Maahanmuutto http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Tue, 13 Feb 2018 16:05:26 +0200 fi Omakielinen radio on paras kotouttaja http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250895-omakielinen-radio-on-paras-kotouttaja <p># Helmikuun 14 on Ystävänpäivä, Valentine&rsquo;s Day. Sen monet tietävät. Mutta mikä päivä on Ystävänpäivän aatto 13.2.? Se ei ole kovin yleisessä tiedossa. Sehän on Maailman Radiopäivä, <a href="http://www.diamundialradio.org/" target="_blank"><strong>http://www.diamundialradio.org/</strong></a>&nbsp;World Radio Day, jota on vietetty eri puolilla maailmaa vuodesta 2012. Samalle päivälle osui tänä vuonna vielä laskiaistiistai.</p><p>&nbsp;&nbsp; Kaikki Suomen radiot ovat mukana tänään kansainvälisessä Maailman radiopäivässä, jonka julistaa Unesco. Järjestö kertoo, että miljardilla ihmisellä ei ole mahdollisuutta kuunnella radiota. Sen kunniaksi kuultiinkin monilta kanavilta yhteinen viesti. Yhteisen tervehdyksen lisäksi kaikilta taajuuksilta kuultiin samaan aikaan <strong>Beatlesin</strong>&nbsp;klassikkobiisi&nbsp;<em>All You Need Is Love</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maailman Radiopäivä</strong></p><p># Unescon World Radio Dayn tavoitteena on tuoda esiin radion merkitystä kaikkialla maailmassa ja edistää radionkuuntelun mahdollisuuksia.</p><p>&nbsp;&nbsp; Radio on demokraattisin kaikista tiedotusvälineistä. Halpaa taskuradiota voi kuunnella jopa henkilö, jolla ei ole varaa kalliimpiin laitteisiin. Radiosta saa tietoa ja viihdettä jopa lapsi tai aikuinen, joka ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Radio puhuu ihmiselle kielellä, jota hän ymmärtää.</p><p>&nbsp;&nbsp; Radion teknisessä kehityksessä on viime vuosina nähty vallankumous, jota voi verrata netin sosiaalisen median eli somen läpimurtoon. Väritelevisio ja HD-tv ovat radion viimeaikaiseen kehitykseen verrattuna pikku juttuja.</p><p>&nbsp;&nbsp; Kun valmistin 1980-luvulla radio-ohjelmia ulkosuomalaisille, ne lähetettiin valtamerten taakse suunnattuina lyhytaaltolähetyksinä Porin asemalta. Noita Radio Finlandin lähetyksiä saattoi sitten kuunnella jossakin Amerikoissa ja Australiassa, jos ne sattuivat tulemaan esille avaruuskohinan ja auringonpilkkuhäiriöiden joukosta. Noissa Suomen lyhytaaltolähetyksissä välitettiin suomalaista näkökulmaa maailman tapahtumiin.</p><p>&nbsp;&nbsp; Sittemmin muuten Porin asema ja Ylen koko kotimainen jakelutekniikka Digita on uskomattoman pölkkypäisesti myyty ulkomaisille sijoittajakeinottelijoille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Australia maahanmuuttajaradion esikuva</strong></p><p>&nbsp;</p><p># Näin Maailman Radiopäivänä&nbsp;voimme todeta, että ulkosuomalaisilla radioasemilla on korvaamattoman tärkeä rooli kansalaisten kotouttamisessa uuteen kotimaahansa. Australia on ainoa maa maailmassa, jossa on ymmärretty kunnolla maahanmuuttajien kielillä tapahtuvan radio- ja tv-toiminnan merkitys. Sitä varten on olemassa valtion kustantama Special Broadcasting Service (SBS), jolla on radiossa lähetyksiä noin 70 kielellä, niiden joukossa suomi. Hiljattain kielivalikoimaa tarkistetiin. Ruotsi putosi valitettavasti pois liian alhaisen kieliryhmän vuoksi. Suomenkieliset lähetykset saivat jatkoaikaa ainakin viisi vuotta.</p><p>&nbsp; &nbsp;Tunnen tuon tilanteen, koska olen asunut Australiassa ja avustanut noita lähetyksiä Suomi-raporteillani jo neljännesvuosisadan. Tästä voi tutustua palveluun:&nbsp;<a href="http://www.sbs.com.au/finnish" target="_blank" title="www.sbs.com.au/finnish"><strong>www.sbs.com.au/finnish</strong></a></p><p>&nbsp; &nbsp; Suomi on siis SBS:n noin 70 ohjelmakielen joukossa. Lähetyksen toimittaa Sydneyssä&nbsp;<strong>Karl Mattas</strong>. Olen avustanut SBS Radiota 1990-luvun alusta alkaen. Tästä voi kuunnella tuoreimman lähetyksen:&nbsp;<a href="http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/" target="_blank"><strong>http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/</strong></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Maailmalla on muutamia suomenkielisiä radiolähetyksiä, joita voi nykyään kuunnella kaikkialla. Jos ja kun haluatte tutustua eräisiin ulkomaisiin suomenkielisiin radiolähetyksiin, tässä olisi vihjeitä ja linkkejä:&nbsp;<a href="http://www.tunturisusi.com/radiot/" target="_blank"><strong>http://www.tunturisusi.com/radiot/</strong></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Australiassa ovat suomenkieliset lähetykset valitettavasti loppuneet viimeksi kuluneen vuoden aikana kahdelta paikallisradioasemalta. Mutta jäljellä ovat valtiollisen SBS:n ohella kaksi kertaa viikossa lähettävä Brisbanen 4EA <a href="http://www.4eb.org.au/finnish">http://www.4eb.org.au/finnish</a> &nbsp;ja Townsvillen 4TTT <a href="http://4ttt.radio.net/">http://4ttt.radio.net/</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Radio on maahanmuuttajan paras ystävä&nbsp;&nbsp;</strong></p><p># Kehottaisin asioista päättäviä tutustumaan Australian SBS Radion toimintaan. Silloin ymmärrettäisiin, miten tärkeää myös Ylen olisi lähettää ohjelmaa suomen, ruotsin, saamen, englannin ja venäjän lisäksi vaikkapa arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja kaikilla tärkeimmillä maahanmuuttajakielillä. Se olisi loistava tapa maahanmuuttajien kotouttamiseksi.</p><p># Venäjänkieliset lähetykset ovat aivan erikoisasemassa. Tunnen tilanteen, koska olin v. 1990 tuottajana panemassa alulle näitä lähetyksiä. Olen hyvin tyytyväinen, että Ylellä on nykyään myös venäjänkieliset tv-uutiset ja hyvät nettisivut.&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/novosti/" target="_blank"><strong>http://yle.fi/uutiset/novosti/</strong></a></p><p>&nbsp;&nbsp; Venäjänkieliset lähetykset ovat äärimmäisen tärkeitä Suomen venäjänkielisen vähemmistön ja valtavan Venäjänmaan yleisön pitämiseksi ajan tasalla ja tietoisina Suomen näkökannoista. Tällä hetkellä varsinkin Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten olisi hyvä tuntea Suomen näkökulmat. Venäjän radiolähetyksiä kuunnellessaan he saavat yleensä vain putinilaisen version.</p><p>&nbsp;&nbsp; Radion välityksellä voimme myös toivottaa kaikkialle maailmaan hyvää ystävänpäivää Valentine&rsquo;s Day.</p><p><em>Kuva 1: Radiolähetykset eivät tunne rajoja. Kuva: Timo Uotila.&nbsp;</em></p><p><em>Kuva 2: Australian maahanmuuttajaradio SBS on ykkönen maailmassa.</em></p><p><em>Kuva 3: SBS Radio tietokoneella ja maailman vanhin ulkosuomalaislehti Suomi Newspaper. </em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # Helmikuun 14 on Ystävänpäivä, Valentine’s Day. Sen monet tietävät. Mutta mikä päivä on Ystävänpäivän aatto 13.2.? Se ei ole kovin yleisessä tiedossa. Sehän on Maailman Radiopäivä, http://www.diamundialradio.org/ World Radio Day, jota on vietetty eri puolilla maailmaa vuodesta 2012. Samalle päivälle osui tänä vuonna vielä laskiaistiistai.

   Kaikki Suomen radiot ovat mukana tänään kansainvälisessä Maailman radiopäivässä, jonka julistaa Unesco. Järjestö kertoo, että miljardilla ihmisellä ei ole mahdollisuutta kuunnella radiota. Sen kunniaksi kuultiinkin monilta kanavilta yhteinen viesti. Yhteisen tervehdyksen lisäksi kaikilta taajuuksilta kuultiin samaan aikaan Beatlesin klassikkobiisi All You Need Is Love.

 

Maailman Radiopäivä

# Unescon World Radio Dayn tavoitteena on tuoda esiin radion merkitystä kaikkialla maailmassa ja edistää radionkuuntelun mahdollisuuksia.

   Radio on demokraattisin kaikista tiedotusvälineistä. Halpaa taskuradiota voi kuunnella jopa henkilö, jolla ei ole varaa kalliimpiin laitteisiin. Radiosta saa tietoa ja viihdettä jopa lapsi tai aikuinen, joka ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Radio puhuu ihmiselle kielellä, jota hän ymmärtää.

   Radion teknisessä kehityksessä on viime vuosina nähty vallankumous, jota voi verrata netin sosiaalisen median eli somen läpimurtoon. Väritelevisio ja HD-tv ovat radion viimeaikaiseen kehitykseen verrattuna pikku juttuja.

   Kun valmistin 1980-luvulla radio-ohjelmia ulkosuomalaisille, ne lähetettiin valtamerten taakse suunnattuina lyhytaaltolähetyksinä Porin asemalta. Noita Radio Finlandin lähetyksiä saattoi sitten kuunnella jossakin Amerikoissa ja Australiassa, jos ne sattuivat tulemaan esille avaruuskohinan ja auringonpilkkuhäiriöiden joukosta. Noissa Suomen lyhytaaltolähetyksissä välitettiin suomalaista näkökulmaa maailman tapahtumiin.

   Sittemmin muuten Porin asema ja Ylen koko kotimainen jakelutekniikka Digita on uskomattoman pölkkypäisesti myyty ulkomaisille sijoittajakeinottelijoille.

 

Australia maahanmuuttajaradion esikuva

 

# Näin Maailman Radiopäivänä voimme todeta, että ulkosuomalaisilla radioasemilla on korvaamattoman tärkeä rooli kansalaisten kotouttamisessa uuteen kotimaahansa. Australia on ainoa maa maailmassa, jossa on ymmärretty kunnolla maahanmuuttajien kielillä tapahtuvan radio- ja tv-toiminnan merkitys. Sitä varten on olemassa valtion kustantama Special Broadcasting Service (SBS), jolla on radiossa lähetyksiä noin 70 kielellä, niiden joukossa suomi. Hiljattain kielivalikoimaa tarkistetiin. Ruotsi putosi valitettavasti pois liian alhaisen kieliryhmän vuoksi. Suomenkieliset lähetykset saivat jatkoaikaa ainakin viisi vuotta.

   Tunnen tuon tilanteen, koska olen asunut Australiassa ja avustanut noita lähetyksiä Suomi-raporteillani jo neljännesvuosisadan. Tästä voi tutustua palveluun: www.sbs.com.au/finnish

    Suomi on siis SBS:n noin 70 ohjelmakielen joukossa. Lähetyksen toimittaa Sydneyssä Karl Mattas. Olen avustanut SBS Radiota 1990-luvun alusta alkaen. Tästä voi kuunnella tuoreimman lähetyksen: http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/ 

   Maailmalla on muutamia suomenkielisiä radiolähetyksiä, joita voi nykyään kuunnella kaikkialla. Jos ja kun haluatte tutustua eräisiin ulkomaisiin suomenkielisiin radiolähetyksiin, tässä olisi vihjeitä ja linkkejä: http://www.tunturisusi.com/radiot/ 

   Australiassa ovat suomenkieliset lähetykset valitettavasti loppuneet viimeksi kuluneen vuoden aikana kahdelta paikallisradioasemalta. Mutta jäljellä ovat valtiollisen SBS:n ohella kaksi kertaa viikossa lähettävä Brisbanen 4EA http://www.4eb.org.au/finnish  ja Townsvillen 4TTT http://4ttt.radio.net/

 

Radio on maahanmuuttajan paras ystävä  

# Kehottaisin asioista päättäviä tutustumaan Australian SBS Radion toimintaan. Silloin ymmärrettäisiin, miten tärkeää myös Ylen olisi lähettää ohjelmaa suomen, ruotsin, saamen, englannin ja venäjän lisäksi vaikkapa arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja kaikilla tärkeimmillä maahanmuuttajakielillä. Se olisi loistava tapa maahanmuuttajien kotouttamiseksi.

# Venäjänkieliset lähetykset ovat aivan erikoisasemassa. Tunnen tilanteen, koska olin v. 1990 tuottajana panemassa alulle näitä lähetyksiä. Olen hyvin tyytyväinen, että Ylellä on nykyään myös venäjänkieliset tv-uutiset ja hyvät nettisivut. http://yle.fi/uutiset/novosti/

   Venäjänkieliset lähetykset ovat äärimmäisen tärkeitä Suomen venäjänkielisen vähemmistön ja valtavan Venäjänmaan yleisön pitämiseksi ajan tasalla ja tietoisina Suomen näkökannoista. Tällä hetkellä varsinkin Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten olisi hyvä tuntea Suomen näkökulmat. Venäjän radiolähetyksiä kuunnellessaan he saavat yleensä vain putinilaisen version.

   Radion välityksellä voimme myös toivottaa kaikkialle maailmaan hyvää ystävänpäivää Valentine’s Day.

Kuva 1: Radiolähetykset eivät tunne rajoja. Kuva: Timo Uotila. 

Kuva 2: Australian maahanmuuttajaradio SBS on ykkönen maailmassa.

Kuva 3: SBS Radio tietokoneella ja maailman vanhin ulkosuomalaislehti Suomi Newspaper.

 

]]>
10 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250895-omakielinen-radio-on-paras-kotouttaja#comments Australian SBS Maahanmuutto Maailman Radiopäivä Tue, 13 Feb 2018 14:05:26 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250895-omakielinen-radio-on-paras-kotouttaja
Suomi ottaa maailmanvastuuta vaikeassa tilanteessa http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250737-suomi-ottaa-maailmanvastuuta-vaikeassa-tilanteessa <p>Suomi on kasvattanut &ldquo;maailmanvastuutaan&rdquo; erityisesti viimeisimmän kymmenen vuoden aikana (2008-2018). Tämä on ilmennyt mm. euromaiden pelastuspaketteina ja (massa)maahanmuuttona. Tämä on poikkeuksellista tätä edeltäneeseen aikaan, jolloin vastuita muihin euromaihin ei ollut, ja maahanmuutto pääasiassa tapahtui &ldquo;siististi&rdquo; pakolaiskiintiön kautta.</p><p>En nyt mene tässä sanomaan sitä, että pitäisikö tätä maailmanvastuuta lisätä vai vähentää, vaan haluan kertoa siitä tilanteesta, jossa sitä otetaan yhä lisää.</p><p>Ensinnäkin Suomi on velkainen valtio. Joka vuosi osa Suomen menoista katetaan velalla. Katson näin, että Suomi ei ole (Ruotsin tapainen) rikas valtio, vaikka täältä löytyykin ihmisiä tulonjakauman korkeimmasta päästä. Samaan aikaan, kun suomalaisia jonottaa leipäjonoissa, katetaan suomalaisella sosiaaliturvalla maahanmuuttajien asumista ja elämistä täällä. Yleensä varsin avokätisesti siihen nähden mihin köyhä suomalainen joutuu tyytymään.</p><p>Samaan aikaan myös asenteet kansan parissa eivät ole kaikista myönteisimmät, mitä tulee &ldquo;maailmanvastuuseen&rdquo; ja sen lisäämiseen. Tästä esimerkkinä vaikkapa polarisoitunut maahanmuuttokeskustelu. Vaikuttaa siltä, että &ldquo;maailmanvastuun&rdquo; lisääminen on vain tietyn poliittisen piirin projekti, jolla ei todellisuudessa ole kansan syvien rivien tukea. Siksi mm. median on koko ajan pidettävä esillä tätä aihetta, jotta se saavuttaisi enemmän hyväksyntää.</p><p>Katson näin, että ennemmin tai myöhemmin (nykyinen?) hallitus joutuu perustelemaan tätä politiikkaa suomalaisille. Nyt politiikassa näkyy se, että halutaan miellyttää enemmän kansainvälistä yhteisöä (kv-sopimukset) kuin kantasuomalaisia. Tällä tiellä kuitenkin Suomelta loppuvat resurssit ennemmin tai myöhemmin.</p><p>On Korkeimmasta kiinni, kuinka tässä lopulta käy. Kuinka suuren kuopan kautta lopulta palaamme normaalitilaan. Haluan kuitenkin olla positiivinen asian suhteen, ja uskoa, että vielä koittavat Suomen kunnian päivät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on kasvattanut “maailmanvastuutaan” erityisesti viimeisimmän kymmenen vuoden aikana (2008-2018). Tämä on ilmennyt mm. euromaiden pelastuspaketteina ja (massa)maahanmuuttona. Tämä on poikkeuksellista tätä edeltäneeseen aikaan, jolloin vastuita muihin euromaihin ei ollut, ja maahanmuutto pääasiassa tapahtui “siististi” pakolaiskiintiön kautta.

En nyt mene tässä sanomaan sitä, että pitäisikö tätä maailmanvastuuta lisätä vai vähentää, vaan haluan kertoa siitä tilanteesta, jossa sitä otetaan yhä lisää.

Ensinnäkin Suomi on velkainen valtio. Joka vuosi osa Suomen menoista katetaan velalla. Katson näin, että Suomi ei ole (Ruotsin tapainen) rikas valtio, vaikka täältä löytyykin ihmisiä tulonjakauman korkeimmasta päästä. Samaan aikaan, kun suomalaisia jonottaa leipäjonoissa, katetaan suomalaisella sosiaaliturvalla maahanmuuttajien asumista ja elämistä täällä. Yleensä varsin avokätisesti siihen nähden mihin köyhä suomalainen joutuu tyytymään.

Samaan aikaan myös asenteet kansan parissa eivät ole kaikista myönteisimmät, mitä tulee “maailmanvastuuseen” ja sen lisäämiseen. Tästä esimerkkinä vaikkapa polarisoitunut maahanmuuttokeskustelu. Vaikuttaa siltä, että “maailmanvastuun” lisääminen on vain tietyn poliittisen piirin projekti, jolla ei todellisuudessa ole kansan syvien rivien tukea. Siksi mm. median on koko ajan pidettävä esillä tätä aihetta, jotta se saavuttaisi enemmän hyväksyntää.

Katson näin, että ennemmin tai myöhemmin (nykyinen?) hallitus joutuu perustelemaan tätä politiikkaa suomalaisille. Nyt politiikassa näkyy se, että halutaan miellyttää enemmän kansainvälistä yhteisöä (kv-sopimukset) kuin kantasuomalaisia. Tällä tiellä kuitenkin Suomelta loppuvat resurssit ennemmin tai myöhemmin.

On Korkeimmasta kiinni, kuinka tässä lopulta käy. Kuinka suuren kuopan kautta lopulta palaamme normaalitilaan. Haluan kuitenkin olla positiivinen asian suhteen, ja uskoa, että vielä koittavat Suomen kunnian päivät.

]]>
4 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250737-suomi-ottaa-maailmanvastuuta-vaikeassa-tilanteessa#comments Euromaiden pelastuspaketit Maahanmuutto Maailmanvastuu Perussuomalaiset Velkaantuminen Sat, 10 Feb 2018 07:10:34 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250737-suomi-ottaa-maailmanvastuuta-vaikeassa-tilanteessa
Humanitäärisestä maahanmuutosta ja turvapaikkajärjestelmästä http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta <p>Yleensä hyvä keino testata jonkin vakiintuneen ratkaisun toimivuutta ajatuksen tasolla, on miettiä, että jos samaan ongelmaan pitäisi nyt tyhjästä kehittää ratkaisu, tulisiko siitä nykyisenkaltainen.</p> <p><br />Kun tätä metodia soveltaa nykyiseen humanitäärisen maahanmuuton järjestelmään, on helppo havaita, kuinka huono tuo järjestelmä on. Jos kansainvälisen yhteisön pitäisi tänä päivänä tyhjästä kehittää malli miljoonien kotimaastaan pakenevien ihmisten auttamiseksi, tuskin kellekään tulisi mieleen ehdottaa mitään nykyistä humanitäärisen maahanmuuton järjestelmää muistuttavaa.<br /><br />Maailmassa on tällä hetkellä UNHCR:n arvion mukaan yli 20 miljoonaa kotimaastaan paennutta pakolaista ja 40 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Silti suurin osa kaikesta rahasta ja resursseista käytetään varsin pieneen vähemmistöön, joka onnistuu tappavassa estejuoksussa selviytymään Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa ohi vartioitujen rajojen, hukkumatta välimereen tai jäätymättä Balkanin rajoilla.&nbsp; Ihmishenkien hukkaamisen lisäksi kallis ja vaarallinen matka Eurooppaan karsii tehokkaasti hakijoiden joukosta pois heikoimmassa asemassa olevat. Samalla Euroopan tarjoama mahdollisuus oman elintason moninkertaistamiseen saa myös monet sellaiset lähtemään liikkeelle, joilla ei oikeasti ole perusteita kansainväliseen suojeluun. Eikä pidä käsittää väärin. Pyrkimys oman elämän parantamiseen on mitä inhimillisin ja ymmärrettävin, mutta turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu sitä varten.<br /><br />Lisäksi järjestelmän kestävyys pidemmän päälle on kauniisti sanottuna kyseenalainen. Vuosien 2014-2016 &quot;pakolaiskriisin&quot; aikana Euroopaan tuli enimmillään noin miljoona turvapaikanhakijaa vuodessa. Tämä on vain pieni osa kaikista maailman pakolaisista, mutta silti Eurooppa natisi liitoksissaan, raja-aitoja pystyteltiin, EU:n perussopimukset joutuivat kyseenalaisiksi ja äärioikeiston kannatus nousi ennennäkemätöntä tahtia.</p> <p>Mitä tapahtuu seuraavan vastaavan tilanteen kohdalla? Pakolaispaineen odotetaan esim. ilmastonmuutoksen etenemisen myötä kasvavan merkittävästi. Mitä tapahtuu, kun hakijoita on kaksin-, kolmin- tai kymmenkertainen määrä?</p> <p>Humanitäärisen maahanmuuton nykyjärjestelmä on siis tarkoituksensa, eli pakolaisten auttamisen, kannalta äärimmäisen tehoton ja epäoikeudenmukainen. Lisäksi se ei ole poliittisesti kestävä. Sitä pitäisi siis muuttaa hyvän sään aikana kansainvälisenä yhteistyönä ja tilalle rakentaa parempi ja humaanimpi järjestelmä. Tai sitten muutos tapahtuu seuraavan tai sitä seuraavan kriisin aikana hallitsemattomasti maa kerrallaan niin, että kaikki vain vähitellen haistattavat kansainvälisille sopimukselle pitkät ja laittavat portit säppiin. Se ei ole hyvä vaihtoehto.<br /><br />Millainen voisi sitten olla tehokkaampi, inhimillisempi ja kestävämpi järjestelmä? En väitä, että minulla olisi tähän patenttivastauksia, mutta joitain ajatuksia ajattelin tähän nostaa kansainvälisestä keskustelusta.<br /><br />Ensinnäkin hyvän järjestelmän tarkoitus on auttaa kaikkia todella apua tarvitsevia. Ei vain niitä, jotka pääsevät ovellesi koputtamaan. Tarkoitus pitäisi olla, että taataan kaikille pakolaisille välttämättömät elämisen edellytykset. Siis toisin kuin nyt, ne resurssit mitä käytetään, tulisi käyttää mahdollisimman järkevästi ja tasaisesti.<br /><br />Samalla realistiseksi lähtökohdaksi on otettava, että myöskään jatkossa läheskään kaikki haluavat eivät tule Eurooppaan pääsemään.<br /><br />Tämä tarkoittaa nähdäkseni sitä, että toimiva järjestelmä voi rakentua vain EU:n yhteisen pakolaispolitiikan varaan ja sen täytyy perustua Euroopan ulkopuolella oleviin pakolaisleireihin, tai mieluummin kaupunkeihin, yhdistettynä kiintiöpakolaisjärjestelmään.<br /><br />Suuri enemmistö pakolaisista on jo nyt pakolaisleireillä ja näin tulee joka tapauksessa myös tulevaisuudessa olemaan. Nykyisillään pakolaisleirit ovat kuitenkin surkeasti aliresurssoituja ja suuriman taakan niistä kantavat maat, jotka eivät itsekkään ole kovin rikkaita. EU:n ja länsimaiden pitäisi ottaa selkeästi suurempi vastuu järjestelmän rahoittamisesta. Jos länsimaat käyttäisivät leireillä oleviin pakolaisiin edes kohtuullisen osan nykyisin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksiin laitettavasta rahasta, se moninkertaistaisi pakolaisleirien rahoituksen. Näin kaikille niiden asukkaille voitaisiin tarjota elämän edellytykset. Paremmilla resursseilla leireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen myös asukkaat osallistuisivat ja joissa tarjolla olisi myös työtä ja koulutusta. En väitä, että noista mitään unelmien asuinpaikkoja tulisi, mutta taatusti parempaa, kuin mitä nykyään on tarjolla pakolaisten suurelle enemmistölle.<br /><br />Jotta tällainen leirijärjestelmä toimisi, sen rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, ei yksittäisiltä jäsenvaltioilta.&nbsp; Näin torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle.<br /><br />Leireiltä sitten otettaisiin kiintiöpakolaisjärjestelmän (ja selkeästi nykyistä suurempien kiintiöiden) kautta pakolaisia Eurooppaan kiireellisyysjärjestyksessä, eli niitä joiden edellytykset pärjätä leireillä ovat huonoimmat. Siis orpolapsia, yksinhuoltajia, sairaita, yksin jääneitä vanhuksia, kokonaisia perheitä jne. Fiksua olisi, että EU-maiden rahoitusosuus systeemissä kytkettäisiin pakolaiskiintiöiden kokoon. Eli jos otat vähemmän, maksat enemmän.</p> <p>Tietenkin, jotta tällainen järjestelmä toimisi, ei jonon ohi pitäisi olla mahdollista päästä tulemalla länsimaihin turvapaikkaa hakemaan. Eli suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan.<br /><br />Tämän kaltainen järjestelmä olisi liki millä tahansa mittapuulla nykyistä parempi. Euroja käytettäisiin enemmän siellä, missä niillä saadaan aikaan eniten. Eurooppaan asti ei toki tässäkään järjestelmässä pääsisi kuin pienehkö osa pakolaisista, mutta ne pääsevät valikoituisivat paljon järkevämmin kuin tähän asti. Siis ensisijaisesti pääsisivät ne, jotka tarvitsevat eniten apua ja joille juuri länsimaihin asti pääseminen voi olla selviämisen edellytys. Kun turvapaikkaa voisi hakea jo leiriltä ja toisaalta Euroopaan asti tulemisesta ei saisi etua, vähenisivät myös motiivit lähteä yrittämään hengenvaarallista Välimeren ylitystä, mikä säästäisi ihmishenkiä. Euroopassa taas huomattavasti järjestelmän resursseja säästyisi, kun ei tarvitsisi järjestää kallista ensivaiheen vastaanottotoimintaa ja hakemusten käsittelyä. Kiintiöpakolaisiksi esim. Suomeen otetut pääsisivät heti aloittamaan kotoutumisprosessin ja etsimään paikkaansa yhteiskunnassa sen sijaan, että aluksi vietetään jopa vuosia epävarmuudessa vastaanottokeskuksissa. Myöskin elintasoperusteinen turvapaikanhaku luultavasti loppuisi varsin tehokkaasti ja vapauttaisi voimavaroja oikeasti hädänalaisimpien auttamiseen. Ylipäänsä tilanne olisi koko ajan hallittavissa, mikä todennäköisesti vahvistaisi pakolaisjärjestelmän hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä.<br /><br />Kuulostaako helpolta ja yksinkertaiselta? No, ei varmasti sitä ole. Tällaisen järjestelmän rakentaminen vaatisi paljon poliittista tahtoa, kansainvälistä ja Eurooppalaista yhteistyötä ja siinä olisi valtavia haasteita. Mutta nykytilanne ei ole kestävä. Jostain sen muuttaminen olisi aloitettava. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://www.valtteriaaltonen.fi">www.valtteriaaltonen.fi</a><br />&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><br /><br /><br />&nbsp;</p> Yleensä hyvä keino testata jonkin vakiintuneen ratkaisun toimivuutta ajatuksen tasolla, on miettiä, että jos samaan ongelmaan pitäisi nyt tyhjästä kehittää ratkaisu, tulisiko siitä nykyisenkaltainen.


Kun tätä metodia soveltaa nykyiseen humanitäärisen maahanmuuton järjestelmään, on helppo havaita, kuinka huono tuo järjestelmä on. Jos kansainvälisen yhteisön pitäisi tänä päivänä tyhjästä kehittää malli miljoonien kotimaastaan pakenevien ihmisten auttamiseksi, tuskin kellekään tulisi mieleen ehdottaa mitään nykyistä humanitäärisen maahanmuuton järjestelmää muistuttavaa.

Maailmassa on tällä hetkellä UNHCR:n arvion mukaan yli 20 miljoonaa kotimaastaan paennutta pakolaista ja 40 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Silti suurin osa kaikesta rahasta ja resursseista käytetään varsin pieneen vähemmistöön, joka onnistuu tappavassa estejuoksussa selviytymään Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa ohi vartioitujen rajojen, hukkumatta välimereen tai jäätymättä Balkanin rajoilla.  Ihmishenkien hukkaamisen lisäksi kallis ja vaarallinen matka Eurooppaan karsii tehokkaasti hakijoiden joukosta pois heikoimmassa asemassa olevat. Samalla Euroopan tarjoama mahdollisuus oman elintason moninkertaistamiseen saa myös monet sellaiset lähtemään liikkeelle, joilla ei oikeasti ole perusteita kansainväliseen suojeluun. Eikä pidä käsittää väärin. Pyrkimys oman elämän parantamiseen on mitä inhimillisin ja ymmärrettävin, mutta turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu sitä varten.

Lisäksi järjestelmän kestävyys pidemmän päälle on kauniisti sanottuna kyseenalainen. Vuosien 2014-2016 "pakolaiskriisin" aikana Euroopaan tuli enimmillään noin miljoona turvapaikanhakijaa vuodessa. Tämä on vain pieni osa kaikista maailman pakolaisista, mutta silti Eurooppa natisi liitoksissaan, raja-aitoja pystyteltiin, EU:n perussopimukset joutuivat kyseenalaisiksi ja äärioikeiston kannatus nousi ennennäkemätöntä tahtia.

Mitä tapahtuu seuraavan vastaavan tilanteen kohdalla? Pakolaispaineen odotetaan esim. ilmastonmuutoksen etenemisen myötä kasvavan merkittävästi. Mitä tapahtuu, kun hakijoita on kaksin-, kolmin- tai kymmenkertainen määrä?

Humanitäärisen maahanmuuton nykyjärjestelmä on siis tarkoituksensa, eli pakolaisten auttamisen, kannalta äärimmäisen tehoton ja epäoikeudenmukainen. Lisäksi se ei ole poliittisesti kestävä. Sitä pitäisi siis muuttaa hyvän sään aikana kansainvälisenä yhteistyönä ja tilalle rakentaa parempi ja humaanimpi järjestelmä. Tai sitten muutos tapahtuu seuraavan tai sitä seuraavan kriisin aikana hallitsemattomasti maa kerrallaan niin, että kaikki vain vähitellen haistattavat kansainvälisille sopimukselle pitkät ja laittavat portit säppiin. Se ei ole hyvä vaihtoehto.

Millainen voisi sitten olla tehokkaampi, inhimillisempi ja kestävämpi järjestelmä? En väitä, että minulla olisi tähän patenttivastauksia, mutta joitain ajatuksia ajattelin tähän nostaa kansainvälisestä keskustelusta.

Ensinnäkin hyvän järjestelmän tarkoitus on auttaa kaikkia todella apua tarvitsevia. Ei vain niitä, jotka pääsevät ovellesi koputtamaan. Tarkoitus pitäisi olla, että taataan kaikille pakolaisille välttämättömät elämisen edellytykset. Siis toisin kuin nyt, ne resurssit mitä käytetään, tulisi käyttää mahdollisimman järkevästi ja tasaisesti.

Samalla realistiseksi lähtökohdaksi on otettava, että myöskään jatkossa läheskään kaikki haluavat eivät tule Eurooppaan pääsemään.

Tämä tarkoittaa nähdäkseni sitä, että toimiva järjestelmä voi rakentua vain EU:n yhteisen pakolaispolitiikan varaan ja sen täytyy perustua Euroopan ulkopuolella oleviin pakolaisleireihin, tai mieluummin kaupunkeihin, yhdistettynä kiintiöpakolaisjärjestelmään.

Suuri enemmistö pakolaisista on jo nyt pakolaisleireillä ja näin tulee joka tapauksessa myös tulevaisuudessa olemaan. Nykyisillään pakolaisleirit ovat kuitenkin surkeasti aliresurssoituja ja suuriman taakan niistä kantavat maat, jotka eivät itsekkään ole kovin rikkaita. EU:n ja länsimaiden pitäisi ottaa selkeästi suurempi vastuu järjestelmän rahoittamisesta. Jos länsimaat käyttäisivät leireillä oleviin pakolaisiin edes kohtuullisen osan nykyisin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksiin laitettavasta rahasta, se moninkertaistaisi pakolaisleirien rahoituksen. Näin kaikille niiden asukkaille voitaisiin tarjota elämän edellytykset. Paremmilla resursseilla leireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen myös asukkaat osallistuisivat ja joissa tarjolla olisi myös työtä ja koulutusta. En väitä, että noista mitään unelmien asuinpaikkoja tulisi, mutta taatusti parempaa, kuin mitä nykyään on tarjolla pakolaisten suurelle enemmistölle.

Jotta tällainen leirijärjestelmä toimisi, sen rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, ei yksittäisiltä jäsenvaltioilta.  Näin torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle.

Leireiltä sitten otettaisiin kiintiöpakolaisjärjestelmän (ja selkeästi nykyistä suurempien kiintiöiden) kautta pakolaisia Eurooppaan kiireellisyysjärjestyksessä, eli niitä joiden edellytykset pärjätä leireillä ovat huonoimmat. Siis orpolapsia, yksinhuoltajia, sairaita, yksin jääneitä vanhuksia, kokonaisia perheitä jne. Fiksua olisi, että EU-maiden rahoitusosuus systeemissä kytkettäisiin pakolaiskiintiöiden kokoon. Eli jos otat vähemmän, maksat enemmän.

Tietenkin, jotta tällainen järjestelmä toimisi, ei jonon ohi pitäisi olla mahdollista päästä tulemalla länsimaihin turvapaikkaa hakemaan. Eli suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan.

Tämän kaltainen järjestelmä olisi liki millä tahansa mittapuulla nykyistä parempi. Euroja käytettäisiin enemmän siellä, missä niillä saadaan aikaan eniten. Eurooppaan asti ei toki tässäkään järjestelmässä pääsisi kuin pienehkö osa pakolaisista, mutta ne pääsevät valikoituisivat paljon järkevämmin kuin tähän asti. Siis ensisijaisesti pääsisivät ne, jotka tarvitsevat eniten apua ja joille juuri länsimaihin asti pääseminen voi olla selviämisen edellytys. Kun turvapaikkaa voisi hakea jo leiriltä ja toisaalta Euroopaan asti tulemisesta ei saisi etua, vähenisivät myös motiivit lähteä yrittämään hengenvaarallista Välimeren ylitystä, mikä säästäisi ihmishenkiä. Euroopassa taas huomattavasti järjestelmän resursseja säästyisi, kun ei tarvitsisi järjestää kallista ensivaiheen vastaanottotoimintaa ja hakemusten käsittelyä. Kiintiöpakolaisiksi esim. Suomeen otetut pääsisivät heti aloittamaan kotoutumisprosessin ja etsimään paikkaansa yhteiskunnassa sen sijaan, että aluksi vietetään jopa vuosia epävarmuudessa vastaanottokeskuksissa. Myöskin elintasoperusteinen turvapaikanhaku luultavasti loppuisi varsin tehokkaasti ja vapauttaisi voimavaroja oikeasti hädänalaisimpien auttamiseen. Ylipäänsä tilanne olisi koko ajan hallittavissa, mikä todennäköisesti vahvistaisi pakolaisjärjestelmän hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä.

Kuulostaako helpolta ja yksinkertaiselta? No, ei varmasti sitä ole. Tällaisen järjestelmän rakentaminen vaatisi paljon poliittista tahtoa, kansainvälistä ja Eurooppalaista yhteistyötä ja siinä olisi valtavia haasteita. Mutta nykytilanne ei ole kestävä. Jostain sen muuttaminen olisi aloitettava.  

 

www.valtteriaaltonen.fi
 

 

 




 

]]>
126 http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta#comments Kotimaa Maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Pakolaisuus Turvapaikka Fri, 09 Feb 2018 06:13:45 +0000 Valtteri Aaltonen http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta
Vaikeita päätöksiä, vaikeita tunteita http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250239-vaikeita-paatoksia-vaikeita-tunteita <p>Olen kirjoittanut paljon muun muassa maahanmuuton ja paperittomuuden hoitamiseen liittyen. Näitä tekstejä kirjoittaessani olen kokenut vaikeita tunteita. Mistä ne johtuvat? Ne johtuvat siitä, että jos näitä kirjoituksiani sovellettaisiin päivänpolitiikkaan, vaikuttaisivat ne monen ihmisen elämään. Kyseessä siis on aina ihmisen elämä. En siis ota näitä asioita millään tavalla kevyesti, kevytmielisesti. Katson kuitenkin, että vaikeitakin päätöksiä on tehtävä, jos ne ajavat Suomen ja suomalaisten etua.</p><p>Vaikeiden tunteiden kanssa painii myös maahanmuuttoa ja paperittomuutta kannattava ja kannustava vasemmisto. Päällimmäisenä lienee syyllisyyden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet. Syyllisyys siitä, että meillä täällä Suomessa on asiat hyvin, mutta muilla ei. Epäoikeudenmukaisuus siitä, ettei (kaikkia) tänne pyrkiviä hyväksytä (rikkaaseen?) länsimaahan. Kuviteltu tai todellinen ekskluusio ja syrjintä &ndash; nehän, jos mitkä, &ldquo;triggeröivät&rdquo; vasemmistoa.</p><p>Polarisaatio näissä asioissa on edelleenkin kouriintuntuva, eikä varmasti tule muuttumaan lähiaikoina. Jos kannatankin rajoitettua maahanmuuttoa ja paperittomien palauttamista kotimaihinsa, ei heillä liene kuitenkaan mitään hätää, koska vastavoima on niin suuri tässä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen kirjoittanut paljon muun muassa maahanmuuton ja paperittomuuden hoitamiseen liittyen. Näitä tekstejä kirjoittaessani olen kokenut vaikeita tunteita. Mistä ne johtuvat? Ne johtuvat siitä, että jos näitä kirjoituksiani sovellettaisiin päivänpolitiikkaan, vaikuttaisivat ne monen ihmisen elämään. Kyseessä siis on aina ihmisen elämä. En siis ota näitä asioita millään tavalla kevyesti, kevytmielisesti. Katson kuitenkin, että vaikeitakin päätöksiä on tehtävä, jos ne ajavat Suomen ja suomalaisten etua.

Vaikeiden tunteiden kanssa painii myös maahanmuuttoa ja paperittomuutta kannattava ja kannustava vasemmisto. Päällimmäisenä lienee syyllisyyden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet. Syyllisyys siitä, että meillä täällä Suomessa on asiat hyvin, mutta muilla ei. Epäoikeudenmukaisuus siitä, ettei (kaikkia) tänne pyrkiviä hyväksytä (rikkaaseen?) länsimaahan. Kuviteltu tai todellinen ekskluusio ja syrjintä – nehän, jos mitkä, “triggeröivät” vasemmistoa.

Polarisaatio näissä asioissa on edelleenkin kouriintuntuva, eikä varmasti tule muuttumaan lähiaikoina. Jos kannatankin rajoitettua maahanmuuttoa ja paperittomien palauttamista kotimaihinsa, ei heillä liene kuitenkaan mitään hätää, koska vastavoima on niin suuri tässä.

]]>
10 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250239-vaikeita-paatoksia-vaikeita-tunteita#comments Maahanmuutto Paperittomat Thu, 01 Feb 2018 12:20:06 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250239-vaikeita-paatoksia-vaikeita-tunteita
Maahanmuuttoviraston yksittäistapauksista uutisointi on mielipidevaikuttamista http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250092-maahanmuuttoviraston-yksittaistapauksista-uutisointi-on-mielipidevaikuttamista <p>Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10013366">uutisoi</a>, miten Suomen maahanmuuttovirasto ei usko suomalaisen Hannan ja hänen vastaanottokeskuksesta löytämänsä irakilaisen Bahan avioliittoa aidoksi, koska Hannan luona on asunut Bahan lisäksi muitakin maahanmuuttajia. Maahanmuuttoviraston mukaan kyseessä on ns. lumeavioliitto. Tästä asiasta on tietysti vain Hannan ja Bahan oma näkemys sekä heidän kertomansa tiedot, koska maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäistapauksia.</p><p>Tämä on jotain, joka median pitäisi ymmärtää ja hyväksyä. Maahanmuuttovirasto ei voi kommentoida yksittäisiä tapauksia julkisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi KELA ei voi kommentoida yksittäisiä sosiaaliturvatapauksia. Kommentointi olisi sekä vastoin Suomen perustuslain perusoikeuspykäliä että maahanmuuttoviraston työntekijöiden saamaa ohjeistusta. Jos maahanmuuttovirasto tai sen työntekijät ryhtyisivät kommentoimaan näitä tapauksia, he voisivat syyllistyä esimerkiksi virkavirheeseen tai jopa rikokseen.<br /><br />Valtion virastona vähintään Yle tietää tämän. Tästä huolimatta Yle toistuvasti kertoo vain yhden puolen tarinasta kuin tarinasta ja maahanmuuttovirasto ei voi tehdä muuta kuin sanoa, että eivät voi kommentoida. Tilanne on hyvin epäsymmetrinen, sillä maahanmuuttovirasto ei yksinkertaisesti edes pysty puolustautumaan mediassa esitettyjä syytöksiä tai väitteitä kohtaan, mikäli se tahtoo noudattaa esimerkiksi henkilötietojen säilyttämistä ja perusoikeuksia koskevia lakipykäliä.<br /><br />Ei käy kateeksi maahanmuuttoviraston työntekijöitä. Kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä työhösi kuuluu, koska media kirjoittelee asiasta hyvin yksipuolisesti ja lähinnä yksittäisten tapauksien perusteella. Puolet Internetistä väittävät, että olet rasistien kanssa yhteistyössä, koska et anna myönteisiä turvapaikkapäätöksiä kaikille hakijoille. Toiselle puolikkaalle puolestaan olet &quot;suvakki&quot;, koska lain niin edellyttäessä teet myös noita myönteisiä ratkaisuja. Ja samaan aikaan sinua sitovat kaikki virkamiestä koskevat vaatimukset, joiden vuoksi et edes voi kertoa, mitä oikeasti tapahtuu vaarantamatta yksityishenkilöiden tietoja.<br /><br />Medialla on tässä asiassa vastuu. Median tulisi ennemmin pyrkiä kirjoittamaan tilanteesta ja ilmiöstä yleisesti sekä esimerkiksi siitä mekanismista, jolla maahanmuuttovirasto tekee päätöksiä. Yksittäisistä tapauksista kertominen ei loppukädessä ole erityisen hyödyllistä, vaan lähinnä sen funktiona on herättää suuria tunteita. Koska maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan voi kommentoida näitä yksittäisiä tapauksia, ovat nämä tunteilujutut myös väistämättä ja välttämättä yksipuolisia.<br /><br />Jos media tunnustaisi olevansa journalismia sen sijaan, että se on mielipidevaikuttamista, ryhtyisi se ennemmin käsittelemään asiaa objektiivisesti ja yleisenä ilmiönä kuin yksittäisten marginaalitapauksien kautta. Tämä antaisi sekä paremman kuvan itse ilmiöstä sekä maahanmuuttoviraston toiminnasta, eikä se asettaisi maahanmuuttoviraston ja muiden valtiollisten laitoksien työntekijöitä turhaan vaikeaan asemaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi, miten Suomen maahanmuuttovirasto ei usko suomalaisen Hannan ja hänen vastaanottokeskuksesta löytämänsä irakilaisen Bahan avioliittoa aidoksi, koska Hannan luona on asunut Bahan lisäksi muitakin maahanmuuttajia. Maahanmuuttoviraston mukaan kyseessä on ns. lumeavioliitto. Tästä asiasta on tietysti vain Hannan ja Bahan oma näkemys sekä heidän kertomansa tiedot, koska maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäistapauksia.

Tämä on jotain, joka median pitäisi ymmärtää ja hyväksyä. Maahanmuuttovirasto ei voi kommentoida yksittäisiä tapauksia julkisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi KELA ei voi kommentoida yksittäisiä sosiaaliturvatapauksia. Kommentointi olisi sekä vastoin Suomen perustuslain perusoikeuspykäliä että maahanmuuttoviraston työntekijöiden saamaa ohjeistusta. Jos maahanmuuttovirasto tai sen työntekijät ryhtyisivät kommentoimaan näitä tapauksia, he voisivat syyllistyä esimerkiksi virkavirheeseen tai jopa rikokseen.

Valtion virastona vähintään Yle tietää tämän. Tästä huolimatta Yle toistuvasti kertoo vain yhden puolen tarinasta kuin tarinasta ja maahanmuuttovirasto ei voi tehdä muuta kuin sanoa, että eivät voi kommentoida. Tilanne on hyvin epäsymmetrinen, sillä maahanmuuttovirasto ei yksinkertaisesti edes pysty puolustautumaan mediassa esitettyjä syytöksiä tai väitteitä kohtaan, mikäli se tahtoo noudattaa esimerkiksi henkilötietojen säilyttämistä ja perusoikeuksia koskevia lakipykäliä.

Ei käy kateeksi maahanmuuttoviraston työntekijöitä. Kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä työhösi kuuluu, koska media kirjoittelee asiasta hyvin yksipuolisesti ja lähinnä yksittäisten tapauksien perusteella. Puolet Internetistä väittävät, että olet rasistien kanssa yhteistyössä, koska et anna myönteisiä turvapaikkapäätöksiä kaikille hakijoille. Toiselle puolikkaalle puolestaan olet "suvakki", koska lain niin edellyttäessä teet myös noita myönteisiä ratkaisuja. Ja samaan aikaan sinua sitovat kaikki virkamiestä koskevat vaatimukset, joiden vuoksi et edes voi kertoa, mitä oikeasti tapahtuu vaarantamatta yksityishenkilöiden tietoja.

Medialla on tässä asiassa vastuu. Median tulisi ennemmin pyrkiä kirjoittamaan tilanteesta ja ilmiöstä yleisesti sekä esimerkiksi siitä mekanismista, jolla maahanmuuttovirasto tekee päätöksiä. Yksittäisistä tapauksista kertominen ei loppukädessä ole erityisen hyödyllistä, vaan lähinnä sen funktiona on herättää suuria tunteita. Koska maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan voi kommentoida näitä yksittäisiä tapauksia, ovat nämä tunteilujutut myös väistämättä ja välttämättä yksipuolisia.

Jos media tunnustaisi olevansa journalismia sen sijaan, että se on mielipidevaikuttamista, ryhtyisi se ennemmin käsittelemään asiaa objektiivisesti ja yleisenä ilmiönä kuin yksittäisten marginaalitapauksien kautta. Tämä antaisi sekä paremman kuvan itse ilmiöstä sekä maahanmuuttoviraston toiminnasta, eikä se asettaisi maahanmuuttoviraston ja muiden valtiollisten laitoksien työntekijöitä turhaan vaikeaan asemaan.

]]>
20 http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250092-maahanmuuttoviraston-yksittaistapauksista-uutisointi-on-mielipidevaikuttamista#comments Maahanmuutto Maahanmuuttovirasto Migri Turvapaikka Valtion virastot Tue, 30 Jan 2018 09:27:51 +0000 Jiri Keronen http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250092-maahanmuuttoviraston-yksittaistapauksista-uutisointi-on-mielipidevaikuttamista
Kovat arvot voittivat http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250016-kovat-arvot-voittivat <p>Yleensä vaalien jälkeen moni sanoo, <em>että vaalit on käyty ja pulinat pois. </em>Kyllä, presidentinvaalit ovat ohi ja kaikki sujui ilmeisesti hyvin, kuten demokraattisessa maassa kuuluuu ollakin. Demokraattisessa maassa demokraattinen vaalitulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sananvapaudesta pitäisi luopua. Vaaleja ja vaalituloksia saa ja pitää analysoida.</p><p>Sauli Niinistö sai 1,87 miljoonaa ääntä. Se on 62,7% annetuista äänistä. Äänestysaktiivisuus oli matala verrattuna edellisiin presidenttivaaleihin. Kotimaassa se oli alle 70 prosenttia.&nbsp;</p><p>Moni nyt miettii millaisen presidentin saimme. Vaalien alla minullekin ojennettiin Niinistön mainos. Koska olen erityisesti kiinnostunut maahanmuuton ympärillä käyvästä keskustelusta, olen jonkin verran lukenut presidentin kommentteja. Aina en ole&nbsp;ollut hänen kanssaan samaa mieltä.</p><p>Vaalimainoksessa on sanoja, jotka kertovat paljon presidentin arvomaailmasta.</p><p>&rdquo;UUSI AIKA ON VAATIVA ja olla osallinen, tuntea niin, on ihmiselle vaikeampaa. Köyhälle, kun yleinen hyvinvointi muutoin lisääntyy. Tai taitamattomalle, kun digielämä sykkii. Sille nuorelle, joka jo varhain saa huonoja vaikutteita saamatta mistään hyvästä otetta. Entä maahanmuuttajalle, joka tuntee vain muuttaneensa&rdquo; Suomi on edelleen vähiten hauras maa, jos pidämme kaikki osallisina.&rdquo;</p><p>Noiden sanojen vieressä lukee isompana: &rdquo;Pitäisi pyrkiä enemmänkin ymmärtämään kuin tahallaan väärin ymmärtämään toisiamme.&rdquo; Sillä uhalla, että minua sanotaan väärinymmärtäjäksi, tässä kommenttini sitaatista, jossa ihminen on aina itse vastuussa.&nbsp;</p><p>Köyhälle elämä on vaikeaa, kun hän kadehtii hyvinvoivia eikä sen takia, että hallituksen päätökset ajavat hänet ahtaalle.</p><p>Taitamattomalla on vaikeaa, koska muut ovat digielämässä taitavia, muttei siksi, että toisilla on pääsy digipalveluihin ja toisilla ei.</p><p>Nuorten kohdalla nuo sanat ovat aika kovia, koska moni isä ja äiti yrittää kovasti olla esimerkillinen omalle lapselleen, mutta kaikki nuoret eivät pääse vaikkapa lukioon, koska lukion kirjat, tietokone ja matka maksavat. Yliopiston opiskelijat tietävät kuinka kireää elämä on, ja moni tekee töitä opintojensa ohella. Kesätyöpaikkoja on vähemmän kuin ennen, ja moni nuori jää oravanpyörään ilman työkokemusta.</p><p>Ja se maahanmuuttaja, yhtäkkiä hän on passiivinen oleskelija vain. Se lause ei imartele meitä, jotka siivoamme, ajamme busseja, opetamme, käännämme, hoivaamme, opiskelemme ja toivomme ennen kaikkea mahdollisuuksia näyttää kykymme.</p><p>Kovat arvot voittivat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleensä vaalien jälkeen moni sanoo, että vaalit on käyty ja pulinat pois. Kyllä, presidentinvaalit ovat ohi ja kaikki sujui ilmeisesti hyvin, kuten demokraattisessa maassa kuuluuu ollakin. Demokraattisessa maassa demokraattinen vaalitulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sananvapaudesta pitäisi luopua. Vaaleja ja vaalituloksia saa ja pitää analysoida.

Sauli Niinistö sai 1,87 miljoonaa ääntä. Se on 62,7% annetuista äänistä. Äänestysaktiivisuus oli matala verrattuna edellisiin presidenttivaaleihin. Kotimaassa se oli alle 70 prosenttia. 

Moni nyt miettii millaisen presidentin saimme. Vaalien alla minullekin ojennettiin Niinistön mainos. Koska olen erityisesti kiinnostunut maahanmuuton ympärillä käyvästä keskustelusta, olen jonkin verran lukenut presidentin kommentteja. Aina en ole ollut hänen kanssaan samaa mieltä.

Vaalimainoksessa on sanoja, jotka kertovat paljon presidentin arvomaailmasta.

”UUSI AIKA ON VAATIVA ja olla osallinen, tuntea niin, on ihmiselle vaikeampaa. Köyhälle, kun yleinen hyvinvointi muutoin lisääntyy. Tai taitamattomalle, kun digielämä sykkii. Sille nuorelle, joka jo varhain saa huonoja vaikutteita saamatta mistään hyvästä otetta. Entä maahanmuuttajalle, joka tuntee vain muuttaneensa” Suomi on edelleen vähiten hauras maa, jos pidämme kaikki osallisina.”

Noiden sanojen vieressä lukee isompana: ”Pitäisi pyrkiä enemmänkin ymmärtämään kuin tahallaan väärin ymmärtämään toisiamme.” Sillä uhalla, että minua sanotaan väärinymmärtäjäksi, tässä kommenttini sitaatista, jossa ihminen on aina itse vastuussa. 

Köyhälle elämä on vaikeaa, kun hän kadehtii hyvinvoivia eikä sen takia, että hallituksen päätökset ajavat hänet ahtaalle.

Taitamattomalla on vaikeaa, koska muut ovat digielämässä taitavia, muttei siksi, että toisilla on pääsy digipalveluihin ja toisilla ei.

Nuorten kohdalla nuo sanat ovat aika kovia, koska moni isä ja äiti yrittää kovasti olla esimerkillinen omalle lapselleen, mutta kaikki nuoret eivät pääse vaikkapa lukioon, koska lukion kirjat, tietokone ja matka maksavat. Yliopiston opiskelijat tietävät kuinka kireää elämä on, ja moni tekee töitä opintojensa ohella. Kesätyöpaikkoja on vähemmän kuin ennen, ja moni nuori jää oravanpyörään ilman työkokemusta.

Ja se maahanmuuttaja, yhtäkkiä hän on passiivinen oleskelija vain. Se lause ei imartele meitä, jotka siivoamme, ajamme busseja, opetamme, käännämme, hoivaamme, opiskelemme ja toivomme ennen kaikkea mahdollisuuksia näyttää kykymme.

Kovat arvot voittivat.

]]>
34 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250016-kovat-arvot-voittivat#comments Köyhät Maahanmuutto Nuoret Presidentinvaalit 2018 Sauli Niinistö Mon, 29 Jan 2018 09:41:18 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250016-kovat-arvot-voittivat
Kirje maahanmuuttajille suomalaisten uskosta http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250006-kirje-maahanmuuttajille-suomalaisten-uskosta <p>Olet tullut niin kutsuttuun &ldquo;kristittyyn&rdquo; maahan. Saatat ihmetellä miten tämä ilmenee täällä Suomessa. Olet ehkä huomannut miten julkisella paikalla poltetaan tupakkaa, juopotellaan ja naiset pukeutuvat miten sattuu. On huomattava se, että kristinusko ei ole mikään poliittinen järjestelmä. Ihminen joko uskoo tai ei usko, joko ojentautuu sen mukaan tai ei. Uskonpuhdistaja Martti Luther painotti henkilökohtaista uskoa &ndash; yksin uskosta oli yksi hänen periaatteistaan.</p><p>Vaikka meillä täällä Suomessa onkin &ldquo;kristillisiä puolueita&rdquo;, jotka ajavat kristillisiin arvoihin perustuvaa politiikkaa, ei meillä täällä kuitenkaan pakoteta ihmisiä mihinkään. He saavat valita uskovatko vai eivätkö usko. Sitä sanotaan uskonnonvapaudeksi. Se tosin pitää huomata, että pelastus Jeesuksessa Kristuksessa on tarkoitettu kaikille, aivan kaikille ihmisille - &ldquo;kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus&rdquo; (Apostolien teot 17:30). Mutta kuten Raamattu myös sanoo, harvat ovat ne, jotka pelastuvat.</p><p>Jos kerran kristillisyys ei ilmene Suomessa näkyvällä tavalla, suuressa mittakaavassa, niin miten se sitten ilmenee? Se ilmenee esimerkiksi siinä, että sinustakin pidetään täällä huolta. Hyvinvointivaltio ja heikoimmista huolehtiminen perustuvat kirkon aikanaan aloittamaan työhön Suomessa. Se, että meillä täällä Suomessa ihmiset ovat tarkasti kirjoissa ja kansissa perustuu &ldquo;kirkon kirjoihin&rdquo;, kirkon harjoittamaan väestökirjanpitoon. Samoin heikoimmista huolehtimisella on juurensa kirkon köyhäinhoidossa. Näistä toiminnoista vastaa nykyään kirkon sijasta valtio. Siksipä joku onkin sanonut tätä aikaa &ldquo;jälkikristilliseksi&quot; ajaksi.</p><p>Entä mikä vaivaa suomalaisten uskoa ja kirkkoa? Löydän vastaukseksi kolme sanaa: liberalisaatio, maallistuminen ja politisoituminen. Suomalainen yhteiskunta on liberalisoitunut huomattavasti viimeisimmän sadan vuoden aikana. Tämä näkyy mm. naisten asemassa, avioliiton kunnioituksessa, pukeutumisessa ja yleisessä moraalissa. On tapahtunut asteittainen muutos huonompaan suuntaan näissä asioissa. Ja koska yhteiskunta on liberalisoitunut, on tämä aiheuttanut myös maallistumista seurakunnissa, toisin sanoen nämä asiat ovat kulkeutuneet ja kantautuneet myös seurakuntiin. Samoin kirkko on politisoitunut ja siellä näkyy puoluepolitiikka. Ei ole harvinaista, että kirkkovaltuustot koostuvat tänäpäivänä paikkakunnalla hieman heikommin pärjänneistä kunnallispoliitikoista.</p><p>Hebrealaiskirje 13:8 kuitenkin sanoo, että &ldquo;Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti&rdquo;. Mistä sitten löytää aito usko? Kehoitan sinua, lukijani, lukemaan Raamattua, erityisesti Uuden testamentin evankeliumeita. Sieltä löydät Jeesuksen ja Sanan väärentämätöntä maitoa. Tämä siis riippumatta siitä, mitä yhteiskunnassa tai kirkossa tapahtuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olet tullut niin kutsuttuun “kristittyyn” maahan. Saatat ihmetellä miten tämä ilmenee täällä Suomessa. Olet ehkä huomannut miten julkisella paikalla poltetaan tupakkaa, juopotellaan ja naiset pukeutuvat miten sattuu. On huomattava se, että kristinusko ei ole mikään poliittinen järjestelmä. Ihminen joko uskoo tai ei usko, joko ojentautuu sen mukaan tai ei. Uskonpuhdistaja Martti Luther painotti henkilökohtaista uskoa – yksin uskosta oli yksi hänen periaatteistaan.

Vaikka meillä täällä Suomessa onkin “kristillisiä puolueita”, jotka ajavat kristillisiin arvoihin perustuvaa politiikkaa, ei meillä täällä kuitenkaan pakoteta ihmisiä mihinkään. He saavat valita uskovatko vai eivätkö usko. Sitä sanotaan uskonnonvapaudeksi. Se tosin pitää huomata, että pelastus Jeesuksessa Kristuksessa on tarkoitettu kaikille, aivan kaikille ihmisille - “kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus” (Apostolien teot 17:30). Mutta kuten Raamattu myös sanoo, harvat ovat ne, jotka pelastuvat.

Jos kerran kristillisyys ei ilmene Suomessa näkyvällä tavalla, suuressa mittakaavassa, niin miten se sitten ilmenee? Se ilmenee esimerkiksi siinä, että sinustakin pidetään täällä huolta. Hyvinvointivaltio ja heikoimmista huolehtiminen perustuvat kirkon aikanaan aloittamaan työhön Suomessa. Se, että meillä täällä Suomessa ihmiset ovat tarkasti kirjoissa ja kansissa perustuu “kirkon kirjoihin”, kirkon harjoittamaan väestökirjanpitoon. Samoin heikoimmista huolehtimisella on juurensa kirkon köyhäinhoidossa. Näistä toiminnoista vastaa nykyään kirkon sijasta valtio. Siksipä joku onkin sanonut tätä aikaa “jälkikristilliseksi" ajaksi.

Entä mikä vaivaa suomalaisten uskoa ja kirkkoa? Löydän vastaukseksi kolme sanaa: liberalisaatio, maallistuminen ja politisoituminen. Suomalainen yhteiskunta on liberalisoitunut huomattavasti viimeisimmän sadan vuoden aikana. Tämä näkyy mm. naisten asemassa, avioliiton kunnioituksessa, pukeutumisessa ja yleisessä moraalissa. On tapahtunut asteittainen muutos huonompaan suuntaan näissä asioissa. Ja koska yhteiskunta on liberalisoitunut, on tämä aiheuttanut myös maallistumista seurakunnissa, toisin sanoen nämä asiat ovat kulkeutuneet ja kantautuneet myös seurakuntiin. Samoin kirkko on politisoitunut ja siellä näkyy puoluepolitiikka. Ei ole harvinaista, että kirkkovaltuustot koostuvat tänäpäivänä paikkakunnalla hieman heikommin pärjänneistä kunnallispoliitikoista.

Hebrealaiskirje 13:8 kuitenkin sanoo, että “Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti”. Mistä sitten löytää aito usko? Kehoitan sinua, lukijani, lukemaan Raamattua, erityisesti Uuden testamentin evankeliumeita. Sieltä löydät Jeesuksen ja Sanan väärentämätöntä maitoa. Tämä siis riippumatta siitä, mitä yhteiskunnassa tai kirkossa tapahtuu.

]]>
30 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250006-kirje-maahanmuuttajille-suomalaisten-uskosta#comments Jeesus Kirkko Maahanmuutto Puoluepolitiikka Usko Mon, 29 Jan 2018 07:05:49 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250006-kirje-maahanmuuttajille-suomalaisten-uskosta
Ulkomaalaissaatio pelastaa Suomen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249965-ulkomaalaissaatio-pelastaa-suomen <p>Tilastokeskuksen ylläpitämien <u><a href="https://www.stat.fi/til/perh/2016/02/perh_2016_02_2017-11-24_tie_001_fi.html">väestötilastojen</a></u> valossa Suomi muuttuu kiihtyvää vauhtia kansainväliseksi ja aidosti monikulttuuriseksi valtioksi. Tätä kehitystä ylläpitävät väestön nettokasvua lisäävä ulkomaalaisten maahanmuutto ja erityisesti se seikka, että ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on&nbsp; eksponentiaalisella kasvu-uralla :)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp;<em> &nbsp;&quot;Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 81&nbsp;000 eli 7,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2016 lopussa. Vuodesta 2015 ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut lähes seitsemällä tuhannella. Kymmenen vuoden aikana <strong>ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.&quot;</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p>Väestön ikääntymisestä ja suomalaistaustaisen väestön kokonaishedelmällisyysluvun alenemisesta aiheutuva huoli huoltosuhteen heikkenemisestä on siis osoittautumassa aiheettomaksi - ulkomaalaistaustainen väestönosa näyttää huolehtivan maamme demografisen kuvaajan pysymisessä jatkossakin - jokseenkin etäisesti tosin hahmottuvan - pyramidin mallisena...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tilastokeskuksen ylläpitämien väestötilastojen valossa Suomi muuttuu kiihtyvää vauhtia kansainväliseksi ja aidosti monikulttuuriseksi valtioksi. Tätä kehitystä ylläpitävät väestön nettokasvua lisäävä ulkomaalaisten maahanmuutto ja erityisesti se seikka, että ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on  eksponentiaalisella kasvu-uralla :)

 

     "Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 81 000 eli 7,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2016 lopussa. Vuodesta 2015 ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut lähes seitsemällä tuhannella. Kymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut."

 

Väestön ikääntymisestä ja suomalaistaustaisen väestön kokonaishedelmällisyysluvun alenemisesta aiheutuva huoli huoltosuhteen heikkenemisestä on siis osoittautumassa aiheettomaksi - ulkomaalaistaustainen väestönosa näyttää huolehtivan maamme demografisen kuvaajan pysymisessä jatkossakin - jokseenkin etäisesti tosin hahmottuvan - pyramidin mallisena...

 

 

]]>
24 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249965-ulkomaalaissaatio-pelastaa-suomen#comments Maahanmuutto Sun, 28 Jan 2018 09:29:04 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249965-ulkomaalaissaatio-pelastaa-suomen
90-luvun maahanmuuttokeskustelu ei ollut täydellinen - sen seuraukset tänään http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249701-90-luvun-maahanmuuttokeskustelu-ei-ollut-taydellinen-sen-seuraukset-tanaan <p>Suomi omaksui näin ylimalkaisesti arvioituna Ruotsin kaltaisen (humanitäärisen) maahanmuuton linjan 1990-luvun puolella. Tuolloin käytiin kyllä keskustelua maahanmuutosta, mutta keskustelu ei ollut ilmeisen täydellinen siinä mielessä, että siinä olisi kuultu (riittävästi) vastustajien ja kriitikoiden näkökantoja. Tästä ja tämän seurauksena syntyivät mm. Perussuomalaiset 1995 ja &ldquo;Hommaforum&rdquo; 2008.</p> <p>Sittemmin voisi sanoa näin, että se miten hoidamme maahanmuuttoa määrittää pitkälle Suomen tulevaisuutta. Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että kun kerran ovea on avattu, on sitä vaikeampaa enää sulkea.</p> <p>Kuitenkin meillä maahanmuuton seurauksena on tänäpäivänä integraatio-ongelma ja työttömyysongelma, ainakin tietyn taustaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Mielestäni tämä on vakava ongelma sekä yhteiskunnalle että näille maahanmuuttajille itselleen. Maahanmuuttomyönteisten riveissä nämä ongelmat halutaan sivuuttaa tai niitä ei haluta nähdä ollenkaan.</p> <p>Mielestäni maahanmuuttokriittiset pitävät osaltaan myös maahanmuuttajien puolta. He kyseenalaistavat sen, että olisiko Suomi tosiaan se paras maa maahanmuuttajalle? Monella tulijalla kun ei ole muuta mielessä kuin Suomesta saatavat etuisuudet. Entä voisiko maahanmuuttaja integroitua johonkin muuhun yhteiskuntaan paremmin kuin Suomeen? Onko nykyinen Suomen maahanmuuttolinja perusteltu? Näitä kysymyksiä pidetään esillä yhä jatkossakin &ndash; ne ovat tärkeitä, sanoivatpa tai tuomitsivatpa ihmiset miten tahansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi omaksui näin ylimalkaisesti arvioituna Ruotsin kaltaisen (humanitäärisen) maahanmuuton linjan 1990-luvun puolella. Tuolloin käytiin kyllä keskustelua maahanmuutosta, mutta keskustelu ei ollut ilmeisen täydellinen siinä mielessä, että siinä olisi kuultu (riittävästi) vastustajien ja kriitikoiden näkökantoja. Tästä ja tämän seurauksena syntyivät mm. Perussuomalaiset 1995 ja “Hommaforum” 2008.

Sittemmin voisi sanoa näin, että se miten hoidamme maahanmuuttoa määrittää pitkälle Suomen tulevaisuutta. Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että kun kerran ovea on avattu, on sitä vaikeampaa enää sulkea.

Kuitenkin meillä maahanmuuton seurauksena on tänäpäivänä integraatio-ongelma ja työttömyysongelma, ainakin tietyn taustaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Mielestäni tämä on vakava ongelma sekä yhteiskunnalle että näille maahanmuuttajille itselleen. Maahanmuuttomyönteisten riveissä nämä ongelmat halutaan sivuuttaa tai niitä ei haluta nähdä ollenkaan.

Mielestäni maahanmuuttokriittiset pitävät osaltaan myös maahanmuuttajien puolta. He kyseenalaistavat sen, että olisiko Suomi tosiaan se paras maa maahanmuuttajalle? Monella tulijalla kun ei ole muuta mielessä kuin Suomesta saatavat etuisuudet. Entä voisiko maahanmuuttaja integroitua johonkin muuhun yhteiskuntaan paremmin kuin Suomeen? Onko nykyinen Suomen maahanmuuttolinja perusteltu? Näitä kysymyksiä pidetään esillä yhä jatkossakin – ne ovat tärkeitä, sanoivatpa tai tuomitsivatpa ihmiset miten tahansa.

]]>
0 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249701-90-luvun-maahanmuuttokeskustelu-ei-ollut-taydellinen-sen-seuraukset-tanaan#comments Humanitaarinen maahanmuutto Integraatio-ongelma Maahanmuutto Työttömyysongelma Wed, 24 Jan 2018 07:28:09 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249701-90-luvun-maahanmuuttokeskustelu-ei-ollut-taydellinen-sen-seuraukset-tanaan
Höpö, höpö, presidentti Niinistö ja Haatainen! http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249618-hopo-hopo-presidentti-niinisto-ja-haatainen <p>Iltalehden vaalitentti, Susanne Päivärinnan vetämänä oli minusta paras tentti tähänastisista. Siinä kohdeltiin poliitikkoja inhimillisesti, kuin ihmisiä, eikä vain poliitikkoja - mitä he ovatkin - kiitokset siitä, joku osaa!</p><p>Mutta sitten itse vaalikeskusteluun. Oli kyse mm. maahanmuuton joukkovaelluksesta pohjoiseen Lappiin, minne v.2015 oli todella&nbsp; paljon tulijoita Ruotsin rajan yli. Huhtasaari ja Väyrynen olivat sitä mieltä, että heidät olisi pitänyt käännyttää. Niinistö vastaväite oli:&quot; Ei kai heitä nyt sinnekään olisi voinut jättää?&quot; Ja Haatainen komppasi heti:&quot; sinne kylmään?&quot; -Eikö presidentti todella tajua Dublin-säännöksen sisältöä, vai teeskentelikö hän vain ettei ymmärrä?&nbsp; Tai ei muista? Ja Haataisen kommentin voi jättää omaan arvoonsa. Väyrynen sanoi lähettäneensä kriittisestä tilanteesta kysymyksen Niinistölle, muttei saanut vastausta.&nbsp; -Kukaan ei tietenkään olisi jäänyt värjöttelemään tien varteen, vaikka pakolaiset tai siirtolaiset olisi päätetty palauttaa.&nbsp; Heidät olisi voinut vaikka lähettää takaisin samalla junalla, jonka Ruotsi näille Suomeen osoitetuille pakolaisille tai siirtolaisille maksoi, kyllähän Ruotsi varmasti tiesi Dublin-sopimuksesta.&nbsp; Vaihtoehtoisesti Ruotsi olisi voinut myös lähettää heidät eteenpäin, koska kukaan ei marssi läpi Euroopan etsimässä &quot;turvallista&quot; maata. Vaikka Suomi olisi kustantanut heille busseja lähimpään vastaantuloyksikköön Ruotsin puolella, tai poliisiin , sekin olisi tullut halvemmaksi Suomelle - ja olisi ollut EU:n omien säännösten mukaista. Eu mokasi tämän(kin) haasteen, se on Euroopan yleinen käsitys. Kuitenkin, useimmat pressakandidaaatit korostivat sitä, että Eu:n pitää hoitaa tämä asia , meidän pitää luottaa Eu:hun- vaikka se ei&nbsp; kyennytkään suojelemaan kansalaisiaan eikä kykene- ,ja monet maat ottivat ohjat omiin käsiinsä, asettaen rajatarkastuksia, muun muassa Ranska, Saksa, Itävalta ja kaikki pohjoismaat, poislukien Suomi. Jotkut maat rakensivat aitoja ja muureja. Rajatarkastuksia, joita jatketaan aina edellisen umpeuduttua eikä niitä ole tarkoitustakaan poistaa, koska ei voi luottaa että Eu pystyy asiasta huolehtimaan, vaan jokaisen on huolehdittava omasta maastaan itse.&nbsp; -Moni kandidaatti, poislukien Huhtasaari&nbsp; ja Väyrynen, oli sitä mieltä, että kyllä se Eu pystyy pitämään meistä huolta, vaikka ulkorajat vuotavat ja Euroopassa liikkuu tuhansia laittomia siirtolaisia etsien itselleen parasta maata. -Realismin ei ketään pitäisi haitata. Pakolaiset kannattaa ottaa suoraan leireiltä, jos heitä nyt otetaan, ja valikoidusti. Ja rajatarkastukset pitää ottaa käyttöön, niinhän ovat muutkin tehneet. Jos ei, se tuntuu ja näyttää väistämättä siltä, että meistä ei välitetä, ja että Suomella nyt oikeastaan ei ole väliä. Sillä kuitenkin on väliä! Suomalaiset, vaatikaa sitä, että meistä ja Suomesta pidetään huolta. Valitkaa itsellenne päättäjät, jotka tekevät niin!&nbsp; Ja valitkaa ensi sunnuntaina viimeistään presidentti, joka auttaa siinä ja joka uskoo, että Suomi on tärkein maa meille ja että se on ennen kaikkea puolustamisen arvoinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltalehden vaalitentti, Susanne Päivärinnan vetämänä oli minusta paras tentti tähänastisista. Siinä kohdeltiin poliitikkoja inhimillisesti, kuin ihmisiä, eikä vain poliitikkoja - mitä he ovatkin - kiitokset siitä, joku osaa!

Mutta sitten itse vaalikeskusteluun. Oli kyse mm. maahanmuuton joukkovaelluksesta pohjoiseen Lappiin, minne v.2015 oli todella  paljon tulijoita Ruotsin rajan yli. Huhtasaari ja Väyrynen olivat sitä mieltä, että heidät olisi pitänyt käännyttää. Niinistö vastaväite oli:" Ei kai heitä nyt sinnekään olisi voinut jättää?" Ja Haatainen komppasi heti:" sinne kylmään?" -Eikö presidentti todella tajua Dublin-säännöksen sisältöä, vai teeskentelikö hän vain ettei ymmärrä?  Tai ei muista? Ja Haataisen kommentin voi jättää omaan arvoonsa. Väyrynen sanoi lähettäneensä kriittisestä tilanteesta kysymyksen Niinistölle, muttei saanut vastausta.  -Kukaan ei tietenkään olisi jäänyt värjöttelemään tien varteen, vaikka pakolaiset tai siirtolaiset olisi päätetty palauttaa.  Heidät olisi voinut vaikka lähettää takaisin samalla junalla, jonka Ruotsi näille Suomeen osoitetuille pakolaisille tai siirtolaisille maksoi, kyllähän Ruotsi varmasti tiesi Dublin-sopimuksesta.  Vaihtoehtoisesti Ruotsi olisi voinut myös lähettää heidät eteenpäin, koska kukaan ei marssi läpi Euroopan etsimässä "turvallista" maata. Vaikka Suomi olisi kustantanut heille busseja lähimpään vastaantuloyksikköön Ruotsin puolella, tai poliisiin , sekin olisi tullut halvemmaksi Suomelle - ja olisi ollut EU:n omien säännösten mukaista. Eu mokasi tämän(kin) haasteen, se on Euroopan yleinen käsitys. Kuitenkin, useimmat pressakandidaaatit korostivat sitä, että Eu:n pitää hoitaa tämä asia , meidän pitää luottaa Eu:hun- vaikka se ei  kyennytkään suojelemaan kansalaisiaan eikä kykene- ,ja monet maat ottivat ohjat omiin käsiinsä, asettaen rajatarkastuksia, muun muassa Ranska, Saksa, Itävalta ja kaikki pohjoismaat, poislukien Suomi. Jotkut maat rakensivat aitoja ja muureja. Rajatarkastuksia, joita jatketaan aina edellisen umpeuduttua eikä niitä ole tarkoitustakaan poistaa, koska ei voi luottaa että Eu pystyy asiasta huolehtimaan, vaan jokaisen on huolehdittava omasta maastaan itse.  -Moni kandidaatti, poislukien Huhtasaari  ja Väyrynen, oli sitä mieltä, että kyllä se Eu pystyy pitämään meistä huolta, vaikka ulkorajat vuotavat ja Euroopassa liikkuu tuhansia laittomia siirtolaisia etsien itselleen parasta maata. -Realismin ei ketään pitäisi haitata. Pakolaiset kannattaa ottaa suoraan leireiltä, jos heitä nyt otetaan, ja valikoidusti. Ja rajatarkastukset pitää ottaa käyttöön, niinhän ovat muutkin tehneet. Jos ei, se tuntuu ja näyttää väistämättä siltä, että meistä ei välitetä, ja että Suomella nyt oikeastaan ei ole väliä. Sillä kuitenkin on väliä! Suomalaiset, vaatikaa sitä, että meistä ja Suomesta pidetään huolta. Valitkaa itsellenne päättäjät, jotka tekevät niin!  Ja valitkaa ensi sunnuntaina viimeistään presidentti, joka auttaa siinä ja joka uskoo, että Suomi on tärkein maa meille ja että se on ennen kaikkea puolustamisen arvoinen.

]]>
34 http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249618-hopo-hopo-presidentti-niinisto-ja-haatainen#comments Dublin Maahanmuutto Palautus Schengen Tue, 23 Jan 2018 08:29:07 +0000 Kaija Hietanen http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249618-hopo-hopo-presidentti-niinisto-ja-haatainen
Vasen laita lupaa liikoja maahanmuutosta http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249388-vasen-laita-lupaa-liikoja-maahanmuutosta <p>Satuin törmäämään Börje Uimosen tekstiin <a href="http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248856-laitetaan-maahanmuuttoprosessit-ajoissa-kuntoon">&ldquo;Laitetaan maahanmuuttoprosessit ajoissa kuntoon&rdquo;</a>. Teksti oli nostettu Puheenvuoron poimintoihin ja se sai paljon kommentteja. Itse teksti käsitteli pääasiassa &quot;ilmastopakolaisia&quot;, mutta katson sen soveltuvan myöskin laajemmin maahanmuuttoon.</p><p>Tekstissään Uimonen ehdottaa &ldquo;lukuisia toimenpiteitä&rdquo; asiansa hyväksi, kuten edullisia asuntoja, kotouttamiseen tähtäävää koulutusta, perusterveydenhuoltoa, &ldquo;hätäruokintaa&rdquo;, peruskoulutusta ja lasten normaalia kouluttamista.</p><p>Lista on mielestäni naiivi, vähän kuin lapsen toivomuslista jouluna. Siinä ei oteta huomioon tosimaailman realiteetteja, eikä vähiten kustannuksia. Katson kuitenkin näin, että tämä ei johdu kirjoittajan pahasta tahdosta, vaan todennäköisesti ajattelemattomuudesta.</p><p>Listassa ovat ensimmäisenä &ldquo;edulliset asunnot&rdquo;. Ensinnäkin edullisia asuntoja saa hakemalla hakea, ainakin pääkaupunkiseudulta, jonne tulijat hakeutuvat ja keskittyvät. Ei ole mitään merkkiä siitä, että kaavoituksella ja uudisasuntotuotannolla voitaisiin tätä tilannetta parantaa. Jos tämä auttaisi, se olisi parantunut jo aikoja sitten. Suomalaiset ja maahantulijat joutuvat kilpailemaan samoista asunnoista, ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan entisestään korkeilla vuokrilla.</p><p>Kotouttamiseen tähtäävässä koulutuksessa on omat haasteensa. Kieli-, kulttuuri- ja opiskelumotivaatiohaasteet ovat mitä ilmeisimmät. Kaikki ei varmasti mene niinkuin Strömsössä, ja tänne tulija voi hyvinkin pudota tästä putkesta. Harvat menestystarinat kotoutumisessa (esim. maahanmuuttajalääkärit) eivät poista sitä tosiasiaa, että valtaosa ensimmäisen polven maahanmuuttajista ei kotoudu hyvin Suomeen.</p><p>Perusterveydenhuolto taas on käsittääkseni jo valmiiksi kuormitettu. Se on julkinen palvelu, jolla on ylikysyntää. En kiistä, etteikö perusterveydenhuoltoa tulisi tarjota ihmisille, mutta tulijat kuormittaisivat tätä palvelua entisestään. Mistä rahat tähän? &ldquo;Velkaluottokortillako&rdquo; taas?</p><p>&ldquo;Hätäruokinnalla&rdquo; kaiketi tarkoitetaan jonkinlaista huolenpitoa ja palveluiden tarjoamista paperittomille. Entisestään lisää järjestelmän kuormitusta, ja myös laittomuutta ja vapaamatkustamista.</p><p>Sitten on peruskoulutus ja &ldquo;lasten normaali kouluttaminen&rdquo;. En kiistä, etteikö tämä(kin) olisi hyvä asia, mutta edelleenkin: mistä rahat kaikkeen tähän?</p><p>Itse ajaisin maltillista ja järkevöitettyä maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on herkkien järjestelmien maa. Uimosella ei ollut antaa minkäänlaista osviittaa siitä, miten suurta maahanmuuttoa tänne kohdistuisi.</p><p>Tarjoamalla Uimosen etuisuusvalikoiman me todellakin signaloisimme jotain, ja saisimme sen seurauksena paljonkin maahanmuuttoa. Tämä taas aiheuttaisi maamme herkässä asenneilmapiirissä vastakkainasettelua kantaväestön ja maahantulijoiden välillä &ndash; vaikka myönnänkin, että asian laita ei saisi olla niin.</p><p>Se mitä Uimonen tarjoaa, on siis lisää kuormitusta (velkaa) ja vastakkainasettelua. Ei mielestäni lupaa hyvää tämä kuvio. En itse kannattaisi, koska se ei ole millään tapaa kestävä. Ilmastopakolaisuuskaan ei vielä ole päivänpolttava ongelma. Tietystikin Uimosen listalla ja puheilla saa itselleen helposti hyväntekijän maineen, ja sitä vastustava taas itselleen minkä lie leiman. Onneksi Uimosen lista on vain luonnos, ei päivänpolitiikkaa.</p><p>Voimme siis ajaa ajoissa järkevää ja maltillista maahanmuuttopolitiikkaa, tai sitten ylikuormittaa järjestelmän, ja odottaa sitten erilaisten vastareaktioiden ja patoutumien pinnalle tuloa. Ensimmäinen vaihtoehto on mielestäni parempi kuin toinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Satuin törmäämään Börje Uimosen tekstiin “Laitetaan maahanmuuttoprosessit ajoissa kuntoon”. Teksti oli nostettu Puheenvuoron poimintoihin ja se sai paljon kommentteja. Itse teksti käsitteli pääasiassa "ilmastopakolaisia", mutta katson sen soveltuvan myöskin laajemmin maahanmuuttoon.

Tekstissään Uimonen ehdottaa “lukuisia toimenpiteitä” asiansa hyväksi, kuten edullisia asuntoja, kotouttamiseen tähtäävää koulutusta, perusterveydenhuoltoa, “hätäruokintaa”, peruskoulutusta ja lasten normaalia kouluttamista.

Lista on mielestäni naiivi, vähän kuin lapsen toivomuslista jouluna. Siinä ei oteta huomioon tosimaailman realiteetteja, eikä vähiten kustannuksia. Katson kuitenkin näin, että tämä ei johdu kirjoittajan pahasta tahdosta, vaan todennäköisesti ajattelemattomuudesta.

Listassa ovat ensimmäisenä “edulliset asunnot”. Ensinnäkin edullisia asuntoja saa hakemalla hakea, ainakin pääkaupunkiseudulta, jonne tulijat hakeutuvat ja keskittyvät. Ei ole mitään merkkiä siitä, että kaavoituksella ja uudisasuntotuotannolla voitaisiin tätä tilannetta parantaa. Jos tämä auttaisi, se olisi parantunut jo aikoja sitten. Suomalaiset ja maahantulijat joutuvat kilpailemaan samoista asunnoista, ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan entisestään korkeilla vuokrilla.

Kotouttamiseen tähtäävässä koulutuksessa on omat haasteensa. Kieli-, kulttuuri- ja opiskelumotivaatiohaasteet ovat mitä ilmeisimmät. Kaikki ei varmasti mene niinkuin Strömsössä, ja tänne tulija voi hyvinkin pudota tästä putkesta. Harvat menestystarinat kotoutumisessa (esim. maahanmuuttajalääkärit) eivät poista sitä tosiasiaa, että valtaosa ensimmäisen polven maahanmuuttajista ei kotoudu hyvin Suomeen.

Perusterveydenhuolto taas on käsittääkseni jo valmiiksi kuormitettu. Se on julkinen palvelu, jolla on ylikysyntää. En kiistä, etteikö perusterveydenhuoltoa tulisi tarjota ihmisille, mutta tulijat kuormittaisivat tätä palvelua entisestään. Mistä rahat tähän? “Velkaluottokortillako” taas?

“Hätäruokinnalla” kaiketi tarkoitetaan jonkinlaista huolenpitoa ja palveluiden tarjoamista paperittomille. Entisestään lisää järjestelmän kuormitusta, ja myös laittomuutta ja vapaamatkustamista.

Sitten on peruskoulutus ja “lasten normaali kouluttaminen”. En kiistä, etteikö tämä(kin) olisi hyvä asia, mutta edelleenkin: mistä rahat kaikkeen tähän?

Itse ajaisin maltillista ja järkevöitettyä maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on herkkien järjestelmien maa. Uimosella ei ollut antaa minkäänlaista osviittaa siitä, miten suurta maahanmuuttoa tänne kohdistuisi.

Tarjoamalla Uimosen etuisuusvalikoiman me todellakin signaloisimme jotain, ja saisimme sen seurauksena paljonkin maahanmuuttoa. Tämä taas aiheuttaisi maamme herkässä asenneilmapiirissä vastakkainasettelua kantaväestön ja maahantulijoiden välillä – vaikka myönnänkin, että asian laita ei saisi olla niin.

Se mitä Uimonen tarjoaa, on siis lisää kuormitusta (velkaa) ja vastakkainasettelua. Ei mielestäni lupaa hyvää tämä kuvio. En itse kannattaisi, koska se ei ole millään tapaa kestävä. Ilmastopakolaisuuskaan ei vielä ole päivänpolttava ongelma. Tietystikin Uimosen listalla ja puheilla saa itselleen helposti hyväntekijän maineen, ja sitä vastustava taas itselleen minkä lie leiman. Onneksi Uimosen lista on vain luonnos, ei päivänpolitiikkaa.

Voimme siis ajaa ajoissa järkevää ja maltillista maahanmuuttopolitiikkaa, tai sitten ylikuormittaa järjestelmän, ja odottaa sitten erilaisten vastareaktioiden ja patoutumien pinnalle tuloa. Ensimmäinen vaihtoehto on mielestäni parempi kuin toinen.

]]>
8 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249388-vasen-laita-lupaa-liikoja-maahanmuutosta#comments Ilmastopakolaiset Maahanmuuton kustannukset Maahanmuutto Fri, 19 Jan 2018 08:13:45 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249388-vasen-laita-lupaa-liikoja-maahanmuutosta
Kuinka maahantulijoista huolehdittiin kotikaupungissani? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249214-kuinka-maahantulijoista-huolehdittiin-kotikaupungissani <p>Haluan kirjoittaa lyhyesti siitä, miten vuoden 2015 maahantulovyörystä huolehdittiin kotiseudullani.</p><p>Kaikkihan siis alkoi vuoden 2015 loppupuolella, muistaakseni syys-lokakuussa, jolloinka saimme maahantuloa, pääasiassa pääministerimme lupauksien seurauksena. Tästä alkoi tapahtumasarja, joka alkoi siten, että maahantulijoita majoitettiin kerrostaloihin kotikaupunkini sivupitäjässä. Kerrostalot, joihin heitä majoitettiin, oli ilmeisestikin vuokrattu suuromistajalta, joka omisti kokonaisia kerrostaloja.</p><p>Samoihin aikoihin, vuoden 2016 alussa seurakuntaan palkattiin uusi pappi, maahanmuuttotyöhön. Tyhjillään olevaan toiseen puiseen kirkkorakennukseen kerättiin myös vaatteita ja muita tarve-esineitä ja asioita. Maahantulijat aloittivat jonkinlaisen Punaisen ristin järjestämän koulutuksen satamayhtiöltä vuokratussa(?) vanhassa satamaruokalassa. Punainen risti palkkasi silloin mm. kouluttajia ja hoitajia kotiseudullani.</p><p>Seurakunnassa järjestettiin maahantulijoille tilaisuuksia ja ilmeisesti myös ystäväpalvelua. Näihin rooleihin siunattiin ihmisiä erityisessä tilaisuudessa. Vapaaehtoisia ilmeisesti saatiin näihin tehtäviin, ainakin heitä oli siunattavana monta. Tilaisuuksissa ilmeisesti kävi myös maahantulijoita. Seurakunta avasi myös erityisen tilin maahanmuuttotyöhön.</p><p>Sittemmin &ldquo;tilanne on rauhoittunut&rdquo; tällä suunnalla. Enää tulijoita ei asu siinä määrin sivupitäjäni kerrostaloissa kuin aikaisemmin. Samoin koulutusta satamaruokalassa ei enää ole. Viime vuonna 2017 nähtiin mielenosoituksia, jossa vastustettiin palautusta Syyriaan/Irakiin/Afghanistaniin. Vain joitain tulijoita on kaiketi jäänyt kotikaupunkiini. Muut ovat saaneet turvapaikan, ja muuttaneet suurempiin kaupunkeihin, tai ovat saaneet käännytyspäätöksen.</p><p>Käsittääkseni ei kuitenkaan voida sanoa, ettei heistä olisi pidetty huolta täällä. Mm. mainitsemaani puiseen kirkkorakennukseen tuli niin paljon lahjoitettua tavaraa, että lehdessä muistaakseni ilmoitettiin, ettei sitä enää kannata tuoda sinne lisää. Kaikenlaista toimintaa siis järjestettiin. Se, että osallistuivatko valtaosa itse tulijoista näihin tilaisuuksiin, on toinen juttu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haluan kirjoittaa lyhyesti siitä, miten vuoden 2015 maahantulovyörystä huolehdittiin kotiseudullani.

Kaikkihan siis alkoi vuoden 2015 loppupuolella, muistaakseni syys-lokakuussa, jolloinka saimme maahantuloa, pääasiassa pääministerimme lupauksien seurauksena. Tästä alkoi tapahtumasarja, joka alkoi siten, että maahantulijoita majoitettiin kerrostaloihin kotikaupunkini sivupitäjässä. Kerrostalot, joihin heitä majoitettiin, oli ilmeisestikin vuokrattu suuromistajalta, joka omisti kokonaisia kerrostaloja.

Samoihin aikoihin, vuoden 2016 alussa seurakuntaan palkattiin uusi pappi, maahanmuuttotyöhön. Tyhjillään olevaan toiseen puiseen kirkkorakennukseen kerättiin myös vaatteita ja muita tarve-esineitä ja asioita. Maahantulijat aloittivat jonkinlaisen Punaisen ristin järjestämän koulutuksen satamayhtiöltä vuokratussa(?) vanhassa satamaruokalassa. Punainen risti palkkasi silloin mm. kouluttajia ja hoitajia kotiseudullani.

Seurakunnassa järjestettiin maahantulijoille tilaisuuksia ja ilmeisesti myös ystäväpalvelua. Näihin rooleihin siunattiin ihmisiä erityisessä tilaisuudessa. Vapaaehtoisia ilmeisesti saatiin näihin tehtäviin, ainakin heitä oli siunattavana monta. Tilaisuuksissa ilmeisesti kävi myös maahantulijoita. Seurakunta avasi myös erityisen tilin maahanmuuttotyöhön.

Sittemmin “tilanne on rauhoittunut” tällä suunnalla. Enää tulijoita ei asu siinä määrin sivupitäjäni kerrostaloissa kuin aikaisemmin. Samoin koulutusta satamaruokalassa ei enää ole. Viime vuonna 2017 nähtiin mielenosoituksia, jossa vastustettiin palautusta Syyriaan/Irakiin/Afghanistaniin. Vain joitain tulijoita on kaiketi jäänyt kotikaupunkiini. Muut ovat saaneet turvapaikan, ja muuttaneet suurempiin kaupunkeihin, tai ovat saaneet käännytyspäätöksen.

Käsittääkseni ei kuitenkaan voida sanoa, ettei heistä olisi pidetty huolta täällä. Mm. mainitsemaani puiseen kirkkorakennukseen tuli niin paljon lahjoitettua tavaraa, että lehdessä muistaakseni ilmoitettiin, ettei sitä enää kannata tuoda sinne lisää. Kaikenlaista toimintaa siis järjestettiin. Se, että osallistuivatko valtaosa itse tulijoista näihin tilaisuuksiin, on toinen juttu.

]]>
2 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249214-kuinka-maahantulijoista-huolehdittiin-kotikaupungissani#comments Maahanmuutto Vuoden 2015 maahantulovyöry Tue, 16 Jan 2018 08:38:36 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249214-kuinka-maahantulijoista-huolehdittiin-kotikaupungissani
Maahanmuuttoa Suomeen – miksi? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249152-maahanmuuttoa-suomeen-miksi <p>Olen uskova. Olen myös maahanmuuttokriittinen. Älä kuitenkaan säikähdä, eivät kaikki uskovat sitä ole vaikka minä sitä olenkin.</p><p>Olen miettinyt sitä miksi Jumala sallii maahanmuuttoa Suomeen? Siksikö, että olemme vaeltaneet kurittomasti, ja se on ikäänkuin rangaistukseksi? Varmasti tätäkin.</p><p>Entä sitten se, että Hän haluaa tarjota turvapaikan arabikevään jälkiseurausten vaikuttamille ihmisille? Olen nähnyt tätäkin puolta, enkä voi kiistää sitä. Hänen silmissään myös muslimi on Hänelle rakas lapsi, jonka parasta Hän myös toivoo.</p><p>Entäpä se, että se on yksinkertaisesti testi meille miten suhtaudumme meidän silmissämme ulkopuolisiin ihmisiin? Enkä voi millään tavalla sanoa, että me täällä Suomessa selviäisimme tästä testistä kunnialla lävitse.</p><p>Uskon, että maahanmuutto on kaikkea tätä. Mitä sinä uskot?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen uskova. Olen myös maahanmuuttokriittinen. Älä kuitenkaan säikähdä, eivät kaikki uskovat sitä ole vaikka minä sitä olenkin.

Olen miettinyt sitä miksi Jumala sallii maahanmuuttoa Suomeen? Siksikö, että olemme vaeltaneet kurittomasti, ja se on ikäänkuin rangaistukseksi? Varmasti tätäkin.

Entä sitten se, että Hän haluaa tarjota turvapaikan arabikevään jälkiseurausten vaikuttamille ihmisille? Olen nähnyt tätäkin puolta, enkä voi kiistää sitä. Hänen silmissään myös muslimi on Hänelle rakas lapsi, jonka parasta Hän myös toivoo.

Entäpä se, että se on yksinkertaisesti testi meille miten suhtaudumme meidän silmissämme ulkopuolisiin ihmisiin? Enkä voi millään tavalla sanoa, että me täällä Suomessa selviäisimme tästä testistä kunnialla lävitse.

Uskon, että maahanmuutto on kaikkea tätä. Mitä sinä uskot?

]]>
40 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249152-maahanmuuttoa-suomeen-miksi#comments Euroopan pakolaiskriisi Maahanmuutto Mon, 15 Jan 2018 07:13:01 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249152-maahanmuuttoa-suomeen-miksi
Tanska esti äärimuslimisaarnamiehen maahantulon http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249059-tanska-estaa-aarimuslimisaarnamiehen-maahantulon <p>&nbsp;</p><p>Tuore uutinen eilen Tanskasta. Maa&nbsp; on kieltänyt maahantulon radikaalilta islamsaarnamieheltä Mazin Abdul-Adhimilta. Hän olisi lentänyt Tanskaan Kanadasta. Kyseinen islamsaarnaaja on&nbsp; järjestyksessä 12. Tanskalta pakit saanut. Lisää kieltoja on tulossa kirjoittaa&nbsp; keskustalainen integraatioministeri Inger Stöjberg Face bookissa. Asiasta tiedotti mm. Metrolehti perjantaina 12.1.2018.</p><p>On merkille pantavaa miten liberaali ja avointen rajojen Tanska on kääntänyt maahanmuuttopolitiikkansa kurssia 180 astetta viime vuosina. Rajatarkastukset ja etuuksien karsiminen alkavat purra.</p><p>Viime vuonna Tanskaan saapui&nbsp; enää vajaat 4000 pakolaista. Merkittävä lasku huippuvuosien luvuista&nbsp; Suomen keskustapuoluetta vastaavan pääministeripuolue Venstren johtaman oikeistolaisen vähemmistöhallituksen toimesta.</p><p>Pakolaisia&nbsp; muutti viime vuonna Tanskasta Saksaan yli 1000 henkilöä Merkelin iloksi. Pakolaisvirran suunta näyttää kääntyneen.</p><p>Työperäistä maahanmuuttoa suositaan.</p><p>Integraatioministeri Inger Stöjberg on tullut tunnetuksi tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan. Vaikuttaa kuin Danske folkeparti ( vastaa perussuomalaisia ) vaikuttaa tehokkaammin maahanmuuttopolitiikkaan hallituksen ulkopuolelta. Toisin on Suomessa vrt. Timo Soinin puheet ja teot.&nbsp;</p><p>Olisiko Suomella jotain opittavaa Tanskalta?</p><p>&nbsp;</p><p>Lähde:Metrolehti 12.1.2018</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tuore uutinen eilen Tanskasta. Maa  on kieltänyt maahantulon radikaalilta islamsaarnamieheltä Mazin Abdul-Adhimilta. Hän olisi lentänyt Tanskaan Kanadasta. Kyseinen islamsaarnaaja on  järjestyksessä 12. Tanskalta pakit saanut. Lisää kieltoja on tulossa kirjoittaa  keskustalainen integraatioministeri Inger Stöjberg Face bookissa. Asiasta tiedotti mm. Metrolehti perjantaina 12.1.2018.

On merkille pantavaa miten liberaali ja avointen rajojen Tanska on kääntänyt maahanmuuttopolitiikkansa kurssia 180 astetta viime vuosina. Rajatarkastukset ja etuuksien karsiminen alkavat purra.

Viime vuonna Tanskaan saapui  enää vajaat 4000 pakolaista. Merkittävä lasku huippuvuosien luvuista  Suomen keskustapuoluetta vastaavan pääministeripuolue Venstren johtaman oikeistolaisen vähemmistöhallituksen toimesta.

Pakolaisia  muutti viime vuonna Tanskasta Saksaan yli 1000 henkilöä Merkelin iloksi. Pakolaisvirran suunta näyttää kääntyneen.

Työperäistä maahanmuuttoa suositaan.

Integraatioministeri Inger Stöjberg on tullut tunnetuksi tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan. Vaikuttaa kuin Danske folkeparti ( vastaa perussuomalaisia ) vaikuttaa tehokkaammin maahanmuuttopolitiikkaan hallituksen ulkopuolelta. Toisin on Suomessa vrt. Timo Soinin puheet ja teot. 

Olisiko Suomella jotain opittavaa Tanskalta?

 

Lähde:Metrolehti 12.1.2018

]]>
3 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249059-tanska-estaa-aarimuslimisaarnamiehen-maahantulon#comments ääri-islam Maahanmuutto Radikaalit imaamit Sat, 13 Jan 2018 05:19:07 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249059-tanska-estaa-aarimuslimisaarnamiehen-maahantulon
Maahanmuutto ja sen varjolla tehtävä huijaus. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus Katselen parhaillaan ohjelmaa Irakista. Missä on se hätä, missä vaino, kun lapset iloisina leikkivät ja syövät sormilla lautasiltaan hyvän näköista paikallista ruokaa.Missä on se kauhu mitä television ajankohtaisohjelmissa ja uutisissa näytetään? Ei ainakaan tuolla, eli mitä nämä nuoret miehet täällä tekevät? Eikö heidän pitäisi olla tyttöystäviensä ja vaimojen/perheidensä luona? Olen jo aikaisemmin kertonut kuinka tuolla käydään lomalla täältä ja se on faktatietoa.Tätä pusinesta pyöritetään kovalla hinnalla, eli ne todelliset uhrit ovat aivan muualla kuin tuolla ja kärsivät edelleen, siitä vain ei vain hiiskuta missään. Tietolähteitäni en voi tuoda esille,mutta ne jotka näkevät saman ohjelman tai jos on tuttuja tuolta, tietää tämän todeksi. Miksi meille sitten valehdellaan? Syy on yksinkertainen ja se on raha, poliitikot ja heidän lähipiiri ohjailee tätä isoa businesta ja jos eivät varsinaisesti ole mukana siinä, niin hyötyvät kuitenkin tästä. Olisiko aika tehdä jotain asialle?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 10 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus#comments Maahanmuutto Pakolaiset Pakolaisuus Thu, 11 Jan 2018 12:18:42 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus