta aikaa toimia. Sipilä kirjoittaa blogissaan, että Suomen on tehtävä enemmän ja nopeammin.

Yhtenä keinona hän kutsuu kaikki eduskuntapuolueet saman pöydän ääreen keskustelemaan. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ilmastopolitiikassa.

Sipilän mukaan tilaisuudessa keskustellaan puhtaalta pöydältä yhteisistä keinoista ja tavoitteista, joihin kaikki sitoutuvat ilmastopolitiikan kunnianhimon tason varmistamiseksi ja sen jatkuvuuden takaamiseksi yli hallituskausien.

Tämä tapahtuu tietystikin marraskuussa - ennen vaaleja.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo myös järkyttyneensä ilmastoraportista. Hänen mukaan kyse on ihmiskunnan kohtalon kysymyksistä. Tiilikainen sanoo Suomen olevan nykyisin aktiivinen toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Yhtenä esimerkkinä hän käyttää Irti hiilestä -koalitiota, jossa on ollut täysi tohina ja toiminta päällä.  Suomi on ollut mukana perustamassa koalitiota, josta kukaan ei ole koskaan kuullut, ja joka ei ainakaan vielä tähän mennessä ole saanut aikaiseksi mitään konkreettista.

En voi olla miettimättä, että missä ihmeen pensaassa ympäristöministeri on päätään pidellyt, jos kansainvälisen ilmastopaneelin raportin sisältö tuli hänelle yllätyksenä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan kertoo tehneensä työssä ratkaisuja, jotka ohjaavat suomalaista yhteiskuntaa vähähiilisempään suuntaan. Hän haluaisi seuraavaan hallitukseen myös erillisen energia- ja ilmastoministerin.

Nykyinen hallitus tosin halusi vähentää ministereiden määrää. Petteri itse mukaan lukien.

Totta kai minä arvostan sitä, että ilmastonmuutoksesta keskustellaan ja sen hillitsemiseen löytyy poliittista tahtoa, mutta samaan aikaan tuo on aivan äärimmäisen noloa.

Hallituksella on ollut yli kolme vuotta aikaa tehdä jotain.  

Sipilän eduksi kuitenkin sanottakoon, että ilmastonmuutoksen torjunta oli merkitty hänen vuoden 2015 hallitusohjelmaansa, vaikka hän ei olekaan tehnyt mitään sen eteen. Hallitusohjelmassa ilmastosmuutosta pidetään muun muassa uhkana, ongelmana ja mahdollisuutena - luit aivan oikein.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto piti viime kuussa ankaran puheen vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Salossa. Aallon mukaan Sipilän hallituksen viimeinen budjettiriihi ei tuonut muutosta linjaan, jolla keskusta ja kokoomus ovat vesittäneet kaiken Suomen tekemän ilmastotyön.

Tällä Aalto viittaa Valtioneuvoston tekemään selvitykseen, jonka mukaan metsähakkuiden lisäykset tekevät tyhjäksi kaikki muut ponnistukset, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehty. Hallitus ei myöskään ole puuttunut saastuttavien energiamuotojen tukemiseen.

Tämän vuoksi yllättävä huoli saakin minut epäilemään, että hallitus on jälleen uuden koulutuslupauksen äärellä, vaikka epäilemättä ilmastointiteippi onkin lähellä insinööritaitojaan mielellään esittelevän pääministerin sydäntä. 

Kohta alkanee taas ne mantrat siitä, miten Sipilä taistelee arvovalinnoillaan harmaata taloutta ja veroparatiiseja vastaan.

Senhän me olemme nyt nähneet.

9.10.2018 klo 15:09 tekstistä muutettu Touko Aallon puheen virheellinen ajankohta.

 

]]>
52 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262277-nakokulma-hallitus-kuuli-ilmastonmuutoksesta-tama-on-kaiken-huippu#comments Kotimaa Ilmastonmuutos Juha Sipilä Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC Petteri Orpo Tue, 09 Oct 2018 09:26:27 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262277-nakokulma-hallitus-kuuli-ilmastonmuutoksesta-tama-on-kaiken-huippu
Keskustalaisia puhuttaa Sipilän vastaukset maahanmuuttokyselyyn http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261725-keskutalaisia-puhuttaa-sipilan-vastaukset-maahanmuuttokyselyyn <p>Keskustalaisia on puhuttanut ja antanut aihetta suureen ihmettelyyn pääministeri Sipilän antamat vastaukset&nbsp;Ylen 26.9. esittämiin kyselyn kysymyksiin maahanmuutosta.&nbsp;Vastauksissaan Sipilä esittää sellaisia kannanottoja keskustan linjasta, joka kokonaisuudessaan näyttäytyy liberaalimmalta kuin esimerkiksi kokoomuksen ja SDP:n linja ja on myös monissa vastauksissa samaa sävyä kuin vihreiden linja.</p><p>Varsinkin keskustan eduskuntaryhmä näyttäisi vetäneen osittain herneen nenuihin Sipilän antamista vastauksista IL:n kirjoituksen mukaan. Eräs kansanedustaja&nbsp; (ei kerro julki&nbsp;nimeään)&nbsp;sanoo <em>&quot;&nbsp;Jos valitsen randomilla&nbsp;(satunnaisesti)&nbsp;kymmenen keskustan kannattajaa meidän maakunnasta, niin kukaan ei ajattele niin kuin Sipilä&quot;.</em>​&nbsp; Toinen kansanedustaja taas sanoo&nbsp;syntyneen &rdquo;vaikutelman&rdquo;, joka on eri kuin se, mitä puolueessa todella ajatellaan.&nbsp;</p><p>Tässä joutuu pakosta ajattelemaan, että Juha Sipilä onkin aloittanut vaalikosiskelun samoin metodein kuin kaikkein liberaalisimmat eduskunnassa istuvat edustajat eli vihervasemmistolaisten ja rkp:n. Miksi keskusta &quot;kalastelee muilla vesillä&quot; vastoin hallituksen toteuttamaa linjaa? Sipilän vastaukset poikkeavat jokseenkin paljon muun muassa ministeri Petteri Orpon vastausten kanssa.&nbsp; Tosin Orpokin näyttäisi lieventäneen hallituksen toimintalinjaa ja tulleen joissakin kohdin jopa perussuomalaisten kanssa samoille linjoille.&nbsp; Sanat ja teot eivät oikein kohtaa.&nbsp;</p><p>Suorastaan naurattaa seuraavaan kysymykseen Petteri Orpon antama vastaus. <em><strong>&quot;Tulisiko kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden liikkumisvapautta rajoittaa siksi ajaksi, kun he odottavat maasta poistamista? &quot;</strong></em></p><p>Orpon vastaus;&nbsp;<em>&quot;Osalle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi ja katoamisten estämiseksi olla tarpeen rajoittaa liikkumisvapautta&quot;.&nbsp;&nbsp;</em></p><p>Ei tuo vastaus kuitenkaan osoita sitä toiminnassa, jota Orpokin sisäministerinä<em>&nbsp;</em>osoitti teoillaan ja sanoillaan.&nbsp; Ei vaan aina hänen mukaansa ei pidä asettaa säilöönottoamista, koska se on niin kallista.&nbsp; Nyt maassa taitaa olla tuhansia, joilla ei ole lupaa oleskella Suomessa ja se näyttää sopivan vallan mainiosti hallitukselle, vaikka säilöönottamisella olisi varmasti kasvava halu palata vapaaehtoisesti kotimaahan. Saa nauraa hallituksen ministerien sanomisille ja toiminnan ristiriidoille!!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lukekaahan alla olevien linkkien kirjoitukset ja miettikää jokos vaalitaistelut on alkanut politiikan johdolle.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/68e41f38-fd28-4738-bd60-adb86999608e_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/68e41f38-fd28-4738-bd60-adb86999608e_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/68e41f38-fd28-4738-bd60-adb86999608e...</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10414751" title="https://yle.fi/uutiset/3-10414751">https://yle.fi/uutiset/3-10414751</a></p><p><a href="http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/Puoluejohtajien_vastaukset_ja_perustelut.pdf" title="http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/Puoluejohtajien_vastaukset_ja_perustelut.pdf">http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/Puoluejohtajien_vastaukset_ja_peru...</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10426530" title="https://yle.fi/uutiset/3-10426530">https://yle.fi/uutiset/3-10426530</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustalaisia on puhuttanut ja antanut aihetta suureen ihmettelyyn pääministeri Sipilän antamat vastaukset Ylen 26.9. esittämiin kyselyn kysymyksiin maahanmuutosta. Vastauksissaan Sipilä esittää sellaisia kannanottoja keskustan linjasta, joka kokonaisuudessaan näyttäytyy liberaalimmalta kuin esimerkiksi kokoomuksen ja SDP:n linja ja on myös monissa vastauksissa samaa sävyä kuin vihreiden linja.

Varsinkin keskustan eduskuntaryhmä näyttäisi vetäneen osittain herneen nenuihin Sipilän antamista vastauksista IL:n kirjoituksen mukaan. Eräs kansanedustaja  (ei kerro julki nimeään) sanoo " Jos valitsen randomilla (satunnaisesti) kymmenen keskustan kannattajaa meidän maakunnasta, niin kukaan ei ajattele niin kuin Sipilä".​  Toinen kansanedustaja taas sanoo syntyneen ”vaikutelman”, joka on eri kuin se, mitä puolueessa todella ajatellaan. 

Tässä joutuu pakosta ajattelemaan, että Juha Sipilä onkin aloittanut vaalikosiskelun samoin metodein kuin kaikkein liberaalisimmat eduskunnassa istuvat edustajat eli vihervasemmistolaisten ja rkp:n. Miksi keskusta "kalastelee muilla vesillä" vastoin hallituksen toteuttamaa linjaa? Sipilän vastaukset poikkeavat jokseenkin paljon muun muassa ministeri Petteri Orpon vastausten kanssa.  Tosin Orpokin näyttäisi lieventäneen hallituksen toimintalinjaa ja tulleen joissakin kohdin jopa perussuomalaisten kanssa samoille linjoille.  Sanat ja teot eivät oikein kohtaa. 

Suorastaan naurattaa seuraavaan kysymykseen Petteri Orpon antama vastaus. "Tulisiko kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden liikkumisvapautta rajoittaa siksi ajaksi, kun he odottavat maasta poistamista? "

Orpon vastaus; "Osalle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi ja katoamisten estämiseksi olla tarpeen rajoittaa liikkumisvapautta".  

Ei tuo vastaus kuitenkaan osoita sitä toiminnassa, jota Orpokin sisäministerinä osoitti teoillaan ja sanoillaan.  Ei vaan aina hänen mukaansa ei pidä asettaa säilöönottoamista, koska se on niin kallista.  Nyt maassa taitaa olla tuhansia, joilla ei ole lupaa oleskella Suomessa ja se näyttää sopivan vallan mainiosti hallitukselle, vaikka säilöönottamisella olisi varmasti kasvava halu palata vapaaehtoisesti kotimaahan. Saa nauraa hallituksen ministerien sanomisille ja toiminnan ristiriidoille!!

 

Lukekaahan alla olevien linkkien kirjoitukset ja miettikää jokos vaalitaistelut on alkanut politiikan johdolle.

 

Lähteet;

https://www.iltalehti.fi/politiikka/68e41f38-fd28-4738-bd60-adb86999608e_pi.shtml

https://yle.fi/uutiset/3-10414751

http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/Puoluejohtajien_vastaukset_ja_perustelut.pdf

https://yle.fi/uutiset/3-10426530

 

 

 

]]>
22 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261725-keskutalaisia-puhuttaa-sipilan-vastaukset-maahanmuuttokyselyyn#comments Juha Sipilän keskusta Pääministeri Sipilän hallitusohjelma Petteri Orpo Fri, 28 Sep 2018 18:05:00 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261725-keskutalaisia-puhuttaa-sipilan-vastaukset-maahanmuuttokyselyyn
Tasa-arvo uhkaa lähteä etenemään kokoomuksessa http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261522-tasa-arvo-uhkaa-lahtea-etenemaan-kokoomuksessa <p>Muutaman naispuolisen kokoomuskansanedustajan jättäminen äänestämättä Timo Soinin luottamusäänestyksessä herätti kokoomusjohdon arjen todellisuuteen. Naiset eivät enää olekaan ukkoköörin talutusnuorassa kulkevia äänettömiä napinpainajia, vaan saattavat toimia omien ajatustensa mukaisesti. Tämän seurauksena taantumuksen linnakkeesta kuului puoluejohtaja Petteri Orpon ääni joka vaati naisille pääsyä Suomalaisen Klubin jäseneksi.</p><p>Tästäkin voisi sanoa, että pieni askel ihmiskunnalle eikä suuri kokoomuksellekaan, jos puolueen johto jättää Klubin jäsenyyden. Herrakerho on uutisten mukaan saanut puolueelta 240 000 euron tuen vuodessa, joten rahassa mitaten tuo on miesten ja naisten välinen ero kokoomusklubin arvoissa. Kyökin puolelle ovat naiset tiettävästi&nbsp; kelvanneet.</p><p>Mitä sitten, jos puoluejohdon näyttävä esiintulo johtaa siihen, että naisillekin Klubin ovet aukeavat? Kokoomukselle Soinin asiassa tullut imagokolhu johtaa naisten kannalta myönteiseen päätökseen ja kokoomus puolueena tulee naisten tasa-arvossa sen polun päähän jonka poliittinen vasemmisto on jo kauan sitten kulkenut. Taitaa moni Suomalaisen Klubin vanhoista jäsenistä ottaa nyt ryypyn murheeseen ja päivitellä nykyisen puoluejohdon &nbsp; pehmoilua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muutaman naispuolisen kokoomuskansanedustajan jättäminen äänestämättä Timo Soinin luottamusäänestyksessä herätti kokoomusjohdon arjen todellisuuteen. Naiset eivät enää olekaan ukkoköörin talutusnuorassa kulkevia äänettömiä napinpainajia, vaan saattavat toimia omien ajatustensa mukaisesti. Tämän seurauksena taantumuksen linnakkeesta kuului puoluejohtaja Petteri Orpon ääni joka vaati naisille pääsyä Suomalaisen Klubin jäseneksi.

Tästäkin voisi sanoa, että pieni askel ihmiskunnalle eikä suuri kokoomuksellekaan, jos puolueen johto jättää Klubin jäsenyyden. Herrakerho on uutisten mukaan saanut puolueelta 240 000 euron tuen vuodessa, joten rahassa mitaten tuo on miesten ja naisten välinen ero kokoomusklubin arvoissa. Kyökin puolelle ovat naiset tiettävästi  kelvanneet.

Mitä sitten, jos puoluejohdon näyttävä esiintulo johtaa siihen, että naisillekin Klubin ovet aukeavat? Kokoomukselle Soinin asiassa tullut imagokolhu johtaa naisten kannalta myönteiseen päätökseen ja kokoomus puolueena tulee naisten tasa-arvossa sen polun päähän jonka poliittinen vasemmisto on jo kauan sitten kulkenut. Taitaa moni Suomalaisen Klubin vanhoista jäsenistä ottaa nyt ryypyn murheeseen ja päivitellä nykyisen puoluejohdon   pehmoilua.

]]>
10 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261522-tasa-arvo-uhkaa-lahtea-etenemaan-kokoomuksessa#comments Kokoomus Miesten ja naisten tasa-arvo Petteri Orpo Tue, 25 Sep 2018 07:26:13 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261522-tasa-arvo-uhkaa-lahtea-etenemaan-kokoomuksessa
Miksi Kokoomus sietää Soinia ja Sipilän päsmäröintiä? http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261411-miksi-kokoomus-sietaa-soinia-ja-sipilan-pasmarointia <p># On täysin käsittämätöntä, että ulkoministeri <strong>Timo Soini</strong> (Sin.) saa jatkaa esiinnyttyään ulkomailla virallisilla matkoillaan aborttikysymyksessä täysin Suomen kannan vastaisesti. Soinin luottamusäänestyksestä ennakoitiin tiukkaa. Mutta toisin kävi. Äänestyksessä jaa-ääniä Soinin hyväksi annettiin 100, ei-ääniä 60, tyhjiä 18 ja poissa-ääniä 21.</p><p>&nbsp;&nbsp; Loppujen lopuksi ymmärrän kyllä Kokoomuksen puheenjohtajaa <strong>Petteri Orpoa</strong>, joka ei halunnut hallituksen kaatuvan näin lähellä vaaleja. Mutta en ymmärrä alkuunkaan, miksi hän alistui Sinisten kiristykseen, jonka perusteella hallitus olisi kaatunut, jos Soini olisi saanut epäluottamuslauseen.</p><p>&nbsp; &nbsp;Kokoomus olisi hyvin voinut vaatia, että Soinin tilalle olisi valittava sopivampi ulkoministeri. Eihän olematonta kannatusta nauttivilla Sinisillä ole minkäänlaista kanttia vaatia yhtään mitään saati kiristää hallituksen suosituinta puoluetta.</p><p>&nbsp;</p><p># Vielä enemmän ihmettelen, miksi hallituksen ehdottomasti suosituin puolue Kokoomus viitsii istua tällaisessa hallituksessa. Jos Orpolla olisi ollut vähääkään harkintakykyä, hän olisi vaatinut hallituksen täydellistä remonttia siinä vaiheessa kesäkuussa 2017, jolloin Perussuomalaiset hajosivat.</p><p>&nbsp; &nbsp;Ei ole minkäänlaista järkeä antaa PS:n viiden ministerin istua Sinisiksi muuttuneina hallituksessa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tuollainen käänne ei olisi ollut mahdollinen missään länsimaisessa sivistyneessä demokratiassa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Ihmettelen siis kauhiasti, mikä saa Kokoomuksen jatkamaan tällaisessa hallituksessa. Onko se se Sote-lehmäkauppa, joka ainakin vielä näyttää tarjoavan Kokoomukselle terveyspalvelujen yksityistämistä? Vai onko se siinä, että Keskustalla sattuu nyt olemaan hallituksessa sellaisia henkilöitä kuin <strong>Juha Sipilä</strong> ja <strong>Anne Berner</strong>, jotka ovat ajaneet Kokoomuksesta ohi oikealta? Siitäkö syystä Kokoomus kestää jatkuvasti Sipilän päsmäröintiä?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # On täysin käsittämätöntä, että ulkoministeri Timo Soini (Sin.) saa jatkaa esiinnyttyään ulkomailla virallisilla matkoillaan aborttikysymyksessä täysin Suomen kannan vastaisesti. Soinin luottamusäänestyksestä ennakoitiin tiukkaa. Mutta toisin kävi. Äänestyksessä jaa-ääniä Soinin hyväksi annettiin 100, ei-ääniä 60, tyhjiä 18 ja poissa-ääniä 21.

   Loppujen lopuksi ymmärrän kyllä Kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa, joka ei halunnut hallituksen kaatuvan näin lähellä vaaleja. Mutta en ymmärrä alkuunkaan, miksi hän alistui Sinisten kiristykseen, jonka perusteella hallitus olisi kaatunut, jos Soini olisi saanut epäluottamuslauseen.

   Kokoomus olisi hyvin voinut vaatia, että Soinin tilalle olisi valittava sopivampi ulkoministeri. Eihän olematonta kannatusta nauttivilla Sinisillä ole minkäänlaista kanttia vaatia yhtään mitään saati kiristää hallituksen suosituinta puoluetta.

 

# Vielä enemmän ihmettelen, miksi hallituksen ehdottomasti suosituin puolue Kokoomus viitsii istua tällaisessa hallituksessa. Jos Orpolla olisi ollut vähääkään harkintakykyä, hän olisi vaatinut hallituksen täydellistä remonttia siinä vaiheessa kesäkuussa 2017, jolloin Perussuomalaiset hajosivat.

   Ei ole minkäänlaista järkeä antaa PS:n viiden ministerin istua Sinisiksi muuttuneina hallituksessa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tuollainen käänne ei olisi ollut mahdollinen missään länsimaisessa sivistyneessä demokratiassa.

   Ihmettelen siis kauhiasti, mikä saa Kokoomuksen jatkamaan tällaisessa hallituksessa. Onko se se Sote-lehmäkauppa, joka ainakin vielä näyttää tarjoavan Kokoomukselle terveyspalvelujen yksityistämistä? Vai onko se siinä, että Keskustalla sattuu nyt olemaan hallituksessa sellaisia henkilöitä kuin Juha Sipilä ja Anne Berner, jotka ovat ajaneet Kokoomuksesta ohi oikealta? Siitäkö syystä Kokoomus kestää jatkuvasti Sipilän päsmäröintiä?

 

]]>
24 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261411-miksi-kokoomus-sietaa-soinia-ja-sipilan-pasmarointia#comments Juha Sipilän hallitus Petteri Orpo Timo Soini Sat, 22 Sep 2018 22:11:42 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261411-miksi-kokoomus-sietaa-soinia-ja-sipilan-pasmarointia
Kokoomuksessa miehet vievät ja naiset seuraavat http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261372-kokoomuksessa-miehet-vievat-ja-naiset-seuraavat <p>Millä puolueista ei ole sadan vuoden historiansa aikana ollut yhtään naista puheenjohtajana? Vastaus on Kokoomus, joka on paljon nuorempien Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden ohella ainoa puolue, jolla naispuheenjohtajaa ei ole ollut. Mistä tämä kertoo?</p><p>Tämä tuli mieleeni katsellessani kuinka Kokoomuksen naiskansanedustajia laitettiin kuriin ja herran nuhteeseen niin, ettei yksikään uskaltanut äänestää epäluottamuslauseen puolesta ja tyytyi poissaoloon rangaistuksien pelossa.</p><p>Muistaakseni professori Haaparanta kertoi joskus kuinka sivarin pyrkiessä pankkiin töihin hänet torpattiin toteamuksella: Meillä miehet ovat upseereja naiset kauniita. Jotain tämän henkistä olen näkevinäni, kun katson Kokoomuksen toimintaa ja rooleja vuosien varrella.</p><p><strong>Hallituksen ja eduskuntaryhmien johdon all male panel</strong></p><p>Myös hallituksen osalta ollaan nähty vallan keskittymistä miehille tavalla, jota ei vähään aikaan olla nähty. Hallituksessa lausuntoja antavat puolueiden nokkamiehet Sipilä, Orpo ja Terho. Kun sitten mukaan tarvitaan eduskuntaryhmien johtajat tulevat kuvaan mukaan Kalle Jokinen, Antti Kaikkonen ja Simon Elo. Mikäs siinä, strategiat voidaan hioa saunassa vanhaan keskustalaiseen tapaan.</p><p>Kun katsoo hallituksen roolitusta tulee mieleen 1990-luvun yritysten johtoryhmät, missä pöydän ääressä pääsääntöisesti istuivat miehet lukuunottamatta kenties HR-johtajaa ja sihteeriä.</p><p>Talousasiat, ulkopolitiikka, puolustus ja elinkeinoelämän asiat ovat tiukasti miesten käsissä. Naisille puolestaan on annettu sosiaalipuolen ja opetuksen hoito - huolehtikoon he näistä pehmeämmistä jutuista. Sisäministerinä Risikkokin saatiin korvattua Mykkäsellä, niin trendi vielä jatkui lisää. Berner toki liikenneministerinä on paljosta vastuussa, mutta hänet on jo aikaa sitten laitettu ruotuun sotkettuaan asioita kauden alussa politiikkaan tottumattomana yritysjohtajana.</p><p><strong>Setämiesten all male panel näytti kaapin paikan</strong></p><p>Soinin epäluottamuslauseäänestyksen tapahtumat näyttivät millaisessa roolissa hallituspuolueiden naiskansanedustajat ovat. Jaana Pelkonen on suivaantunut tytöttelystä todeten: <em>Pelkonen sanoi Valtiosalissa, että heidän puheitaan on vähätelty. Tyyliin, että tytöt, ottakaa rauhallisesti, ei tässä ole kyse niin suurista asioista.</em></p><p>Orpon taas kerrotaan todenneen äänestyksen että hän haluaa &rdquo;<em>voimakkaasti puolustaa kokoomuksen naisia ja heidän oikeuttaan ajatella itse</em>&rdquo;. Puolustaminen oli kovin vähissä ennen äänestystä, jolloin laitettiin lähinnä ruotuun - jälkikäteen tällainen on lähinnä tekopyhää&nbsp; eikä kovin suoraselkäistä toimintaa.</p><p>Kokoomusnaisilla oli ongelmia tämän asian kanssa ja ja sinisten Elovaaralla, mutta keskustanaisilta ei soraääniä kuulunut.</p><p>Hallituskaudella ovat korostuneet talous ja ns kovat arvot jo liikaa - lisäksi asioita on runnottu läpi huonolla pelisilmällä seurauksista välittämättä. Hallituksen roolitus on raikas tuulahdus miesvaltaisesta menneisyydestä ja kenties sillä on ollut vaikutusta tähän toimintatapaan, jolla vastakkainasettelu on kasvanut entisestään.</p><p>Konservatiivisen oikeistohallituksen puolueet vaikuttaisivat olevan hyvin konservatiivinen nimityksissään merkittävimpiin rooleihin - kenties niiden mielestä on parempi hoitaa &quot;isot&quot; päätökset äijäporukalla? Hyviä löylyjä! ;-)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Millä puolueista ei ole sadan vuoden historiansa aikana ollut yhtään naista puheenjohtajana? Vastaus on Kokoomus, joka on paljon nuorempien Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden ohella ainoa puolue, jolla naispuheenjohtajaa ei ole ollut. Mistä tämä kertoo?

Tämä tuli mieleeni katsellessani kuinka Kokoomuksen naiskansanedustajia laitettiin kuriin ja herran nuhteeseen niin, ettei yksikään uskaltanut äänestää epäluottamuslauseen puolesta ja tyytyi poissaoloon rangaistuksien pelossa.

Muistaakseni professori Haaparanta kertoi joskus kuinka sivarin pyrkiessä pankkiin töihin hänet torpattiin toteamuksella: Meillä miehet ovat upseereja naiset kauniita. Jotain tämän henkistä olen näkevinäni, kun katson Kokoomuksen toimintaa ja rooleja vuosien varrella.

Hallituksen ja eduskuntaryhmien johdon all male panel

Myös hallituksen osalta ollaan nähty vallan keskittymistä miehille tavalla, jota ei vähään aikaan olla nähty. Hallituksessa lausuntoja antavat puolueiden nokkamiehet Sipilä, Orpo ja Terho. Kun sitten mukaan tarvitaan eduskuntaryhmien johtajat tulevat kuvaan mukaan Kalle Jokinen, Antti Kaikkonen ja Simon Elo. Mikäs siinä, strategiat voidaan hioa saunassa vanhaan keskustalaiseen tapaan.

Kun katsoo hallituksen roolitusta tulee mieleen 1990-luvun yritysten johtoryhmät, missä pöydän ääressä pääsääntöisesti istuivat miehet lukuunottamatta kenties HR-johtajaa ja sihteeriä.

Talousasiat, ulkopolitiikka, puolustus ja elinkeinoelämän asiat ovat tiukasti miesten käsissä. Naisille puolestaan on annettu sosiaalipuolen ja opetuksen hoito - huolehtikoon he näistä pehmeämmistä jutuista. Sisäministerinä Risikkokin saatiin korvattua Mykkäsellä, niin trendi vielä jatkui lisää. Berner toki liikenneministerinä on paljosta vastuussa, mutta hänet on jo aikaa sitten laitettu ruotuun sotkettuaan asioita kauden alussa politiikkaan tottumattomana yritysjohtajana.

Setämiesten all male panel näytti kaapin paikan

Soinin epäluottamuslauseäänestyksen tapahtumat näyttivät millaisessa roolissa hallituspuolueiden naiskansanedustajat ovat. Jaana Pelkonen on suivaantunut tytöttelystä todeten: Pelkonen sanoi Valtiosalissa, että heidän puheitaan on vähätelty. Tyyliin, että tytöt, ottakaa rauhallisesti, ei tässä ole kyse niin suurista asioista.

Orpon taas kerrotaan todenneen äänestyksen että hän haluaa ”voimakkaasti puolustaa kokoomuksen naisia ja heidän oikeuttaan ajatella itse”. Puolustaminen oli kovin vähissä ennen äänestystä, jolloin laitettiin lähinnä ruotuun - jälkikäteen tällainen on lähinnä tekopyhää  eikä kovin suoraselkäistä toimintaa.

Kokoomusnaisilla oli ongelmia tämän asian kanssa ja ja sinisten Elovaaralla, mutta keskustanaisilta ei soraääniä kuulunut.

Hallituskaudella ovat korostuneet talous ja ns kovat arvot jo liikaa - lisäksi asioita on runnottu läpi huonolla pelisilmällä seurauksista välittämättä. Hallituksen roolitus on raikas tuulahdus miesvaltaisesta menneisyydestä ja kenties sillä on ollut vaikutusta tähän toimintatapaan, jolla vastakkainasettelu on kasvanut entisestään.

Konservatiivisen oikeistohallituksen puolueet vaikuttaisivat olevan hyvin konservatiivinen nimityksissään merkittävimpiin rooleihin - kenties niiden mielestä on parempi hoitaa "isot" päätökset äijäporukalla? Hyviä löylyjä! ;-)

 

 

]]>
54 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261372-kokoomuksessa-miehet-vievat-ja-naiset-seuraavat#comments Demokratia ja tasa-arvo Epäluottamuslause Juha Sipilän hallitus Kokoomus Petteri Orpo Sat, 22 Sep 2018 09:39:24 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261372-kokoomuksessa-miehet-vievat-ja-naiset-seuraavat
Hallitus jolle kaikki on kauppatavaraa - arvot vain ahneuden tiellä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261328-hallitus-jolle-kaikki-on-kauppatavaraa-arvot-vain-ahneuden-tiella <p>Tarkoitus pyhittää keinot - näin kuvailtiin Sipilän johtamisfilosofiaa kauden alussa. Tänään se sai viimeistään vahvistuksen irvokkaassa näytelmässä, missä äänestettiin hallituspuolueiden voimin ulkoministeri Soinille luottamus. Sipilän ja Orpon kertoessa kuinka suuremman hyvän vuoksi täytyy tehdä ikäviäkin päätöksiä olla tekopyhyyden ytimessä heittäen etiikka ja moraali romukoppaan pois ahneuden tieltä. Teot ratkaisevat eivätkä sanat.</p><p>Silmissä kiiluvat maakunnat ja soten valinnanvapaus tehtyjen lehmänkauppojen tuloksena. Mikään ei saa tulla omien tavoitteiden ja hillotolppien tielle. Sinisten kiristäminen hallituksen kaatumisellakin on hyväksyttävissä sujuvasti, jotta omat edut ja tavoitteet eivät vaarannu. Moraalinen selkäranka loistaa täysin poissaolollaan.</p><p>Kokoomuksen naiskansanedustajien rohkeus tyrehtyi poissaoloon jotteivät saisi rangaistusta toiminnasta. Olin lähellä nostaa hattua heille rohkeudesta, mutta jääköön nostamatta poissaolon ollessa vain tussahdus verrattuna aitoon omaan ratkaisuun äänestää luottamusta vastaan.</p><p>Ei uskoni politiikkaan ole järin vahva ollut ennenkään, mutta tämä yhdistettynä moniin muhin tapahtumiin tällä hallituskaudella romahdutti loputkin. Ei pelkästään äänestyksen tulos vaan tapa, jolla siihen päädyttiin oli eettisesti arveluttava. Ryhmäkurilla laitettiin kansanedustajat äänestämään puolesta asiassa, jota kuitenkin perusteltiin mielipiteen- ja sananvapaudella sekä henkilökohtaisella vakaumuksella.</p><p>Valta turmelee on vanha sanonta - ja vallan eteen hallituspuolueet ovat valmiita tekemään mitä vaan. Surullinen päivä politiikan uskottavuudelle ja uskolle yhteisen edun puolesta toimimiselle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarkoitus pyhittää keinot - näin kuvailtiin Sipilän johtamisfilosofiaa kauden alussa. Tänään se sai viimeistään vahvistuksen irvokkaassa näytelmässä, missä äänestettiin hallituspuolueiden voimin ulkoministeri Soinille luottamus. Sipilän ja Orpon kertoessa kuinka suuremman hyvän vuoksi täytyy tehdä ikäviäkin päätöksiä olla tekopyhyyden ytimessä heittäen etiikka ja moraali romukoppaan pois ahneuden tieltä. Teot ratkaisevat eivätkä sanat.

Silmissä kiiluvat maakunnat ja soten valinnanvapaus tehtyjen lehmänkauppojen tuloksena. Mikään ei saa tulla omien tavoitteiden ja hillotolppien tielle. Sinisten kiristäminen hallituksen kaatumisellakin on hyväksyttävissä sujuvasti, jotta omat edut ja tavoitteet eivät vaarannu. Moraalinen selkäranka loistaa täysin poissaolollaan.

Kokoomuksen naiskansanedustajien rohkeus tyrehtyi poissaoloon jotteivät saisi rangaistusta toiminnasta. Olin lähellä nostaa hattua heille rohkeudesta, mutta jääköön nostamatta poissaolon ollessa vain tussahdus verrattuna aitoon omaan ratkaisuun äänestää luottamusta vastaan.

Ei uskoni politiikkaan ole järin vahva ollut ennenkään, mutta tämä yhdistettynä moniin muhin tapahtumiin tällä hallituskaudella romahdutti loputkin. Ei pelkästään äänestyksen tulos vaan tapa, jolla siihen päädyttiin oli eettisesti arveluttava. Ryhmäkurilla laitettiin kansanedustajat äänestämään puolesta asiassa, jota kuitenkin perusteltiin mielipiteen- ja sananvapaudella sekä henkilökohtaisella vakaumuksella.

Valta turmelee on vanha sanonta - ja vallan eteen hallituspuolueet ovat valmiita tekemään mitä vaan. Surullinen päivä politiikan uskottavuudelle ja uskolle yhteisen edun puolesta toimimiselle.

]]>
12 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261328-hallitus-jolle-kaikki-on-kauppatavaraa-arvot-vain-ahneuden-tiella#comments Ahneus Etiikka ja moraali Juha Sipilän hallitus Petteri Orpo Timo Soini Fri, 21 Sep 2018 10:49:19 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261328-hallitus-jolle-kaikki-on-kauppatavaraa-arvot-vain-ahneuden-tiella
Ehtiikö irtisanomispykälästä olla hyötyä? http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261031-ehtiiko-irtisanomispykalasta-olla-hyotya <p>Työministeri Jari Lindströmin (sin) mukaan pienten yritysten irtisanomispykälä tulisi jo marraskuussa eduskuntaan (<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809132201196382_pi.shtml"><u>Iltalehti</u></a>).</p><p>Olettaisin, että säännöksen voimaantulo olisi helmikuussa 2019 aikaisintaan. Esitys menee varmaan perustuslakivaliokuntaankin.</p><p>Eli käytännössä hyötyjä ei ehdittäisi saada, ennen kuin uusi hallitus tarttuu puikkoihin. Jos uudessa hallituksessa on SDP, se aikoo kumota pykälän (<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/antti-rinne-julkisti-ylella-purkulistansa-nama-hallituksen-uudistukset-sdp-aikoo-perua/02b4f872-e4f4-3834-83af-fe83b755c12b"><u>Talouselämä 12.5.2018</u></a>).</p><p>SDP korjaisi &quot;kunnian&quot; lain kumoamisella heti alkumetreille. Ja ammattiliitot hurraisivat pelastajalle.&nbsp;</p><p>Onkohan siis hallituksen jääräpäinen kiire nyt järkevää?</p><p>Kuka pienyrityksen omistaja uskaltaa tällaisen lain perusteella palkata ketään ennen kuin näkee, millainen on uusi hallitus, onko SDP siinä määräävässä asemassa, millainen on hallitusohjelma ja kumotaanko laki saman tien.</p><p><strong>Jos uusi hallitus kumoaa pykälän, sovelletaanko ennen kumoamista palkattuihin työntekijöihin palkkaamishetkellä voimassa ollutta matalamman irtisanomiskynnyksen lakia?</strong></p><p>En usko, vaan työntekijäedulliset lait tulevat takautuvasti voimaan koskemaan aiempiakin työsuhteita.</p><p>Jos tästä on edes epätietoisuus, työnantaja ei uskalla palkata uutta henkilöä (ennen uuden hallituksen selviämistä) tai myöhempi mahdollinen pettymys lain kumoamisesta muistetaan karvaasti pitkään.</p><p>Rohkeus on hienoa, mutta kysymys hallitukselle: eikö siis kannata toivoa olevansa uudessa hallituksessa ja jatkaa valmistelua vasta toukokuussa?</p><p>Silloin pienyrityksillä on varmuus, että muuttunut säännös alemmasta irtisanomiskynnyksestä pysyy voimassa ainakin neljä vuotta vuoteen 2023 saakka.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työministeri Jari Lindströmin (sin) mukaan pienten yritysten irtisanomispykälä tulisi jo marraskuussa eduskuntaan (Iltalehti).

Olettaisin, että säännöksen voimaantulo olisi helmikuussa 2019 aikaisintaan. Esitys menee varmaan perustuslakivaliokuntaankin.

Eli käytännössä hyötyjä ei ehdittäisi saada, ennen kuin uusi hallitus tarttuu puikkoihin. Jos uudessa hallituksessa on SDP, se aikoo kumota pykälän (Talouselämä 12.5.2018).

SDP korjaisi "kunnian" lain kumoamisella heti alkumetreille. Ja ammattiliitot hurraisivat pelastajalle. 

Onkohan siis hallituksen jääräpäinen kiire nyt järkevää?

Kuka pienyrityksen omistaja uskaltaa tällaisen lain perusteella palkata ketään ennen kuin näkee, millainen on uusi hallitus, onko SDP siinä määräävässä asemassa, millainen on hallitusohjelma ja kumotaanko laki saman tien.

Jos uusi hallitus kumoaa pykälän, sovelletaanko ennen kumoamista palkattuihin työntekijöihin palkkaamishetkellä voimassa ollutta matalamman irtisanomiskynnyksen lakia?

En usko, vaan työntekijäedulliset lait tulevat takautuvasti voimaan koskemaan aiempiakin työsuhteita.

Jos tästä on edes epätietoisuus, työnantaja ei uskalla palkata uutta henkilöä (ennen uuden hallituksen selviämistä) tai myöhempi mahdollinen pettymys lain kumoamisesta muistetaan karvaasti pitkään.

Rohkeus on hienoa, mutta kysymys hallitukselle: eikö siis kannata toivoa olevansa uudessa hallituksessa ja jatkaa valmistelua vasta toukokuussa?

Silloin pienyrityksillä on varmuus, että muuttunut säännös alemmasta irtisanomiskynnyksestä pysyy voimassa ainakin neljä vuotta vuoteen 2023 saakka.

]]>
0 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261031-ehtiiko-irtisanomispykalasta-olla-hyotya#comments Irtisanomisen helpottaminen Pääministeri Juha Sipilä Petteri Orpo Työministeri Sat, 15 Sep 2018 11:28:31 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261031-ehtiiko-irtisanomispykalasta-olla-hyotya
Maatalous selviää vain tuottajahintoja nostamalla http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260529-maatalous-selviaa-vain-tuottajahintoja-nostamalla <p>Kaupan edustaja retosteli eilen YLE:n A-studiossa, että kyllä on suomalaista tuotantoa tuettu, kun myyntivolyymit ovat kasvaneet. Samaan aikaan kauppa on kilpailuttanut hinnat minimiin. Tuottajien täytyy siis tuottaa enemmän, voidakseen päästä edes nollatulokseen. Tässä on kaikkien ongelmien juurisyy ja sitten kauppa vielä paukuttaa sillä henkseleitä. We have this thing called &quot;reilu meininki&quot;, vai mitä?</p><p>Valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpo</strong> puolestaan julkaisi eilen <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli-1.293779">kolumnin</a>, jossa kannusti tehostamaan elintarvikkeiden vientiä. Se on tietysti erittäin tärkeää. Orpo nosti kuitenkin esimerkiksi Tanskan ja ihmetteli, että miten siellä voi vienti olla kymmenkertainen Suomeen verrattuna ja totesi, että meidän pitäisi pystyä samaan. Me emme kuitenkaan pysty ja siihen on yksinkertainen syy.</p><p>Tanska nimittäin vie pääasiassa ulkomaille antibiootteja täyteen pumpattua ja saparottomana kasvanutta teollisesti tuotettua porsaanlihaa. Sen vienti perustuu bulkkiin ja se kykenee kilpailemaan hinnalla. Me emme tällaisella normistolla siihen koskaan kykene, enkä itse asiassa haluakaan. Suomalaisen ruoan tulee tulevaisuudessakin olla laadukasta, eettistä ja ekologista.</p><p>Valitettavasti tämä ei kuitenkaan akuutissa maatalouden kannattavuuskriisissä auta. Aivan kuten eivät auta jatkuvat kriisipaketitkaan. Nopean vastauksen on löydyttävä kotimarkkinasta ja tuottajahinnat on saatava väkisin ylös. Suomalaisilla on tähän tutkimusten mukaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10385859?origin=rss">halu</a> ja valmius, mutta keinot puuttuvat. Yksi mahdollisuus asian hoitamiseksi on <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3312">kansalaisaloitteeni</a> reilun ruuan verosta, joka kerää parhaillaan allekirjoituksia.</p><p>Parhaiten kuluttajat tukevat kotimaista maataloutta kuitenkin ostamalla kotimaista ja vaatimalla kaupalta, että se maksaa tuottajille reilun osuuden. Kaupalla on myös mahdollisuus useisiin vapaaehtoisiin toimiin, mutta tähän saakka ne ovat valitettavasti näyttäytyneet pelkkänä kilven kiillottamisena. Haastan myös kaikki suomalaiset mielipidevaikuttajat ja mediat mukaan talkoisiin: julkaistaan loppuvuosi vain sellaisia ruokaohjeita ja reseptejä, joiden raaka-aineet ovat pääosin kotimaisia. Kaikella tällä on vaikutusta ihmisten ostoskäyttäytymiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupan edustaja retosteli eilen YLE:n A-studiossa, että kyllä on suomalaista tuotantoa tuettu, kun myyntivolyymit ovat kasvaneet. Samaan aikaan kauppa on kilpailuttanut hinnat minimiin. Tuottajien täytyy siis tuottaa enemmän, voidakseen päästä edes nollatulokseen. Tässä on kaikkien ongelmien juurisyy ja sitten kauppa vielä paukuttaa sillä henkseleitä. We have this thing called "reilu meininki", vai mitä?

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan julkaisi eilen kolumnin, jossa kannusti tehostamaan elintarvikkeiden vientiä. Se on tietysti erittäin tärkeää. Orpo nosti kuitenkin esimerkiksi Tanskan ja ihmetteli, että miten siellä voi vienti olla kymmenkertainen Suomeen verrattuna ja totesi, että meidän pitäisi pystyä samaan. Me emme kuitenkaan pysty ja siihen on yksinkertainen syy.

Tanska nimittäin vie pääasiassa ulkomaille antibiootteja täyteen pumpattua ja saparottomana kasvanutta teollisesti tuotettua porsaanlihaa. Sen vienti perustuu bulkkiin ja se kykenee kilpailemaan hinnalla. Me emme tällaisella normistolla siihen koskaan kykene, enkä itse asiassa haluakaan. Suomalaisen ruoan tulee tulevaisuudessakin olla laadukasta, eettistä ja ekologista.

Valitettavasti tämä ei kuitenkaan akuutissa maatalouden kannattavuuskriisissä auta. Aivan kuten eivät auta jatkuvat kriisipaketitkaan. Nopean vastauksen on löydyttävä kotimarkkinasta ja tuottajahinnat on saatava väkisin ylös. Suomalaisilla on tähän tutkimusten mukaan halu ja valmius, mutta keinot puuttuvat. Yksi mahdollisuus asian hoitamiseksi on kansalaisaloitteeni reilun ruuan verosta, joka kerää parhaillaan allekirjoituksia.

Parhaiten kuluttajat tukevat kotimaista maataloutta kuitenkin ostamalla kotimaista ja vaatimalla kaupalta, että se maksaa tuottajille reilun osuuden. Kaupalla on myös mahdollisuus useisiin vapaaehtoisiin toimiin, mutta tähän saakka ne ovat valitettavasti näyttäytyneet pelkkänä kilven kiillottamisena. Haastan myös kaikki suomalaiset mielipidevaikuttajat ja mediat mukaan talkoisiin: julkaistaan loppuvuosi vain sellaisia ruokaohjeita ja reseptejä, joiden raaka-aineet ovat pääosin kotimaisia. Kaikella tällä on vaikutusta ihmisten ostoskäyttäytymiseen.

]]>
26 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260529-maatalous-selviaa-vain-tuottajahintoja-nostamalla#comments maatalous Maataloustuottaja Petteri Orpo Ruoantuotanto Thu, 06 Sep 2018 06:10:20 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260529-maatalous-selviaa-vain-tuottajahintoja-nostamalla
Kokoomuksen vaalirattaat http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259569-kokoomuksen-vaalirattaat <p>Kokoomuksen puheenjohtajan <strong>Petteri Orpon</strong> ja muun kokoomusjohdon päinvastaisista <a href="https://www.verkkouutiset.fi/vaalibudjetti-sana-ei-kuulu-sanavarastoon/">väitteistä</a> huolimatta jokaiselle politiikkaa seuraavalle on selvää, että kokoomus on lähtenyt ajamaan itseään vaaliasentoon. Kokoomuksen strategit ovat selkeästi omaksumassa tällä hallituskaudella vihreille ja demareille leimallista populismia, jossa yritetään luvata kaikkea vähän kaikille ja kokoomuksen vaaliorganisaatio kirjoitteleekin tällä hetkellä vekseleitä, joita se ei kykene koskaan lunastamaan.</p><p>Petteri Orpon <a href="https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokouksessa-joensuussa/">puhe</a> kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Joensuussa viime maanantaina oli poliittisen pötypuheen taidonnäyte. Sen suurin ansio oli, että rivien välistä saattoi lukea kokoomuksen pyrkivän jatkamaan maaseudun kurittamista ja keskittämispolitiikkaansa, jota se pyrki erityisen vahvasti toteuttamaan <strong>Jyrki Kataisen</strong> hallituksessa. Tuolloin pää jäi vetävän käteen, mutta äänestäjien on hyvä muistaa, että vapaavuorilaisuus on kokoomuksen kovan politiikan ytimessä edelleen. <strong>Henna Virkkusen</strong> keskittävä kuntauudistuskin on kokoomuksen pöytälaatikossa odottamassa toteuttamista heti, kun sopiva tilaisuus vain koittaa. Kokoomus ei todellisuudessa tule tarjoamaan vahvimman oman eturyhmänsä, kaupunkien varakkaimman väestönosan, ulkopuolisille mitään hyvää.</p><p>Orpon puheessa todettiin muun muassa selkeästi, että kokoomus kannattaa kaupungistumista. Jos kaupungistuminen ei ole ilmiönä mielipidekysymys, kuten ei olekaan, niin miksi erityisesti kannattaa sitä? Orpon puheessa ihmiset jaettiin kuitenkin selkeästi kahteen eri kastiin postinumeron perusteella. Kaikki investointilupaukset koskivat suuria kaupunkiseutuja ja valtion haluttiin solmivan sopimuksia niiden kanssa. Asiaa yritettiin toki pehmentää toteamalla, että kokoomus haluaa samalla tukea koko maan elinvoimaa ja palveluita, mutta miten voi tehdä kaupungistavaa politiikkaa, jos aikoo samaan aikaan tukea koko maan elinvoimaa? Yhtälö on mahdoton. On valittava tehdäänkö alueellisen tasapainon politiikka vai kylmää keskittämispolitiikkaa. Kokoomuksen linja tässä on selvä: se haluaa suosia suurimpia kaupunkeja muun Suomen kustannuksella.</p><p>Esimakua tästä linjasta on saatu tälläkin hallituskaudella, kun kokoomuslaiset sisäministerit ovat sallineet poliisipalveluiden keskittymisen. On aivan sama vaikka silloinen sisäministeri <strong>Paula Risikko</strong> vakuuttaisi tuhanteen kertaan, että Enontekiön poliisipalveluista huolehditaan, kun kunnassa ei tosiasiassa ole poliiseja. Helsinkiläisen on saatava poliisi paikalle 5 minuutissa, mutta lappilainen saa kokoomuksen mielestä odotella aivan rauhassa tuntejakin. Kaupungistumisen tukemiseen ei ole kokoomuksen puoluetoimistolla keksitty vielä muita keinoja, kuin erityisen harvaan asuttujen ja syrjäisten seutujen peruspalveluiden pakkorapauttaminen. Siinä on kokoomuksen alueellisen politiikan kova ydin, joka on puettu kauniiden sanojen kaapuun.</p><p>Eikä siinä mitään, saahan niitä erilaisia poliittisia ideologioita olla ja kyllä pakkokaupungistajillekin on oltava puolueensa. Kokoomuksen kannattaisi vain sanoa se äänestäjien kuluttajansuojan takia suoraan. Aivan samoin kuin vihreiden olisi hyvä suoraan tunnustaa, että puolueen päätavoite on luonnon museointi ja ihmisten siirtäminen sen avulla kaupunkeihin. Kokoomuksella ja vihreillä onkin tulevissa eduskuntavaaleissa yhteiset tavoitteet ja vain keinovalikoimat poikkeavat toisistaan. Tästä syystä on erityisen mielenkiintoista nähdä, millaiseksi näiden kahden puolueen kamppailu pääkaupunkiseudulla muodostuu. Siihen saumaan on myös hyvä lyödä kunnon maalaisliittolainen kiila. Tai parikin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja muun kokoomusjohdon päinvastaisista väitteistä huolimatta jokaiselle politiikkaa seuraavalle on selvää, että kokoomus on lähtenyt ajamaan itseään vaaliasentoon. Kokoomuksen strategit ovat selkeästi omaksumassa tällä hallituskaudella vihreille ja demareille leimallista populismia, jossa yritetään luvata kaikkea vähän kaikille ja kokoomuksen vaaliorganisaatio kirjoitteleekin tällä hetkellä vekseleitä, joita se ei kykene koskaan lunastamaan.

Petteri Orpon puhe kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Joensuussa viime maanantaina oli poliittisen pötypuheen taidonnäyte. Sen suurin ansio oli, että rivien välistä saattoi lukea kokoomuksen pyrkivän jatkamaan maaseudun kurittamista ja keskittämispolitiikkaansa, jota se pyrki erityisen vahvasti toteuttamaan Jyrki Kataisen hallituksessa. Tuolloin pää jäi vetävän käteen, mutta äänestäjien on hyvä muistaa, että vapaavuorilaisuus on kokoomuksen kovan politiikan ytimessä edelleen. Henna Virkkusen keskittävä kuntauudistuskin on kokoomuksen pöytälaatikossa odottamassa toteuttamista heti, kun sopiva tilaisuus vain koittaa. Kokoomus ei todellisuudessa tule tarjoamaan vahvimman oman eturyhmänsä, kaupunkien varakkaimman väestönosan, ulkopuolisille mitään hyvää.

Orpon puheessa todettiin muun muassa selkeästi, että kokoomus kannattaa kaupungistumista. Jos kaupungistuminen ei ole ilmiönä mielipidekysymys, kuten ei olekaan, niin miksi erityisesti kannattaa sitä? Orpon puheessa ihmiset jaettiin kuitenkin selkeästi kahteen eri kastiin postinumeron perusteella. Kaikki investointilupaukset koskivat suuria kaupunkiseutuja ja valtion haluttiin solmivan sopimuksia niiden kanssa. Asiaa yritettiin toki pehmentää toteamalla, että kokoomus haluaa samalla tukea koko maan elinvoimaa ja palveluita, mutta miten voi tehdä kaupungistavaa politiikkaa, jos aikoo samaan aikaan tukea koko maan elinvoimaa? Yhtälö on mahdoton. On valittava tehdäänkö alueellisen tasapainon politiikka vai kylmää keskittämispolitiikkaa. Kokoomuksen linja tässä on selvä: se haluaa suosia suurimpia kaupunkeja muun Suomen kustannuksella.

Esimakua tästä linjasta on saatu tälläkin hallituskaudella, kun kokoomuslaiset sisäministerit ovat sallineet poliisipalveluiden keskittymisen. On aivan sama vaikka silloinen sisäministeri Paula Risikko vakuuttaisi tuhanteen kertaan, että Enontekiön poliisipalveluista huolehditaan, kun kunnassa ei tosiasiassa ole poliiseja. Helsinkiläisen on saatava poliisi paikalle 5 minuutissa, mutta lappilainen saa kokoomuksen mielestä odotella aivan rauhassa tuntejakin. Kaupungistumisen tukemiseen ei ole kokoomuksen puoluetoimistolla keksitty vielä muita keinoja, kuin erityisen harvaan asuttujen ja syrjäisten seutujen peruspalveluiden pakkorapauttaminen. Siinä on kokoomuksen alueellisen politiikan kova ydin, joka on puettu kauniiden sanojen kaapuun.

Eikä siinä mitään, saahan niitä erilaisia poliittisia ideologioita olla ja kyllä pakkokaupungistajillekin on oltava puolueensa. Kokoomuksen kannattaisi vain sanoa se äänestäjien kuluttajansuojan takia suoraan. Aivan samoin kuin vihreiden olisi hyvä suoraan tunnustaa, että puolueen päätavoite on luonnon museointi ja ihmisten siirtäminen sen avulla kaupunkeihin. Kokoomuksella ja vihreillä onkin tulevissa eduskuntavaaleissa yhteiset tavoitteet ja vain keinovalikoimat poikkeavat toisistaan. Tästä syystä on erityisen mielenkiintoista nähdä, millaiseksi näiden kahden puolueen kamppailu pääkaupunkiseudulla muodostuu. Siihen saumaan on myös hyvä lyödä kunnon maalaisliittolainen kiila. Tai parikin.

]]>
0 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259569-kokoomuksen-vaalirattaat#comments Eduskuntavaali 2019 Eduskuntavaalit Kokoomus Petteri Orpo Thu, 16 Aug 2018 12:09:08 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259569-kokoomuksen-vaalirattaat
Miksi kehitysavun jättikorotus ei saa julkisuutta? http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259517-miksi-kehitysavun-jattikorotus-ei-saa-julkisuutta <p>Valtiovarainministeriön tiedotteessa ei mainita asiasta mitään, Petteri Orpo ei sanonut tiedotustilaisuudessa asiasta mitään, tiedotustilaisuuden esitysmateriaalissa ei ole asiasta mitään. Petteri Orpo sen sijaan tiedotustilaisuudessa kertoo, että punakynää käytettiin ahkeraan perusteltujen menolisäysten hylkäämiseen, ja vain kaksi hyvin pientä menolisäystä hyväksyttiin. Muuten mentiin kehysriihen päätösten mukaan. Kehysriihen tiedote, jossa ei kerrota kehitysyhteistyöstä, -avusta tai ODA:sta yhtään mitään, kuten ei uutisissakaan tuolloin, huhtikuu 2018: <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-vahvistaa-kasvua-tyollisyytta-ja-sosiaalista-oikeudenmukaisuutta" title="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-vahvistaa-kasvua-tyollisyytta-ja-sosiaalista-oikeudenmukaisuutta">https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-vah...</a></p><p>Tiedotusvälineet eivät ole kertoneet kehitysavun jättilisäyksestä mitään, paljon mitättömämmät asiat kyllä mainitaan.</p><p>Tiedotustilaisuuden tallenne: <a href="https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/ministries/ministeri-orpon-vuoden-2019-budjettiehdotus---tiedotustilaisuus" title="https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/ministries/ministeri-orpon-vuoden-2019-budjettiehdotus---tiedotustilaisuus">https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/ministries/ministeri-orpon-vuoden-...</a></p><p>Valtiovarainministeriön tiedote: <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/ministeri-orpon-budjettiehdotus-2019" title="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/ministeri-orpon-budjettiehdotus-2019">https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/ministeri-or...</a></p><p>Iltalehti: &quot;Orpo päästi vain kaksi uutta menolisäystä budjettiinsa - &rdquo;Vedimme todella tiukkaa linjaa&rdquo;&quot;</p><p>&quot;Helsinki-Vantaalle 1,8 miljoonaa ja rokotusohjelmaan miljoona&quot;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808082201124492_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808082201124492_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808082201124492_pi.shtml</a></p><p>Vaikuttaa siltä, että julkisen kehitysavun määrärahoihin tehtävät korotukset halutaan tarkoituksella tehdä mahdollisimman vähällä julkisuudella. Virkamiehet ovat lähteneet juonitteluun mukaan, koska tiedotteisiin ei asiaa ole kirjoitettu, vaikka niihin yleensä kirjoitetaan kaikki muutokset. Menneisyydessä kehitysavun muutokset on aina tiedotteessa kerrottu. Toimittajat eivät vaivaudu lukemaan itse suoraan budjettia. Hyvin harva vaivautuu.</p><p>Nykyinen hallitusohjelma: <a href="https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/73-stubb-24-6-2014-29-5-2015-" title="https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/73-stubb-24-6-2014-29-5-2015-">https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/73-stubb-24...</a></p><p>Hallitusohjelmaa on rikottu ja rikotaan entistä röyhkeämmin Orpon esityksen mukaan ensi vuonna kehitysrahoituksen osalta, vaikka Orpo sanoo: &quot;me vedimme todella tiukkaa linjaa&quot;. Todella tiukka linja koskee vain suomalaisia. Julkisen kehitysavun määrärahojen kanssa ei sitten vedetäkään todella tiukkaa linjaa, tai tiukkaa linjaa laisinkaan.</p><p>Julkisen kehitysavun määrärahoihin esitetään 105 miljoonan euron LISÄYSTÄ vuodelle 2019 kuluvasta vuodesta. <a href="http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259284-kehitysapuun-esitetaan-yli-100-miljoonan-euron-lisaysta" title="http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259284-kehitysapuun-esitetaan-yli-100-miljoonan-euron-lisaysta">http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259284-kehitysapuun-esitetaan...</a></p><p>Hallitusohjelmaa on rikottu röyhkeästi julkisen kehitysavun määrärahojen osalta jo aikaisemmin.</p><p>Hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyön finanssisijoitusten piti olla 100 miljoonaa euroa vuodessa, todellisuudessa budjetissa se on ollut 130 miljoonaa euroa vuodessa, niin kuin on Orpon budjettiesityksessä taas vuodelle 2019, niin kuin on tälle vuodelle ja sitä edellisellekin. Tämä määräraha kansantalouden tilinpidossa ei lisää valtiontalouden alijäämää ja on kehyksen ulkopuolinen, mutta lasketaan julkisen kehitysavun määrärahoihin eli ODAan.</p><p>Julkisen kehitysavun määrärahoja leikattiin vuodelle 2016 198,8 miljoonaa euroa. Hallitusneuvotteluissa sovittiin 200 miljoonan euron tasoleikkauksesta ensimmäisenä vuonna (eli 2016) ja menotason pysymisestä ennallaan sen jälkeen. Tämä hämmästytti, koska Keskusta eduskuntavaaliohjelmassaan lupasi leikata 200 miljoonaa ulkoministeriön hallinnonalalta (käytännössä kehitysavusta, mutta populistisesti puhuivat vain lähetystöverkoston karsimisesta vaihtoehtona kehitysavun leikkaamiselle, mutta eihän tuollaisia säästöjä mistään muualta löydy, varsinkin kun lähetystöjen menotasoa ja määrää oli leikattu jo edellisten hallitusten toimesta), Kokoomus 300 miljoonaa ja Perussuomalaisilla oli vaaliohjelmassaan ns. 250 + 250 malli, eli valtion kehitysapua 250 miljoonaa euroa ja yksityisten verovähennyksiä 250 miljoonan euron rajaan asti eli valtion kustannukseksi 500 miljoonaa euroa. Kun kehitysavun taso oli 2013 ja 2014 vajaa 1,2 miljardia euroa vuodessa, niin leikkausta Perussuomalaiset tarjosi vajaa 700 miljoonaa euroa vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassaan. Puolueet olivat suunnilleen samankokoisia, joten olisi luullut, että noista leikkauksista otetaan keskiarvo. Eli odotettavissa oli pyöreästi 400 miljoonan euron leikkaus neuvotteluiden tuloksena. Tulos oli puolet siitä.</p><p>Kansantalouden tilinpidon uusi YK:ssä kehitetty standardi nosti bruttokansantuotetta ja -tuloa siirtämällä aikaisemmin välituotekäyttöön kuuluneet tutkimus- ja tuotekehittelykulut investoinneiksi. Myös asejärjestelmät otettiin mukaan nostamaan BKT:ta. Myös laittomasta huumekaupasta ja prostituutiosta pitää maksaa kehitysapua niiden nostaessa BKT:ta. Vuonna 2014 Suomi pääsi lähimmäksi 0,7:ää sitten 1990-luvun alun, suhdeluvun ollessa 0,64. Nyt budjettisivuilla ja OECD:ssä lukee 0,59. Muistan 100 prosentin varmuudella tuon vuoden 2014 suhdeluvun ennen kuin typerästi ja takautuvasti Suomi laski uudelleen edellistenkin vuosien suhdeluvut <strong><em>SNA 2008/EKT 2010 </em></strong>-uudistuksen mukaan. Esim. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on pitänyt vanhat saavutukset eli suhdeluvut ennallaan ja vasta vuoden 2016 luku 0,7 on uuden kansantalouden tilinpidon mukainen. Sen näkee tilastosta helposti, vuodesta 2013 luku on ollut tasan 0,7, mutta vuodelle 2016 tuli vajaan parin miljardin korotuspiikki, jotta saatiin suhdeluku pysymään samana SNA 2008:n tullessa käyttöön ja huomioiduksi kehitysrahoituksessa budjetintekoaikaan.</p><p>Sama koskee NATO:n kahden prosentin vaatimusta, joka on ollut aikaisempaakin enemmän esillä Trumpin valinnan jälkeen. Ei pitäisi voida olla niin, että YK:ssa (melkein kaikki YK:n jäsenmaat ovat YK-järjestelmässä ja YK:n alaisissa sopimuksissa kehitysmaita) päätetään tilastointiin muutoksista, jotka tekevät suomalaisista ja muutamasta muusta maasta pysyvästi köyhempiä, mutta näin on käynyt. Kukaan muu ei pidä Suomessa tätä asiaa esillä kuin minä. Suhdeluvut pitäisi laskea uusiksi vastaamaan sitä taakkatasoa, jollaiseksi se päätettiin aikoinaan asettaa. Tai jatkaa suhdelukujen laskemista niin NATO:ssa kuin OECD:ssä vanhan menetelmän mukaan. Mutta näin ei ole toimittu. USA:lle asialla ei ole merkitystä, koska Yhdysvallat ainoana ei koskaan hyväksynyt ja edelleenkään tunnusta 0,7:n tavoitetta ja asevoimien budjetti on edelleen yli 2 prosenttia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiovarainministeriön tiedotteessa ei mainita asiasta mitään, Petteri Orpo ei sanonut tiedotustilaisuudessa asiasta mitään, tiedotustilaisuuden esitysmateriaalissa ei ole asiasta mitään. Petteri Orpo sen sijaan tiedotustilaisuudessa kertoo, että punakynää käytettiin ahkeraan perusteltujen menolisäysten hylkäämiseen, ja vain kaksi hyvin pientä menolisäystä hyväksyttiin. Muuten mentiin kehysriihen päätösten mukaan. Kehysriihen tiedote, jossa ei kerrota kehitysyhteistyöstä, -avusta tai ODA:sta yhtään mitään, kuten ei uutisissakaan tuolloin, huhtikuu 2018: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-vahvistaa-kasvua-tyollisyytta-ja-sosiaalista-oikeudenmukaisuutta

Tiedotusvälineet eivät ole kertoneet kehitysavun jättilisäyksestä mitään, paljon mitättömämmät asiat kyllä mainitaan.

Tiedotustilaisuuden tallenne: https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/ministries/ministeri-orpon-vuoden-2019-budjettiehdotus---tiedotustilaisuus

Valtiovarainministeriön tiedote: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/ministeri-orpon-budjettiehdotus-2019

Iltalehti: "Orpo päästi vain kaksi uutta menolisäystä budjettiinsa - ”Vedimme todella tiukkaa linjaa”"

"Helsinki-Vantaalle 1,8 miljoonaa ja rokotusohjelmaan miljoona"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808082201124492_pi.shtml

Vaikuttaa siltä, että julkisen kehitysavun määrärahoihin tehtävät korotukset halutaan tarkoituksella tehdä mahdollisimman vähällä julkisuudella. Virkamiehet ovat lähteneet juonitteluun mukaan, koska tiedotteisiin ei asiaa ole kirjoitettu, vaikka niihin yleensä kirjoitetaan kaikki muutokset. Menneisyydessä kehitysavun muutokset on aina tiedotteessa kerrottu. Toimittajat eivät vaivaudu lukemaan itse suoraan budjettia. Hyvin harva vaivautuu.

Nykyinen hallitusohjelma: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/73-stubb-24-6-2014-29-5-2015-

Hallitusohjelmaa on rikottu ja rikotaan entistä röyhkeämmin Orpon esityksen mukaan ensi vuonna kehitysrahoituksen osalta, vaikka Orpo sanoo: "me vedimme todella tiukkaa linjaa". Todella tiukka linja koskee vain suomalaisia. Julkisen kehitysavun määrärahojen kanssa ei sitten vedetäkään todella tiukkaa linjaa, tai tiukkaa linjaa laisinkaan.

Julkisen kehitysavun määrärahoihin esitetään 105 miljoonan euron LISÄYSTÄ vuodelle 2019 kuluvasta vuodesta. http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259284-kehitysapuun-esitetaan-yli-100-miljoonan-euron-lisaysta

Hallitusohjelmaa on rikottu röyhkeästi julkisen kehitysavun määrärahojen osalta jo aikaisemmin.

Hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyön finanssisijoitusten piti olla 100 miljoonaa euroa vuodessa, todellisuudessa budjetissa se on ollut 130 miljoonaa euroa vuodessa, niin kuin on Orpon budjettiesityksessä taas vuodelle 2019, niin kuin on tälle vuodelle ja sitä edellisellekin. Tämä määräraha kansantalouden tilinpidossa ei lisää valtiontalouden alijäämää ja on kehyksen ulkopuolinen, mutta lasketaan julkisen kehitysavun määrärahoihin eli ODAan.

Julkisen kehitysavun määrärahoja leikattiin vuodelle 2016 198,8 miljoonaa euroa. Hallitusneuvotteluissa sovittiin 200 miljoonan euron tasoleikkauksesta ensimmäisenä vuonna (eli 2016) ja menotason pysymisestä ennallaan sen jälkeen. Tämä hämmästytti, koska Keskusta eduskuntavaaliohjelmassaan lupasi leikata 200 miljoonaa ulkoministeriön hallinnonalalta (käytännössä kehitysavusta, mutta populistisesti puhuivat vain lähetystöverkoston karsimisesta vaihtoehtona kehitysavun leikkaamiselle, mutta eihän tuollaisia säästöjä mistään muualta löydy, varsinkin kun lähetystöjen menotasoa ja määrää oli leikattu jo edellisten hallitusten toimesta), Kokoomus 300 miljoonaa ja Perussuomalaisilla oli vaaliohjelmassaan ns. 250 + 250 malli, eli valtion kehitysapua 250 miljoonaa euroa ja yksityisten verovähennyksiä 250 miljoonan euron rajaan asti eli valtion kustannukseksi 500 miljoonaa euroa. Kun kehitysavun taso oli 2013 ja 2014 vajaa 1,2 miljardia euroa vuodessa, niin leikkausta Perussuomalaiset tarjosi vajaa 700 miljoonaa euroa vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassaan. Puolueet olivat suunnilleen samankokoisia, joten olisi luullut, että noista leikkauksista otetaan keskiarvo. Eli odotettavissa oli pyöreästi 400 miljoonan euron leikkaus neuvotteluiden tuloksena. Tulos oli puolet siitä.

Kansantalouden tilinpidon uusi YK:ssä kehitetty standardi nosti bruttokansantuotetta ja -tuloa siirtämällä aikaisemmin välituotekäyttöön kuuluneet tutkimus- ja tuotekehittelykulut investoinneiksi. Myös asejärjestelmät otettiin mukaan nostamaan BKT:ta. Myös laittomasta huumekaupasta ja prostituutiosta pitää maksaa kehitysapua niiden nostaessa BKT:ta. Vuonna 2014 Suomi pääsi lähimmäksi 0,7:ää sitten 1990-luvun alun, suhdeluvun ollessa 0,64. Nyt budjettisivuilla ja OECD:ssä lukee 0,59. Muistan 100 prosentin varmuudella tuon vuoden 2014 suhdeluvun ennen kuin typerästi ja takautuvasti Suomi laski uudelleen edellistenkin vuosien suhdeluvut SNA 2008/EKT 2010 -uudistuksen mukaan. Esim. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on pitänyt vanhat saavutukset eli suhdeluvut ennallaan ja vasta vuoden 2016 luku 0,7 on uuden kansantalouden tilinpidon mukainen. Sen näkee tilastosta helposti, vuodesta 2013 luku on ollut tasan 0,7, mutta vuodelle 2016 tuli vajaan parin miljardin korotuspiikki, jotta saatiin suhdeluku pysymään samana SNA 2008:n tullessa käyttöön ja huomioiduksi kehitysrahoituksessa budjetintekoaikaan.

Sama koskee NATO:n kahden prosentin vaatimusta, joka on ollut aikaisempaakin enemmän esillä Trumpin valinnan jälkeen. Ei pitäisi voida olla niin, että YK:ssa (melkein kaikki YK:n jäsenmaat ovat YK-järjestelmässä ja YK:n alaisissa sopimuksissa kehitysmaita) päätetään tilastointiin muutoksista, jotka tekevät suomalaisista ja muutamasta muusta maasta pysyvästi köyhempiä, mutta näin on käynyt. Kukaan muu ei pidä Suomessa tätä asiaa esillä kuin minä. Suhdeluvut pitäisi laskea uusiksi vastaamaan sitä taakkatasoa, jollaiseksi se päätettiin aikoinaan asettaa. Tai jatkaa suhdelukujen laskemista niin NATO:ssa kuin OECD:ssä vanhan menetelmän mukaan. Mutta näin ei ole toimittu. USA:lle asialla ei ole merkitystä, koska Yhdysvallat ainoana ei koskaan hyväksynyt ja edelleenkään tunnusta 0,7:n tavoitetta ja asevoimien budjetti on edelleen yli 2 prosenttia.

]]>
27 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259517-miksi-kehitysavun-jattikorotus-ei-saa-julkisuutta#comments Kehitysapu Kehitysyhteistyö Petteri Orpo Sampo Terho Valtion budjetti Wed, 15 Aug 2018 11:58:32 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259517-miksi-kehitysavun-jattikorotus-ei-saa-julkisuutta
Ympäripyöreiden lausuntojen mestari Orpo http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259435-ymparipyoreiden-lausuntojen-mestari-orpo <p>Jos oli Alexander Stubb joskus liian kärkäs lausunnoissaan ja persoona ärsytti monia, niin Petteri Orpo on sitten heilauttanut Kokoomuksen johtajuuden toiseen laitaan. Ympäripyöreillä ja väistelevillä lausunnoillaan hän useimmiten väistää kysymykset kokonaan. Lisäksi en tiedä keksiikö hän näitä hokemiaan itse vai tulevatko ne puoluetoimistosta, mutta ne alkavat ainakin allekirjoittanutta tympiä.</p><p><strong>Jatkuvaa ympäripyöreää kiertelyä</strong></p><p>Katsoin Orpon lausumat Soinin casesta Iltalehdestä ja mietin mitä jäi käteen:</p><p>&quot;<em>Valtiovarainministeri toteaa, että ministereillä on toki oikeus henkilökohtaisiin mielipiteisiin, mutta rajanvetoa pitää miettiä.</em></p><p><em>- Kuten nähdään, keskustelua syntyy aika herkästi.</em></p><p><em>Ulkoministeri Soini on tuonut ilmi kritiikkiä herättäneitä aborttinäkemyksiään useammin kuin kerran.</em></p><p><em>Onko ulkoministeri ylittänyt jonkinlaisen rajan?</em></p><p><em>- Ainakin hän on saanut kovan keskustelun aikaan, se varmaan kertoo jotain. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta jokaisen pitää erityisen tarkkaan miettiä missä raja menee, ministeri toistaa.</em></p><p><em>- Ulkoministerillä on ulkoministerin hattu päässä. Hänen täytyy tarkkaan harkita.&quot;</em></p><p>Diibadaaba ja liirumlaarum eikä lainkaan selkeää vastausta vaan pelkkää kiertelyä. Muidenkin kohujen osalta hän on käyttänyt samaa taktiikkaa ja antanut kahden muun triosta hoitaa selkeämmät kannanotot. Toki tässähän tapauksessa niitä ei saatu heiltäkään.</p><p><strong>Niinistön jalanjäljissä valtionvarainministerin paikalta ponnistaen</strong></p><p>Orpo vaikuttaa pyrkivän kulkemaan Niinistön jalanjäljissä, mihin sama positio valtionvarainministerinä antaa hyvän mahdollisuuden. Se mahdollistaa jonkinlaisen sivussapysymisen merkittävistä polittisesta keskustelusta ja tällöin Orpo voi vain näyttäytyä vastuullisena valtion rahakirstujen valvojana. Itse uskon tämän olevan yksi suuri syy siihen, miksi Kokoomuksen kannatus on säilynyt verrattuna kahteen muuhun.</p><p><strong>Sloganeita hokien eteenpäin</strong></p><p>Jakovaraa ei ole, tarvitsemme nopeavaikutteisia työllisyystoimia, työllisyys sitä ja työllisyys tätä...</p><p>Näitä hän käyttää haastattelusta toiseen ja niiden lukeminenkin tuntuu usein saman toistolta vailla mitään uutta ajatusta. Hieman samoin toimi Sanni Grahn-Laasonen ensimmäisen vuoden päätöksiä perustellessaan, jokaikinen puheenvuoro esimerkiksi eduskunnassa alkoi lähes sanatarkasti samalla sepustuksella siitä, kuinka kaikki tietävät meidän olevan vaikeassa tilanteessa - lopulta kysymyskin jäi useimmiten vastaamatta.</p><p>Jos osa ministereistä puhuu sivu suunsa ja joutuu selittelemään, niin onko parempi vaihtoehto tämä Orpon ratkaisu ettei oikeastaan sano mitään? Kannatuksen perusteella näin vaikuttaa olevan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos oli Alexander Stubb joskus liian kärkäs lausunnoissaan ja persoona ärsytti monia, niin Petteri Orpo on sitten heilauttanut Kokoomuksen johtajuuden toiseen laitaan. Ympäripyöreillä ja väistelevillä lausunnoillaan hän useimmiten väistää kysymykset kokonaan. Lisäksi en tiedä keksiikö hän näitä hokemiaan itse vai tulevatko ne puoluetoimistosta, mutta ne alkavat ainakin allekirjoittanutta tympiä.

Jatkuvaa ympäripyöreää kiertelyä

Katsoin Orpon lausumat Soinin casesta Iltalehdestä ja mietin mitä jäi käteen:

"Valtiovarainministeri toteaa, että ministereillä on toki oikeus henkilökohtaisiin mielipiteisiin, mutta rajanvetoa pitää miettiä.

- Kuten nähdään, keskustelua syntyy aika herkästi.

Ulkoministeri Soini on tuonut ilmi kritiikkiä herättäneitä aborttinäkemyksiään useammin kuin kerran.

Onko ulkoministeri ylittänyt jonkinlaisen rajan?

- Ainakin hän on saanut kovan keskustelun aikaan, se varmaan kertoo jotain. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta jokaisen pitää erityisen tarkkaan miettiä missä raja menee, ministeri toistaa.

- Ulkoministerillä on ulkoministerin hattu päässä. Hänen täytyy tarkkaan harkita."

Diibadaaba ja liirumlaarum eikä lainkaan selkeää vastausta vaan pelkkää kiertelyä. Muidenkin kohujen osalta hän on käyttänyt samaa taktiikkaa ja antanut kahden muun triosta hoitaa selkeämmät kannanotot. Toki tässähän tapauksessa niitä ei saatu heiltäkään.

Niinistön jalanjäljissä valtionvarainministerin paikalta ponnistaen

Orpo vaikuttaa pyrkivän kulkemaan Niinistön jalanjäljissä, mihin sama positio valtionvarainministerinä antaa hyvän mahdollisuuden. Se mahdollistaa jonkinlaisen sivussapysymisen merkittävistä polittisesta keskustelusta ja tällöin Orpo voi vain näyttäytyä vastuullisena valtion rahakirstujen valvojana. Itse uskon tämän olevan yksi suuri syy siihen, miksi Kokoomuksen kannatus on säilynyt verrattuna kahteen muuhun.

Sloganeita hokien eteenpäin

Jakovaraa ei ole, tarvitsemme nopeavaikutteisia työllisyystoimia, työllisyys sitä ja työllisyys tätä...

Näitä hän käyttää haastattelusta toiseen ja niiden lukeminenkin tuntuu usein saman toistolta vailla mitään uutta ajatusta. Hieman samoin toimi Sanni Grahn-Laasonen ensimmäisen vuoden päätöksiä perustellessaan, jokaikinen puheenvuoro esimerkiksi eduskunnassa alkoi lähes sanatarkasti samalla sepustuksella siitä, kuinka kaikki tietävät meidän olevan vaikeassa tilanteessa - lopulta kysymyskin jäi useimmiten vastaamatta.

Jos osa ministereistä puhuu sivu suunsa ja joutuu selittelemään, niin onko parempi vaihtoehto tämä Orpon ratkaisu ettei oikeastaan sano mitään? Kannatuksen perusteella näin vaikuttaa olevan.

 

]]>
18 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259435-ymparipyoreiden-lausuntojen-mestari-orpo#comments Aleksander Stubb Juha Sipilän hallitus Kokoomus Petteri Orpo Mon, 13 Aug 2018 13:47:02 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259435-ymparipyoreiden-lausuntojen-mestari-orpo