Maahanmuutto http://kimpihl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Thu, 15 Nov 2018 18:28:49 +0200 fi On kotiinpalautusten aika http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264236-on-kotiinpalautusten-aika <p>Pääministeri Sipilän kutsuhuudot turvapaikanhakijoille 2015 saivat aikaan sen, että Lähi-idästä ja muualta Euroopasta alkoi valua entistä enemmän turvapaikkashoppailijoita kohti Suomea. Mediassakin on ollut esillä esimerkiksi useita irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat kertoneet Suomeen tulon syyksi nimenomaan Sipilän kutsun tarjota kotinsa turvapaikanhakijoille. Tänä päivänäkään Sipilä ei koe tehneensä virhettä talotarjouksellaan, ja se on ongelman ydin.</p> <p>Kolme vuotta sitten tapahtuneen turvapaikanhakijavyöryn seurauksena Suomessa on tuhansia ihmisiä, joiden ei pitäisi täällä olla. Turvapaikkahakemuksia on kerta toisensa jälkeen hylätty, kun turvapaikanhakijat ovat valitusvaiheessa yhtäkkiä keksineet olevansa joko esimerkiksi homoja tai kristittyjä. Tällaisten ihmisten oikea sijoituspaikka olisikin säilöönottokeskus ja sen myötä menolippu takaisin kotimaahan. Puolueet oikealta vasemmalle perussuomalaisia lukuun ottamatta haluavat keinolla millä hyvänsä pitää nämä laittomasti maassa oleskelevat ihmiset Suomessa &ndash; siitä huolimatta, että heillä ei ole mitään edellytyksiä turvapaikkaan. Sisäministeri Mykkänen haluaa irakilaisille passeja, jotta he voisivat hakea työlupia, eikä siksi, että heidät voitaisiin nimenomaan pakkopalauttaa. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta halutaan puolestaan poistaa, jotta näitä ihmisiä voisi tulla yhä enemmän Suomeen muutoin kuin turvapaikkajärjestelmän kautta.</p> <p>Tuhansien järvien maasta on tullut tuhansien laittomasti maassa olevien oleskelupaikka. Vihervasemmisto vaatii heille päivä päivältä enemmän oikeuksia ja palveluita, kun minä puolestani haluaisin käyttää sellaisia keinoja, joilla nämä ihmiset poistuisivat maasta. Vapaa liikkuminen Suomessa oleskeluluvatta ei ole mikään ihmisoikeus, saati suomalaisesta koulutus- ja sosiaalitukijärjestelmästä nauttiminen.</p> <p>Ongelma on hoidettavissa, mutta konsensuspuolueet ovat haluttomia ja kyvyttömiä näkemään omia virheitään maahanmuuttopolitiikassa ja korjaamaan niitä. Ensinnäkin on tehtävä laittomasti maassa oleskeleminen niin vaikeaksi, ettei se houkuttele jäämään tai ylipäänsä tulemaan Suomeen. Ratkaisuja olisivat esimerkiksi olemattomat palvelut, suljetut vastaanottokeskukset ja automaattinen säilöönotto ja systemaattinen palautus kotimaahan tilanteissa, joissa henkilön oleskelulupahakemus on hylätty. Nämä toimenpiteet eivät riko kenenkään ihmisoikeuksia, mutta ratkaisisivat ongelmat. Ne myös lisäisivät suomalaisten turvallisuutta ja pienentäisivät esimerkiksi terrorismin uhkaa.</p> <p>Enää ei ole kotiintulon aika, vaan nyt on aloitettava systemaattiset kotiinpalautukset.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilän kutsuhuudot turvapaikanhakijoille 2015 saivat aikaan sen, että Lähi-idästä ja muualta Euroopasta alkoi valua entistä enemmän turvapaikkashoppailijoita kohti Suomea. Mediassakin on ollut esillä esimerkiksi useita irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat kertoneet Suomeen tulon syyksi nimenomaan Sipilän kutsun tarjota kotinsa turvapaikanhakijoille. Tänä päivänäkään Sipilä ei koe tehneensä virhettä talotarjouksellaan, ja se on ongelman ydin.

Kolme vuotta sitten tapahtuneen turvapaikanhakijavyöryn seurauksena Suomessa on tuhansia ihmisiä, joiden ei pitäisi täällä olla. Turvapaikkahakemuksia on kerta toisensa jälkeen hylätty, kun turvapaikanhakijat ovat valitusvaiheessa yhtäkkiä keksineet olevansa joko esimerkiksi homoja tai kristittyjä. Tällaisten ihmisten oikea sijoituspaikka olisikin säilöönottokeskus ja sen myötä menolippu takaisin kotimaahan. Puolueet oikealta vasemmalle perussuomalaisia lukuun ottamatta haluavat keinolla millä hyvänsä pitää nämä laittomasti maassa oleskelevat ihmiset Suomessa – siitä huolimatta, että heillä ei ole mitään edellytyksiä turvapaikkaan. Sisäministeri Mykkänen haluaa irakilaisille passeja, jotta he voisivat hakea työlupia, eikä siksi, että heidät voitaisiin nimenomaan pakkopalauttaa. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta halutaan puolestaan poistaa, jotta näitä ihmisiä voisi tulla yhä enemmän Suomeen muutoin kuin turvapaikkajärjestelmän kautta.

Tuhansien järvien maasta on tullut tuhansien laittomasti maassa olevien oleskelupaikka. Vihervasemmisto vaatii heille päivä päivältä enemmän oikeuksia ja palveluita, kun minä puolestani haluaisin käyttää sellaisia keinoja, joilla nämä ihmiset poistuisivat maasta. Vapaa liikkuminen Suomessa oleskeluluvatta ei ole mikään ihmisoikeus, saati suomalaisesta koulutus- ja sosiaalitukijärjestelmästä nauttiminen.

Ongelma on hoidettavissa, mutta konsensuspuolueet ovat haluttomia ja kyvyttömiä näkemään omia virheitään maahanmuuttopolitiikassa ja korjaamaan niitä. Ensinnäkin on tehtävä laittomasti maassa oleskeleminen niin vaikeaksi, ettei se houkuttele jäämään tai ylipäänsä tulemaan Suomeen. Ratkaisuja olisivat esimerkiksi olemattomat palvelut, suljetut vastaanottokeskukset ja automaattinen säilöönotto ja systemaattinen palautus kotimaahan tilanteissa, joissa henkilön oleskelulupahakemus on hylätty. Nämä toimenpiteet eivät riko kenenkään ihmisoikeuksia, mutta ratkaisisivat ongelmat. Ne myös lisäisivät suomalaisten turvallisuutta ja pienentäisivät esimerkiksi terrorismin uhkaa.

Enää ei ole kotiintulon aika, vaan nyt on aloitettava systemaattiset kotiinpalautukset.

]]>
53 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264236-on-kotiinpalautusten-aika#comments Maahanmuutto Pakkopalautukset Thu, 15 Nov 2018 16:28:49 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264236-on-kotiinpalautusten-aika
Kerroin faktoja - Facebook sensuroi http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264070-kerroin-faktoja-facebook-sensuroi <p>Sosiaalinen media on mahdollistanut valtavirrasta poikkeavien näkemysten esittämisen ja niiden valtavan näkyvyyden ilman rahaa tai vanhanaikaista mediaa. Kun &quot;vääränlaiset&quot; näkemykset ovat alkaneet saada liikaa sijaa, on väärinajattelijoiden tuottamaa sisältöä alettu suitsia. Tänä päivänä ei tarvitse kirjoittaa törkeyksiä, pelkkä asiallisen faktatiedon jakaminen voi johtaa esimerkiksi Facebookissa ensin sisällön poistamiseen ja varoituksiin, jonka jälkeen alkaa tulla eri mittaisia käyttökieltoja ja lopulta jopa profiilin poisto.</p> <p>Ensimmäistä kertaa Facebook on nyt alkanut tarttua myös minun näkemyksiini poistamalla sisältöä sivultani. Päivityksessäni jaoin linkin uutiseen, jossa kerrottiin maahanmuuttajan saaneen tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänet oltiin vuonna 2016 esitelty ahkerana yrittäjänä ja perheenisänä, jonka karkottamisen vastustamiseksi kerättiin 2000 allekirjoitusta sisältänyt adressi. Tuolloin maahanmuuttovirasto oli jo päättänyt olla myöntämättä miehelle oleskelulupaa, ja hänet haluttiin karkottaa useiden rikosten vuoksi, minkä lisäksi häntä epäiltiin myös laittoman maahantulon järjestämisestä.</p> <hr /><p>Päivityksessäni kirjoitin seuraavaa: <em>Media, virkamiehet ja päättäjät löytävät aina näitä esimerkillisiä maahanmuuttajia todisteeksi siitä, että kaikki maahanmuutto on kivaa, mutta tosiasiassa aika usein törmätään siihen, että edes nämä esimerkkiyksilöt eivät loppujen lopuksi olekaan kovin mallikkaita. Vuoden pakolainen on syytteessä törkeästä rahanpesusta, seurakuntavaaleissa ehdolla oleva &quot;kristityksi kääntynyt&quot; turvapaikanhakija murhasi naisen ja nyt perheeniskä on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. No mutta kyllähän ne suomalaisetkin! &quot;Akram Rikan esiintyi aiemmin julkisuudessa ahkerana yrittäjänä ja perheenisänä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet viime viikolla pitkään jatkuneesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä&quot;&nbsp;</em></p> <hr /><p>Halusin päivitykselläni nostaa keskusteluun tavan, jolla (holtitonta) maahanmuuttopolitiikkaa yritetään puolustella esittelemällä meille nuhteettomia, mallikkaita, ahkeria ja taustoiltaan mahdollisimman paljon tunteita herättäviä esimerkkejä maahanmuuttajista. Muun muassa media, jotkut puolueet ja yksittäiset poliitikot sekä virkamiehet ovat ottaneet tämän toimintatavakseen. Kun tilastoissa ei ole mitään kaunista, halutaan markkinoinnin keinoin muuttaa ihmisten mielikuvia ja kokemuksia maahanmuuttajista ja maahanmuuttopolitiikasta.</p> <p>Viimeaikaiset esimerkit ovat kuitenkin osoittaneet, että koko kansalle esiteltäviksi nostetut maahanmuuttajat eivät sitten olekaan olleet järin nuhteettomia: vuoden pakolaisnaisen tittelin saaneen henkilön epäillään huijanneen Kelalta kymmeniä tuhansia euroja lapsilisinä, &quot;ahkera yrittäjä&quot; on tuomittu aiempien rikosten lisäksi nyt myös lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja turvapaikanhakijana maahan tullut seurakuntavaaliehdokas on epäiltynä murhasta. Kaikki muistanevat myös &quot;17-vuotiaan&quot; sotalapsen, jonka nyyhkytarina meni jopa pääministeriin täydestä. Kukaan muu tarinaa ei tainnut niellä.</p> <p>Päivityksessäni tiedot olivat pelkkää faktaa, mutta Facebook poisti sen. Odotettavissa on, että myös jatkossa päivityksiäni tullaan poistamaan entistä herkemmin. Olen ehdolla eduskuntaan ensi kevään vaaleissa, ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka monet ehdokkaat ovat aivan puhtaasti mielipiteidensä vuoksi palvelun käyttökiellossa juuri sopivasti vaalien alla. Kun järkiargumentit loppuvat, on vastapuolen ainoa keino joko huutaa päälle tai hiljentää väärinajattelija. Valitettavasti tälläkään keinolla vastapuoli ei tule voittamaan, vaan ihmiset kyllä näkevät toiminnan lävitse.</p> <p>Tosiasia on, ettei kansallismielisten voittokulkua pystytä pysäyttämään. Mitä enemmän meitä yritetään sortaa herjaamalla, sensuroimalla tai ulkopuolelle sulkemalla, sitä useammat ihmiset asettuvat taaksemme. Mielipiteemme tulevat tavoittamaan ihmiset, yritti vastapuoli mitä tahansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalinen media on mahdollistanut valtavirrasta poikkeavien näkemysten esittämisen ja niiden valtavan näkyvyyden ilman rahaa tai vanhanaikaista mediaa. Kun "vääränlaiset" näkemykset ovat alkaneet saada liikaa sijaa, on väärinajattelijoiden tuottamaa sisältöä alettu suitsia. Tänä päivänä ei tarvitse kirjoittaa törkeyksiä, pelkkä asiallisen faktatiedon jakaminen voi johtaa esimerkiksi Facebookissa ensin sisällön poistamiseen ja varoituksiin, jonka jälkeen alkaa tulla eri mittaisia käyttökieltoja ja lopulta jopa profiilin poisto.

Ensimmäistä kertaa Facebook on nyt alkanut tarttua myös minun näkemyksiini poistamalla sisältöä sivultani. Päivityksessäni jaoin linkin uutiseen, jossa kerrottiin maahanmuuttajan saaneen tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänet oltiin vuonna 2016 esitelty ahkerana yrittäjänä ja perheenisänä, jonka karkottamisen vastustamiseksi kerättiin 2000 allekirjoitusta sisältänyt adressi. Tuolloin maahanmuuttovirasto oli jo päättänyt olla myöntämättä miehelle oleskelulupaa, ja hänet haluttiin karkottaa useiden rikosten vuoksi, minkä lisäksi häntä epäiltiin myös laittoman maahantulon järjestämisestä.


Päivityksessäni kirjoitin seuraavaa: Media, virkamiehet ja päättäjät löytävät aina näitä esimerkillisiä maahanmuuttajia todisteeksi siitä, että kaikki maahanmuutto on kivaa, mutta tosiasiassa aika usein törmätään siihen, että edes nämä esimerkkiyksilöt eivät loppujen lopuksi olekaan kovin mallikkaita. Vuoden pakolainen on syytteessä törkeästä rahanpesusta, seurakuntavaaleissa ehdolla oleva "kristityksi kääntynyt" turvapaikanhakija murhasi naisen ja nyt perheeniskä on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. No mutta kyllähän ne suomalaisetkin! "Akram Rikan esiintyi aiemmin julkisuudessa ahkerana yrittäjänä ja perheenisänä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet viime viikolla pitkään jatkuneesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä" 


Halusin päivitykselläni nostaa keskusteluun tavan, jolla (holtitonta) maahanmuuttopolitiikkaa yritetään puolustella esittelemällä meille nuhteettomia, mallikkaita, ahkeria ja taustoiltaan mahdollisimman paljon tunteita herättäviä esimerkkejä maahanmuuttajista. Muun muassa media, jotkut puolueet ja yksittäiset poliitikot sekä virkamiehet ovat ottaneet tämän toimintatavakseen. Kun tilastoissa ei ole mitään kaunista, halutaan markkinoinnin keinoin muuttaa ihmisten mielikuvia ja kokemuksia maahanmuuttajista ja maahanmuuttopolitiikasta.

Viimeaikaiset esimerkit ovat kuitenkin osoittaneet, että koko kansalle esiteltäviksi nostetut maahanmuuttajat eivät sitten olekaan olleet järin nuhteettomia: vuoden pakolaisnaisen tittelin saaneen henkilön epäillään huijanneen Kelalta kymmeniä tuhansia euroja lapsilisinä, "ahkera yrittäjä" on tuomittu aiempien rikosten lisäksi nyt myös lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja turvapaikanhakijana maahan tullut seurakuntavaaliehdokas on epäiltynä murhasta. Kaikki muistanevat myös "17-vuotiaan" sotalapsen, jonka nyyhkytarina meni jopa pääministeriin täydestä. Kukaan muu tarinaa ei tainnut niellä.

Päivityksessäni tiedot olivat pelkkää faktaa, mutta Facebook poisti sen. Odotettavissa on, että myös jatkossa päivityksiäni tullaan poistamaan entistä herkemmin. Olen ehdolla eduskuntaan ensi kevään vaaleissa, ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka monet ehdokkaat ovat aivan puhtaasti mielipiteidensä vuoksi palvelun käyttökiellossa juuri sopivasti vaalien alla. Kun järkiargumentit loppuvat, on vastapuolen ainoa keino joko huutaa päälle tai hiljentää väärinajattelija. Valitettavasti tälläkään keinolla vastapuoli ei tule voittamaan, vaan ihmiset kyllä näkevät toiminnan lävitse.

Tosiasia on, ettei kansallismielisten voittokulkua pystytä pysäyttämään. Mitä enemmän meitä yritetään sortaa herjaamalla, sensuroimalla tai ulkopuolelle sulkemalla, sitä useammat ihmiset asettuvat taaksemme. Mielipiteemme tulevat tavoittamaan ihmiset, yritti vastapuoli mitä tahansa.

]]>
64 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264070-kerroin-faktoja-facebook-sensuroi#comments Maahanmuuttaja Maahanmuutto Sananvapaus Sensurointi Mon, 12 Nov 2018 18:33:07 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264070-kerroin-faktoja-facebook-sensuroi
Lasten tuloihin perustuva lisäeläke motivoisi kasvattamaan lapsia http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263977-lasten-tuloihin-perustuva-lisaelake-motivoisi-kasvattamaan-lapsia <p>&quot; For this evil grew upon us rapidly, and without attracting attention, by our men becoming perverted to a passion for show and money and the pleasures of an idle life, and accordingly either not marrying at all, or, if they did marry, refusing to rear the children that were born, or at most one or two out of a great number, for the sake of leaving them well off or bringing them up in extravagant luxury. For when there are only one or two sons, it is evident that, if war or pestilence carries off one, the houses must be left heirless: and, like swarms of bees, little by little the cities become sparsely inhabited and weak. &quot; (Histories. Polybius. Evelyn S. Shuckburgh. translator. London, New York. Macmillan. 1889.)<br /><br />Tämän lainauksen kirjoittaja kuoli noin 2100 vuotta sitten, ja sen kääntäjäkin 112 vuotta sitten, joten tekijänoikeudetkaan eivät rajoita tämän edelleen ajankohtaisen kuvauksen nostamista keskusteluun. Kirjoittaja kuvaa Kreikan väestökadon syytä. Maa autioitui ja kävi lopulta liian heikoksi puolustamaan itseään.<br /><br />Lainauksen kirjoittaja oli kreikkalainen historioitsija, jolla voisi kuvitella olevan näkemystä ja viisautta. Hän toimi Scipion neuvonantajana ja oli itse paikalla kun Rooma lopulta valloitti Karthagon. Hän oli luomassa Kreikalle uutta hallintojärjestelmää Rooman liitettyä alueen imperiumin osaksi. Kreikan heikkenemisen syynä oli hänen mukaansa väestökato, koska lapsia tehtiin liian vähän. Miehiä kiinnosti enemmän joutilas elämä ja lasten elintaso. Lapsia kyllä tehtiin, mutta kun miehet eivät tunnustaneet heitä, heidän <a href="https://www.ancient-origins.net/history/discovery-mass-baby-grave-under-roman-bathhouse-ashkelon-israel-002399">kohtalonsa oli sinetöity</a>. Suuren lapsikatraan kasvattaminenhan epäilemättä vaatii valtavan määrän työtä vaikkapa lapsettomuuden valitsemiseen verrattuna. Kun tulot käytetään yhden tai kahden lapsen kasvattamiseen useamman sijaan, lapsi voi viettää ylellistä elämää. Tämä kovin tutulta kuulostava ajattelu johti kaupunkien väestökatoon ja heikkenemiseen, kun tautien tai sotien viedessä lapsen talolle ei enää ollut jatkajaa.<br /><br />Kirjoittaja jatkoi, &quot;On this subject there is no need to ask the gods how we are to be relieved from such a curse: for any one in the world will tell you that it is by the men themselves if possible changing their objects of ambition; or, if that cannot be done, by passing laws for the preservation of infants.&quot; Oli ilmeistä, että miesten itse olisi tullut suunnata kunnianhimonsa toisin, tai sitten olisi pitänyt säätää lakeja vastasyntyneiden suojelemiseksi.&nbsp;<br /><br />Toki meitä ei vaikuta odottavan antiikin Kreikan kohtalo. Kun Rooma valtasi Akhaian liiton pääkaupungin, Korintin vuonna 148 eaa., miehet surmattiin ja naiset lapsineen myytiin orjiksi. Sen sijaan kansainvälistymme ja väestörakenteemme muuttuu pikku hiljaa väestöryhmien syntyvyyserojen mukaisesti. Kuitenkin, jotenkin tuntuisi mukavalta ajatella meidän kulttuurimme ja perinteidemme jatkuvan tulevaisuudessakin ja maamme säilyttävän kyvyn puolustautua ja tarjota turvalliset ja vakaat olosuhteet. Ja aika moni vaihtoehto on kaikesta huolimatta Suomen perinteisiä arvoja huonompi, esimerkiksi demokratian tai ihmisoikeuksien suhteen. Ja vaikka kysymys ei nykyisessä maailmantilanteessa ole enää selviämisestä sodissa, väestöpohjan koko vaikuttaa myös Suomen poliittiseen painoarvoon ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Mitä asialle sitten olisi tehtävissä?<br /><br />Polybios esitti antiikin oloissa Akhaian liiton kukistuttua jälkiviisaasti kaksi vaihtoehtoa: miehet pistävät elämässään prioriteetit uusiksi, tai vastasyntyneitä suojelevan lainsäädännön. Meillä vastasyntyneitä ei enää surmata heidän syntymänsä jälkeen, mutta Polybioksen ehdotusta nykyaikana vastaava abortinvastaisen lainsäädännön läpi saaminen Suomessa on yhtä epärealistinen ajatus, kuin mitä vastasyntyneiden surmaamisen tai heitteillejätön kieltävä laki olisi ollut Polybioksen kuvaamana aikana: Se ei tule tapahtumaan.&nbsp; Jäljelle jää nykyajan tasa-arvoisten miesten ja naisten prioriteettien muuttaminen lisääntymisen suhteen.&nbsp;<br /><br />Lapset eivät nykyajan kaupungistuneessa Suomessa enää pääsääntöisesti jää kotiin lisätyövoimaksi maatiloille tai omaishoitajiksi vanhuuden varalle. Moni on vanhustenhoidon tasosta käydyn keskustelun ja uutisoinnin jäljiltä kuitenkin epävarma omasta vanhuuden toimeentulostaan. Minusta paras tapa motivoida miehet ja naiset kasvattamaan lisää lapsia on sitoa lasten lukumäärä eläkkeisiin: Lapsilla olisi velvollisuus maksaa elossa oleville vanhemmilleen pientä prosentuaalista veroa ansio- ja pääomatuloistaan. Vero lisättäisiin lyhentämättöminä vanhempien eläkkeisiin, korvauksena lasten kasvattamisesta tehdystä työstä.<br /><br />Työllistynyt ja hyvin ansaitseva lapsi lisäisi siten lasten tuloihin suorassa suhteessa olevan summan verran vanhempien vanhuuden turvaa ja toimisi palkintona onnistuneesta kasvatustyöstä. Lasten määrä ja työllistyminen lisäisivät siten suoraan vanhemmilla eläkkeellä käytössään olevan rahan määrää, eikä lasten kiitollisuus vanhempia kohtaan jäisi vapaaehtoisuuden varaan. Lasten tunnustamisesta tuskin tulisi suurta ongelmaa ja lapsia kannattaisi tehdä niin paljon kuin heitä vain on mahdollista kasvattaa. Ehkä sen perinnönkin voisi sitten jättää lapsille hieman paremmin mielin, kun lapsilta tuleva vanhuuden turva olisi tuoreena mielessä? Vanhemman kuoltua lisäveroa ei enää perittäisi lapsilta.<br /><br />Mielelläni kuulisin, mikä tässä veronmaksajan suhteen melko kustannusneutraalissa ehdotuksessa on pielessä. Itse uskon Polybioksen olevan oikeassa ja että meillä on rikkaissa länsimaissa pääasiassa edellämainitut kaksi tapaa pitää maamme väestöpohjan suhteen kilpailukykyisinä. Näistä vaihtoehdoista aborttia ja syntyvyyden säännöstelyn rajoittamista toteuttamiskelpoisempi ratkaisu on saada ihmiset muuttamaan Polybioksen kehoituksen mukaisesti prioriteettejaan sen suhteen, miten he käyttävät elämänsä. Lapsien määrän ja vanhuuden turvan sitominen toisiinsa on ylläpitänyt syntyvyyttä hyvin kauan ihmiskunnan historiassa. Mielestäni meillä voisi olla eläkejärjestelmä, joka antaisi lapsettomillekin nykyisen kaltaisen turvan mutta palkitsisi lisää niitä, jotka ovat valinneet lasten tekemisen ja onnistuneet kasvattamaan työllistyneitä ja menestyneitä yhteiskunnan jäseniä.<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> " For this evil grew upon us rapidly, and without attracting attention, by our men becoming perverted to a passion for show and money and the pleasures of an idle life, and accordingly either not marrying at all, or, if they did marry, refusing to rear the children that were born, or at most one or two out of a great number, for the sake of leaving them well off or bringing them up in extravagant luxury. For when there are only one or two sons, it is evident that, if war or pestilence carries off one, the houses must be left heirless: and, like swarms of bees, little by little the cities become sparsely inhabited and weak. " (Histories. Polybius. Evelyn S. Shuckburgh. translator. London, New York. Macmillan. 1889.)

Tämän lainauksen kirjoittaja kuoli noin 2100 vuotta sitten, ja sen kääntäjäkin 112 vuotta sitten, joten tekijänoikeudetkaan eivät rajoita tämän edelleen ajankohtaisen kuvauksen nostamista keskusteluun. Kirjoittaja kuvaa Kreikan väestökadon syytä. Maa autioitui ja kävi lopulta liian heikoksi puolustamaan itseään.

Lainauksen kirjoittaja oli kreikkalainen historioitsija, jolla voisi kuvitella olevan näkemystä ja viisautta. Hän toimi Scipion neuvonantajana ja oli itse paikalla kun Rooma lopulta valloitti Karthagon. Hän oli luomassa Kreikalle uutta hallintojärjestelmää Rooman liitettyä alueen imperiumin osaksi. Kreikan heikkenemisen syynä oli hänen mukaansa väestökato, koska lapsia tehtiin liian vähän. Miehiä kiinnosti enemmän joutilas elämä ja lasten elintaso. Lapsia kyllä tehtiin, mutta kun miehet eivät tunnustaneet heitä, heidän kohtalonsa oli sinetöity. Suuren lapsikatraan kasvattaminenhan epäilemättä vaatii valtavan määrän työtä vaikkapa lapsettomuuden valitsemiseen verrattuna. Kun tulot käytetään yhden tai kahden lapsen kasvattamiseen useamman sijaan, lapsi voi viettää ylellistä elämää. Tämä kovin tutulta kuulostava ajattelu johti kaupunkien väestökatoon ja heikkenemiseen, kun tautien tai sotien viedessä lapsen talolle ei enää ollut jatkajaa.

Kirjoittaja jatkoi, "On this subject there is no need to ask the gods how we are to be relieved from such a curse: for any one in the world will tell you that it is by the men themselves if possible changing their objects of ambition; or, if that cannot be done, by passing laws for the preservation of infants." Oli ilmeistä, että miesten itse olisi tullut suunnata kunnianhimonsa toisin, tai sitten olisi pitänyt säätää lakeja vastasyntyneiden suojelemiseksi. 

Toki meitä ei vaikuta odottavan antiikin Kreikan kohtalo. Kun Rooma valtasi Akhaian liiton pääkaupungin, Korintin vuonna 148 eaa., miehet surmattiin ja naiset lapsineen myytiin orjiksi. Sen sijaan kansainvälistymme ja väestörakenteemme muuttuu pikku hiljaa väestöryhmien syntyvyyserojen mukaisesti. Kuitenkin, jotenkin tuntuisi mukavalta ajatella meidän kulttuurimme ja perinteidemme jatkuvan tulevaisuudessakin ja maamme säilyttävän kyvyn puolustautua ja tarjota turvalliset ja vakaat olosuhteet. Ja aika moni vaihtoehto on kaikesta huolimatta Suomen perinteisiä arvoja huonompi, esimerkiksi demokratian tai ihmisoikeuksien suhteen. Ja vaikka kysymys ei nykyisessä maailmantilanteessa ole enää selviämisestä sodissa, väestöpohjan koko vaikuttaa myös Suomen poliittiseen painoarvoon ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Mitä asialle sitten olisi tehtävissä?

Polybios esitti antiikin oloissa Akhaian liiton kukistuttua jälkiviisaasti kaksi vaihtoehtoa: miehet pistävät elämässään prioriteetit uusiksi, tai vastasyntyneitä suojelevan lainsäädännön. Meillä vastasyntyneitä ei enää surmata heidän syntymänsä jälkeen, mutta Polybioksen ehdotusta nykyaikana vastaava abortinvastaisen lainsäädännön läpi saaminen Suomessa on yhtä epärealistinen ajatus, kuin mitä vastasyntyneiden surmaamisen tai heitteillejätön kieltävä laki olisi ollut Polybioksen kuvaamana aikana: Se ei tule tapahtumaan.  Jäljelle jää nykyajan tasa-arvoisten miesten ja naisten prioriteettien muuttaminen lisääntymisen suhteen. 

Lapset eivät nykyajan kaupungistuneessa Suomessa enää pääsääntöisesti jää kotiin lisätyövoimaksi maatiloille tai omaishoitajiksi vanhuuden varalle. Moni on vanhustenhoidon tasosta käydyn keskustelun ja uutisoinnin jäljiltä kuitenkin epävarma omasta vanhuuden toimeentulostaan. Minusta paras tapa motivoida miehet ja naiset kasvattamaan lisää lapsia on sitoa lasten lukumäärä eläkkeisiin: Lapsilla olisi velvollisuus maksaa elossa oleville vanhemmilleen pientä prosentuaalista veroa ansio- ja pääomatuloistaan. Vero lisättäisiin lyhentämättöminä vanhempien eläkkeisiin, korvauksena lasten kasvattamisesta tehdystä työstä.

Työllistynyt ja hyvin ansaitseva lapsi lisäisi siten lasten tuloihin suorassa suhteessa olevan summan verran vanhempien vanhuuden turvaa ja toimisi palkintona onnistuneesta kasvatustyöstä. Lasten määrä ja työllistyminen lisäisivät siten suoraan vanhemmilla eläkkeellä käytössään olevan rahan määrää, eikä lasten kiitollisuus vanhempia kohtaan jäisi vapaaehtoisuuden varaan. Lasten tunnustamisesta tuskin tulisi suurta ongelmaa ja lapsia kannattaisi tehdä niin paljon kuin heitä vain on mahdollista kasvattaa. Ehkä sen perinnönkin voisi sitten jättää lapsille hieman paremmin mielin, kun lapsilta tuleva vanhuuden turva olisi tuoreena mielessä? Vanhemman kuoltua lisäveroa ei enää perittäisi lapsilta.

Mielelläni kuulisin, mikä tässä veronmaksajan suhteen melko kustannusneutraalissa ehdotuksessa on pielessä. Itse uskon Polybioksen olevan oikeassa ja että meillä on rikkaissa länsimaissa pääasiassa edellämainitut kaksi tapaa pitää maamme väestöpohjan suhteen kilpailukykyisinä. Näistä vaihtoehdoista aborttia ja syntyvyyden säännöstelyn rajoittamista toteuttamiskelpoisempi ratkaisu on saada ihmiset muuttamaan Polybioksen kehoituksen mukaisesti prioriteettejaan sen suhteen, miten he käyttävät elämänsä. Lapsien määrän ja vanhuuden turvan sitominen toisiinsa on ylläpitänyt syntyvyyttä hyvin kauan ihmiskunnan historiassa. Mielestäni meillä voisi olla eläkejärjestelmä, joka antaisi lapsettomillekin nykyisen kaltaisen turvan mutta palkitsisi lisää niitä, jotka ovat valinneet lasten tekemisen ja onnistuneet kasvattamaan työllistyneitä ja menestyneitä yhteiskunnan jäseniä.

 

]]>
2 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263977-lasten-tuloihin-perustuva-lisaelake-motivoisi-kasvattamaan-lapsia#comments Alhainen syntyvyys Eläkkeet Maahanmuutto Suomen tulevaisuus vanhustenhoito Sun, 11 Nov 2018 01:09:43 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263977-lasten-tuloihin-perustuva-lisaelake-motivoisi-kasvattamaan-lapsia
Virallisen Suomen Suurin Valhe http://samirinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263646-virallisen-suomen-suurin-valhe <p>Joskus vuonna 2005, josta tuntuu kuluneen kokonainen elämänikä, tutustuin tulevaan puolisooni Thaimaan koillisosassa, Isaanissa. Asuimme ja elimme yhdessä melko tyypillistä elämää. Viisumisyistä jouduin matkaamaan milloin minnekin uusimaan leimoja papereissani. Alkuaikoina pitkä viisumi oli lähinnä muodollisuus. Sittemmin papereita vaadittiin yhä enemmän.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuolloin alussa matkasimme myös tapaamaan sukulaisia ja sisarentyttöä. Kylä oli suomalaiselle lähinnä järkytys. Ei kunnallista vettä, ei sähköverkkoa eli noin 35 asteen kuumuudessa kaikki ruoka oli alttiina pilaantumiselle. Ainoa käyttövesilähde oli maahan kaivettu iso lammikko. Siinä kylvettiin, sen reunalla oli vessa/kylpyhuone. Samalla vedellä kasteltiin salaattipenkit ja siitä kävivät juomassa niin siat, kanat kuin lehmätkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulevan puolisoni sisarentytöllä oli selässään pahannäköinen ihotulehdus. Siitä lähti prosessi, jonka seurauksena otimme tuon silloin muutaman vuoden ikäisen tytön huollettavaksemme ja myöhemmin partnerini adoptoi sisarensa lapsen. Minulla ei siihen ulkomaalaisena ollut mahdollisuuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuosien varrella keskustelimme muutosta Suomeen. Minä olin asian suhteen epäileväinen. Suuret kulttuuri- sekä kielierot ovat aina shokki. Olinhan tämän itse kokenut.</p><p>&nbsp;</p><p>Nopeasti eteenpäin asiassa ja päätimme avioitua Suomessa. Tämä tapahtui vuoden 2017 syksyllä. Samalla minkä alunperin oli tarkoitus olla lomamatka, muuttui oleskeluluvan hakemiseksi. Kuvittelin naivisti, että 12 vuoden yhdessäolo ja sittemmin avioituminen vaikuttaisi positiivisesti oleskelulupapäätökseen. Nyt yhteinen tyttäremme on opiskellut jo vuoden suomalaisessa koulussa ja kielikin alkaa sujua. Maahanmuuttovirasto ei ollut laisinkaan kiinnostunut kokoamistamme valokuvista ja muista todisteista vuosien varrelta. Meille he olimme lähinnä byrokraattinen riesa, näemmä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tänään sunnuntaina sitten saimme tiedoksi päätöksen, että kumpikaan &ndash; ei virallinen puolisoni eikä yhteinen huollettavamme &ndash; saa jäädä Suomeen. Heidät siis karkoitetaan. Perusteena se, ettei kuulemma Suomen suurlähetystön leimaa ollut tyttäremme papereissa vahvistamassa syntymätodistusta tai huoltajan papereita. Näillä samoilla papereilla kuitenkin päästiin hakemaan viisumia ja silloin ne tuntuivat olevan kunnossa. Kun asiasta kysyttiin, pyysimme Maahanmuuttovirastoa tiedustelemaan virka-apuna thaimaalaisilta kollegoiltaan asioiden laitaa. Näemmä kiireet olivat niin suuret, ettei moiseen vuodessa riittänyt aikaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Toisena perusteena on se, ettei tyttärellämme ole kuulemma siteitä Suomeen! Eikä kenties meihinkään, jotka olemme olleet ainoa hänen tuntemansa perhe reilun vuosikymmenen ajan?</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt päästään varsinaiseen otsikkoon, meille vakuutellaan hallituksemme ja median taholta, kuinka Suomeen tarvitaan maahanmuuttajia. Puolisoni on ammatissaan korkealle arvostettu osaaja ja nuoresta teinitytöstämme saattaisi olla tälläiseksi työvoimaksi tulevaisuudessa muutaman vuoden sisällä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kenelle tässä valehdellaan? Ketä tähän maahan halutaan, jos sellaisiksi ei kelpaa suomalaisen puoliso ja hänen adoptoimansa tytär? Puolisoni oli äärimmäisen pettynyt, koska on halunnut töihin koko tämän ajan. Kotimaassaan hän teki pitkiä päiviä ja oli arvostettu työntekijä. Mikä hän Suomessa on? Karkotettava ulkomaalainen?</p><p>&nbsp;</p><p>Mihin tyttäremme tulisi palauttaa? Hänellä ei ole ketään muuta kuin me, joka hänestä pitäisi huolta. Isä on ollut kadoksissa kohta kymmenen vuoden ajan, äiti ei tunne tytärtään. Isoäiti on dementoitunut vanhus.</p><p>&nbsp;</p><p>Koko oleskelulupaprosessi kesti yli vuoden. Virallisesti päätös oli tehty syyskuun lopussa, tiedon siitä saimme puolessavälissä lokakuuta ja virallisen tiedon tänään sunnuntaina. Passit takavarikoitiin, annettiin kuukausi aikaa hankkia liput uhkailuiden säestyksellä. Kuulemma, jos emme välittömästi osta lippuja takaisin kotimaahan, ei ole Schengenin alueelle pääsyä lähitulevaisuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin Suomi kohtelee omien kansalaisiensa perheitä. Samaan aikaan Virallinen Suomi valehtelee meille päin näköä. Ilmeisesti perheemme hajoaminen on jonkinlainen etu? Mitä tälläisellä luokattomalla toiminnalla tavoitellaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joskus vuonna 2005, josta tuntuu kuluneen kokonainen elämänikä, tutustuin tulevaan puolisooni Thaimaan koillisosassa, Isaanissa. Asuimme ja elimme yhdessä melko tyypillistä elämää. Viisumisyistä jouduin matkaamaan milloin minnekin uusimaan leimoja papereissani. Alkuaikoina pitkä viisumi oli lähinnä muodollisuus. Sittemmin papereita vaadittiin yhä enemmän.

 

Tuolloin alussa matkasimme myös tapaamaan sukulaisia ja sisarentyttöä. Kylä oli suomalaiselle lähinnä järkytys. Ei kunnallista vettä, ei sähköverkkoa eli noin 35 asteen kuumuudessa kaikki ruoka oli alttiina pilaantumiselle. Ainoa käyttövesilähde oli maahan kaivettu iso lammikko. Siinä kylvettiin, sen reunalla oli vessa/kylpyhuone. Samalla vedellä kasteltiin salaattipenkit ja siitä kävivät juomassa niin siat, kanat kuin lehmätkin.

 

Tulevan puolisoni sisarentytöllä oli selässään pahannäköinen ihotulehdus. Siitä lähti prosessi, jonka seurauksena otimme tuon silloin muutaman vuoden ikäisen tytön huollettavaksemme ja myöhemmin partnerini adoptoi sisarensa lapsen. Minulla ei siihen ulkomaalaisena ollut mahdollisuuksia.

 

Vuosien varrella keskustelimme muutosta Suomeen. Minä olin asian suhteen epäileväinen. Suuret kulttuuri- sekä kielierot ovat aina shokki. Olinhan tämän itse kokenut.

 

Nopeasti eteenpäin asiassa ja päätimme avioitua Suomessa. Tämä tapahtui vuoden 2017 syksyllä. Samalla minkä alunperin oli tarkoitus olla lomamatka, muuttui oleskeluluvan hakemiseksi. Kuvittelin naivisti, että 12 vuoden yhdessäolo ja sittemmin avioituminen vaikuttaisi positiivisesti oleskelulupapäätökseen. Nyt yhteinen tyttäremme on opiskellut jo vuoden suomalaisessa koulussa ja kielikin alkaa sujua. Maahanmuuttovirasto ei ollut laisinkaan kiinnostunut kokoamistamme valokuvista ja muista todisteista vuosien varrelta. Meille he olimme lähinnä byrokraattinen riesa, näemmä.

 

Tänään sunnuntaina sitten saimme tiedoksi päätöksen, että kumpikaan – ei virallinen puolisoni eikä yhteinen huollettavamme – saa jäädä Suomeen. Heidät siis karkoitetaan. Perusteena se, ettei kuulemma Suomen suurlähetystön leimaa ollut tyttäremme papereissa vahvistamassa syntymätodistusta tai huoltajan papereita. Näillä samoilla papereilla kuitenkin päästiin hakemaan viisumia ja silloin ne tuntuivat olevan kunnossa. Kun asiasta kysyttiin, pyysimme Maahanmuuttovirastoa tiedustelemaan virka-apuna thaimaalaisilta kollegoiltaan asioiden laitaa. Näemmä kiireet olivat niin suuret, ettei moiseen vuodessa riittänyt aikaa. 

 

Toisena perusteena on se, ettei tyttärellämme ole kuulemma siteitä Suomeen! Eikä kenties meihinkään, jotka olemme olleet ainoa hänen tuntemansa perhe reilun vuosikymmenen ajan?

 

Nyt päästään varsinaiseen otsikkoon, meille vakuutellaan hallituksemme ja median taholta, kuinka Suomeen tarvitaan maahanmuuttajia. Puolisoni on ammatissaan korkealle arvostettu osaaja ja nuoresta teinitytöstämme saattaisi olla tälläiseksi työvoimaksi tulevaisuudessa muutaman vuoden sisällä.

 

Kenelle tässä valehdellaan? Ketä tähän maahan halutaan, jos sellaisiksi ei kelpaa suomalaisen puoliso ja hänen adoptoimansa tytär? Puolisoni oli äärimmäisen pettynyt, koska on halunnut töihin koko tämän ajan. Kotimaassaan hän teki pitkiä päiviä ja oli arvostettu työntekijä. Mikä hän Suomessa on? Karkotettava ulkomaalainen?

 

Mihin tyttäremme tulisi palauttaa? Hänellä ei ole ketään muuta kuin me, joka hänestä pitäisi huolta. Isä on ollut kadoksissa kohta kymmenen vuoden ajan, äiti ei tunne tytärtään. Isoäiti on dementoitunut vanhus.

 

Koko oleskelulupaprosessi kesti yli vuoden. Virallisesti päätös oli tehty syyskuun lopussa, tiedon siitä saimme puolessavälissä lokakuuta ja virallisen tiedon tänään sunnuntaina. Passit takavarikoitiin, annettiin kuukausi aikaa hankkia liput uhkailuiden säestyksellä. Kuulemma, jos emme välittömästi osta lippuja takaisin kotimaahan, ei ole Schengenin alueelle pääsyä lähitulevaisuudessa.

 

Näin Suomi kohtelee omien kansalaisiensa perheitä. Samaan aikaan Virallinen Suomi valehtelee meille päin näköä. Ilmeisesti perheemme hajoaminen on jonkinlainen etu? Mitä tälläisellä luokattomalla toiminnalla tavoitellaan?

]]>
53 http://samirinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263646-virallisen-suomen-suurin-valhe#comments Kotimaa Erilaiset perheet Maahanmuutto Oleskelulupa Sun, 04 Nov 2018 13:03:48 +0000 Sami Rinne http://samirinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263646-virallisen-suomen-suurin-valhe
Tule Suomeen – tukien luvattuun paratiisiin http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263456-tule-suomeen-tukien-luvattuun-paratiisiin <p><strong>Tule Suomeen &ndash; tukien luvattuun paratiisiin</strong>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;<img alt="Image preview" src="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagefield_thumbs/domain-18422/kuvat/pilapiirros.jpg?1541017350" /></p><p>&nbsp;</p><p>Kun saavut Paratiisimme, sinun ensipaikkasi on vastaanottokeskus. Siellä on sinulle&nbsp;kaikki&nbsp;tarjolla. Sinun ei tarvitse enää huolehtia mistään. Olethan tullut pitkän matkan läpi Euroopan, olet&nbsp;kokenut kylmää ja nälkää. Nyt sinun ei enää tarvitse kärsiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Saat käyttösi puhelimen, jossa sinulla rajaton puheoikeus.&nbsp;Sinulla&nbsp;jäi omaisia lähtömaahasi, haluat varmaan pitää heihin yhteyttä. Sinun ei tarvitse kuluista huolehtia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sinun tulee tehdä turvapaikkahakemus henkilökohtaisesti viranomaiselle. Suomen viranomaiset auttavat auliisti sinua&nbsp;turvapaikkahakemuksen tekemisessä. Muista perustella tarkasti hakemuksesi.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jos kuitenkin saat kielteisen&nbsp;turvapaikkapäätöksen, sinulla on oikeus valittaa päätöksestä. Monet aktiiviset hakemuksesi voivat johtaa sinut paratiisin portille. Kaikki hakemukset eivät&nbsp;päästä sinua tästä&nbsp;portista&nbsp;sisään.&nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaanottokeskus maksaa sinulle vastaanottorahaa. Sitä maksetaan sinulle&nbsp;niin kauan kuin turvapaikkahakemuksen käsittely kestää.&nbsp;Saat vastaanottokeskuksestasi kattavat ohjeet vastaanottorahan hakemiseen. Vastaanottokeskuksen henkilökunta auttaa sinua mielellään.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos olet yksinasuva ja yksinhuoltaja vastaanottoraha on sinulle&nbsp;312,23 euroa.</p><p>&nbsp;Jos et&nbsp;varsinkaan&nbsp;nauti aterioita sinulle maksuttomassa vastaanottokeskuksessa.&nbsp;<a href="https://migri.fi/vastaanottoraha" target="_blank">https://migri.fi/vastaanottoraha</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Saat tehdä ansiotyötä Suomessa, kun turvapaikkahakemuksesi jättämisestä on kulunut kolme kuukautta, jos sinulla on voimassa oleva matkustusasiakirja. Sinulla on saattanut hukkua ristiretkilläsi matkustusasiakirja,&nbsp;silloin saat&nbsp;tehdä ansiotyötä Suomessa, kun olet ollut maassa kuusi kuukautta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun saat turvapaikan Suomesta on sinulla oikeus&nbsp;Suomen sosiaaliturvaan. Tämä tarkoittaa, että saat erilaisia Kelan etuuksia. Etuuksia ovat esimerkiksi peruspäiväraha, asumistuki, käyttöraha, lapsilisä, yksinhuoltajakorotus, toimeentulotuki, matkustustuki.&nbsp;Nämä ovat sinun käytettävissäsi.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos haluat perheesi&nbsp;Suomeen, hoidamme sinun kanssasi asian kuntoon. Sinulla on oikeus saada perheesi&nbsp;oleskeluluvalla Suomeen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jos sairastut,&nbsp;terveyspalvelut ovat&nbsp;tietysti&nbsp;käytettävissäsi.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>Paperiton tai laittomasti maassa olevakin saa&nbsp;terveydenhuoltoa. Suomen seuraavat kaupungit tarjoavat sinulle suomalaista laadukasta terveydenhuoltoa. Näitä kaupunkeja ovat&nbsp;Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Joensuu ja Lahti.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä mainituissa kaupungeissa on ilmaista terveydenhuoltoa tarjoava klinikka&nbsp;Global&nbsp;Clinic, joka&nbsp;ei ilmoita asiakkaitaan poliisille tai muille viranomaisille. Klinikan sijaintia ja aukioloaikoja ei ilmoiteta julkisesti.&nbsp;Turvapaikanhakijana sinulla on oikeus tietää sijainti ja aukioloaika.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sinulle saattaa tulla &nbsp;hankaluuksia, kun&nbsp;olet kotoutumassa suomalaiseen paratiisiin.&nbsp;&nbsp;Sinulla on&nbsp; oikeus pyytää&nbsp;oikeusapua.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kun olet täällä ilman lupaa,&nbsp;Pakolaisneuvonta&nbsp;auttaa sinua.&nbsp;</p><p><a href="https://www.infopankki.fi/fi/muutto-suomeen/olen-/turvapaikanhakija" target="_blank">https://www.infopankki.fi/fi/muutto-suomeen/olen-/turvapaikanhakija</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ovatko palvelut ja tuet riittäviä turvapaikanhakijalle, jotta hän&nbsp;&nbsp;viihtyy&nbsp;PARATIISISSAMME?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vai raastaako suomalaisen sietokykyä?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mervi Eskelinen&nbsp;</p><p>Karin Karjalainen&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tule Suomeen – tukien luvattuun paratiisiin 

 

 Image preview

 

Kun saavut Paratiisimme, sinun ensipaikkasi on vastaanottokeskus. Siellä on sinulle kaikki tarjolla. Sinun ei tarvitse enää huolehtia mistään. Olethan tullut pitkän matkan läpi Euroopan, olet kokenut kylmää ja nälkää. Nyt sinun ei enää tarvitse kärsiä. 

 

Saat käyttösi puhelimen, jossa sinulla rajaton puheoikeus. Sinulla jäi omaisia lähtömaahasi, haluat varmaan pitää heihin yhteyttä. Sinun ei tarvitse kuluista huolehtia. 

 

Sinun tulee tehdä turvapaikkahakemus henkilökohtaisesti viranomaiselle. Suomen viranomaiset auttavat auliisti sinua turvapaikkahakemuksen tekemisessä. Muista perustella tarkasti hakemuksesi.  

 

Jos kuitenkin saat kielteisen turvapaikkapäätöksen, sinulla on oikeus valittaa päätöksestä. Monet aktiiviset hakemuksesi voivat johtaa sinut paratiisin portille. Kaikki hakemukset eivät päästä sinua tästä portista sisään.   

 

Vastaanottokeskus maksaa sinulle vastaanottorahaa. Sitä maksetaan sinulle niin kauan kuin turvapaikkahakemuksen käsittely kestää. Saat vastaanottokeskuksestasi kattavat ohjeet vastaanottorahan hakemiseen. Vastaanottokeskuksen henkilökunta auttaa sinua mielellään.

 

Jos olet yksinasuva ja yksinhuoltaja vastaanottoraha on sinulle 312,23 euroa.

 Jos et varsinkaan nauti aterioita sinulle maksuttomassa vastaanottokeskuksessa. https://migri.fi/vastaanottoraha 

 

Saat tehdä ansiotyötä Suomessa, kun turvapaikkahakemuksesi jättämisestä on kulunut kolme kuukautta, jos sinulla on voimassa oleva matkustusasiakirja. Sinulla on saattanut hukkua ristiretkilläsi matkustusasiakirja, silloin saat tehdä ansiotyötä Suomessa, kun olet ollut maassa kuusi kuukautta. 

 

Kun saat turvapaikan Suomesta on sinulla oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Tämä tarkoittaa, että saat erilaisia Kelan etuuksia. Etuuksia ovat esimerkiksi peruspäiväraha, asumistuki, käyttöraha, lapsilisä, yksinhuoltajakorotus, toimeentulotuki, matkustustuki. Nämä ovat sinun käytettävissäsi.

 

Jos haluat perheesi Suomeen, hoidamme sinun kanssasi asian kuntoon. Sinulla on oikeus saada perheesi oleskeluluvalla Suomeen. 

 

Jos sairastut, terveyspalvelut ovat tietysti käytettävissäsi. 

  

Paperiton tai laittomasti maassa olevakin saa terveydenhuoltoa. Suomen seuraavat kaupungit tarjoavat sinulle suomalaista laadukasta terveydenhuoltoa. Näitä kaupunkeja ovat Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Joensuu ja Lahti. 

 

Edellä mainituissa kaupungeissa on ilmaista terveydenhuoltoa tarjoava klinikka Global Clinic, joka ei ilmoita asiakkaitaan poliisille tai muille viranomaisille. Klinikan sijaintia ja aukioloaikoja ei ilmoiteta julkisesti. Turvapaikanhakijana sinulla on oikeus tietää sijainti ja aukioloaika. 

 

Sinulle saattaa tulla  hankaluuksia, kun olet kotoutumassa suomalaiseen paratiisiin.  Sinulla on  oikeus pyytää oikeusapua.  

Kun olet täällä ilman lupaa, Pakolaisneuvonta auttaa sinua. 

https://www.infopankki.fi/fi/muutto-suomeen/olen-/turvapaikanhakija 

 

 

Ovatko palvelut ja tuet riittäviä turvapaikanhakijalle, jotta hän  viihtyy PARATIISISSAMME? 

 

Vai raastaako suomalaisen sietokykyä? 

 

Mervi Eskelinen 

Karin Karjalainen 

 

 

 

]]>
31 http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263456-tule-suomeen-tukien-luvattuun-paratiisiin#comments Maahanmuutto Sosiaaliturvajärjestelmä Yhteiskunta Wed, 31 Oct 2018 20:24:51 +0000 Karin Karjalainen http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263456-tule-suomeen-tukien-luvattuun-paratiisiin
GCM ja salailu http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263216-gcm-ja-salailu Jokin aikaa sitten tuli tietooni tämä GCM-sopimus, joka on määrä allekirjoittaa Joulukuussa. Ihmetyttää miksi ei julkisuudessa ole ollut mitään infoa/keskustelua asiasta, vaan salakähmäisesti kabineteissa tämä sovitaan. Sopimus tietää valtavaa väestönlisäystä meille ja tämä ajaa meidät täysin tuhoon. Olemmehan nyt jo lirissä nykyisen maahanmuuttajamäärän kanssa, miten voisimme tulevat vastaanottaa,tuhoutumatta itse? Yritämme asiaan vaikuttaa vielä 7.11 Eduskuntatalolla K.14 alkaen, tulethan sinäkin? Pontus Söderblom/Reformi-Häme.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 7 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263216-gcm-ja-salailu#comments GCM-sopimus Itsenäisyys. Maahanmuutto Rajakontrolli Uhat Sat, 27 Oct 2018 09:41:34 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263216-gcm-ja-salailu Professorin ajatukset vievät eriarvoistavaan yhteiskuntaan http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263118-professorin-ajatukset-vievat-eriarvoistavaan-yhteiskuntaan <p>Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteen professori Bengt Holmström on sitä mieltä, että &nbsp;maahanmuutajien pitäisi voida tehdä työtä pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla kuin suomalaiset. Professori esittää syrjivän ehdotus, jonka mukaan toisten ihmisten tekemä työ on arvokkaampaa kuin toisten, ihmisen alkuperästä riippuen. Piti oikein hieraista silmiä tuommoista tekstiä lukiessa.&nbsp;</p><p>Professori Holmström sannoi myös, että heikommat työehdot kävisivät ulkomaalaisille. Tietenkin mitä tahansa palkka käy ulkomaalaisille, joilla ei ole koulutusta eikä työllisyysmahdollisuuksia omassa maassaan. Orjuutta ja alistamista ei kuitenkaan voida perusteella silläkään, että alistetuille se käy vain siksi, että hänellä ei ole muita vaihtoehtoja. Seuraavaksi työehtoja heikennettäisiin suomalaisilta samoin argumenttein, koska heillekin se käy. Voiton tavoittelussa työnantajat palkkaisivat halvempia työtekijöitä kuin suomalaiset. Suomalaisten nuorten syrjäytyminen ja työttömyys kasvaisi. Pitää myös sanoa, että Holmström ei ole saanut Nobelin palkintoa, kuten mediassa annetaan ymmärtää. Hänen ajatuksiaan on esitetty tiedotusvälineissä kritiikittömästi. Professorin ajatukset vievät eriarvoistavaan yhteiskuntaan.</p><p>Lähteet:</p><p><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html?fbclid=IwAR1ek0rWZOIOHYcaUTYBQ7x8eEh26I82nYvnfPBUAeOtYjConNwxRbj0s9E">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html?fbclid=IwAR1ek0rWZOIOHYcaUTYBQ7x8eEh26I82nYvnfPBUAeOtYjConNwxRbj0s9E</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10470537?origin=rss">https://yle.fi/uutiset/3-10470537?origin</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteen professori Bengt Holmström on sitä mieltä, että  maahanmuutajien pitäisi voida tehdä työtä pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla kuin suomalaiset. Professori esittää syrjivän ehdotus, jonka mukaan toisten ihmisten tekemä työ on arvokkaampaa kuin toisten, ihmisen alkuperästä riippuen. Piti oikein hieraista silmiä tuommoista tekstiä lukiessa. 

Professori Holmström sannoi myös, että heikommat työehdot kävisivät ulkomaalaisille. Tietenkin mitä tahansa palkka käy ulkomaalaisille, joilla ei ole koulutusta eikä työllisyysmahdollisuuksia omassa maassaan. Orjuutta ja alistamista ei kuitenkaan voida perusteella silläkään, että alistetuille se käy vain siksi, että hänellä ei ole muita vaihtoehtoja. Seuraavaksi työehtoja heikennettäisiin suomalaisilta samoin argumenttein, koska heillekin se käy. Voiton tavoittelussa työnantajat palkkaisivat halvempia työtekijöitä kuin suomalaiset. Suomalaisten nuorten syrjäytyminen ja työttömyys kasvaisi. Pitää myös sanoa, että Holmström ei ole saanut Nobelin palkintoa, kuten mediassa annetaan ymmärtää. Hänen ajatuksiaan on esitetty tiedotusvälineissä kritiikittömästi. Professorin ajatukset vievät eriarvoistavaan yhteiskuntaan.

Lähteet:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html?fbclid=IwAR1ek0rWZOIOHYcaUTYBQ7x8eEh26I82nYvnfPBUAeOtYjConNwxRbj0s9E

https://yle.fi/uutiset/3-10470537?origin

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263118-professorin-ajatukset-vievat-eriarvoistavaan-yhteiskuntaan#comments Maahanmuutto Syrjintä Talous Ulkomaalaiset Thu, 25 Oct 2018 08:47:39 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263118-professorin-ajatukset-vievat-eriarvoistavaan-yhteiskuntaan
Pakolaisuus ei ole ongelma http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263054-pakolaisuus-ei-ole-ongelma <p>Taloussanomien mukaan <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html</a> &quot;<em>Ulkomailta tulevien pitäisi voida tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla eli pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla kuin suomalaiset</em>, taloustieteen professori <a class="person sndp-a" href="https://www.is.fi/haku/?query=bengt+holmstrom">Bengt Holmström</a> sanoo <a class="sndp-a" href="https://yle.fi/uutiset/3-10470537?origin=rss"><em>Ylelle</em></a>.&quot;</p><p>Ennen 1995 syksyä Suomea yritettiin heikentää pelottelemalla &quot;<em>Venäjä voi hyökätä Suomeen milloin tahansa</em>&quot; (Ruotsin hallitus, asiantuntijat, sotilaallinen johto sekä Bonniersin omistamat lehdet Suomessa) ja lehdistön kautta laittomalla valeuutisoinnilla herättäen kohua/kiihkoa Venäjää vastaan Suomen Kansan Perustuslain ja Pariisin rauhansopimuksen 1947, Rauha Suomen kanssa, Osa II, Luku II, 6, 7 ja 8 artiklan vastaisesti.</p><p>Maahan joka milloin tahansa voi joutua sotaan ei saa lähettää sodasta paenneita pakolaisia. Ruotsin hallituksen, asiantuntijoiden, sotilaallisen johdon sekä lehdistön mukaan Suomen ei edes saa ottaa vastaan pakolaisia.</p><p>Kun Suomalaisten kiihottaminen ei onnistunut, Ruotsista lähetettiin laittomasti sekä Dublinin sopimuk-<br />sen vastaisesti (Dublin Regulation, Regulation No. 604/2013) Suomeen 15000 pakolaista ja &quot;pako-<br />laista&quot; kaikkine seuraamuksineen ja kustannuksineen Suomelle.</p><p>Esitietojen mukaan, Satakunnan käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona 19. syyskuuta 2018 28-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä porilaisnaisen murhasta. Hän tuli Suomeen syksyllä 2015 ja hän kääntyi Islamista Kristinuskoon. Miehellä on pysyvä oleskelulupa Suomeen. Mies on Irakin kansalainen. Lähetettiinkö keski-ikäisen naisen teloittanut mies Ruotsista Suomeen syksyllä 2015? Jos &quot;kyllä&quot; niin Ruotsin hallitus on osasyyllinen tähänkin rikokseen.</p><p><strong>Pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matkatavarat.</strong><br /><br />Iltalehden mukaan &quot;<em><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml" target="_blank">Kansanedustaja Anna Kontula (Vas)</a> kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä paperittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.</em>&quot;<br /><br /><strong>Onhanse harmillista, kun jokainen piilottaja riskeeraa päänsä menettämisen - jäsenkato, puhumattakaan siitä että ääni katoaa. </strong><br /><br /><em>Pakolaisuus ei ole ongelma, vaan ongelma on SYY miksi pakolaisia yleensä on olemassa. Että kieltää SYYN tulemisen Suomen rajan sisäpuolelle tai poistaa olemassa olevan SYYN Suomen rajojen sisäpuolelta ei ole rasismia, vaan rasismin estämistä. Pakolaisuus on SEURAAMUS SYYSTÄ. Jos emme sulje maamme rajoja lakisääteisesti SYYLTÄ, meistä tulee SEURAAMUS.</em><br /><br /><br /><br /><br />Pkolaisongelma : <a href="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma" title="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma">http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma</a></p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taloussanomien mukaan https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html "Ulkomailta tulevien pitäisi voida tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla eli pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla kuin suomalaiset, taloustieteen professori Bengt Holmström sanoo Ylelle."

Ennen 1995 syksyä Suomea yritettiin heikentää pelottelemalla "Venäjä voi hyökätä Suomeen milloin tahansa" (Ruotsin hallitus, asiantuntijat, sotilaallinen johto sekä Bonniersin omistamat lehdet Suomessa) ja lehdistön kautta laittomalla valeuutisoinnilla herättäen kohua/kiihkoa Venäjää vastaan Suomen Kansan Perustuslain ja Pariisin rauhansopimuksen 1947, Rauha Suomen kanssa, Osa II, Luku II, 6, 7 ja 8 artiklan vastaisesti.

Maahan joka milloin tahansa voi joutua sotaan ei saa lähettää sodasta paenneita pakolaisia. Ruotsin hallituksen, asiantuntijoiden, sotilaallisen johdon sekä lehdistön mukaan Suomen ei edes saa ottaa vastaan pakolaisia.

Kun Suomalaisten kiihottaminen ei onnistunut, Ruotsista lähetettiin laittomasti sekä Dublinin sopimuk-
sen vastaisesti (Dublin Regulation, Regulation No. 604/2013) Suomeen 15000 pakolaista ja "pako-
laista" kaikkine seuraamuksineen ja kustannuksineen Suomelle.

Esitietojen mukaan, Satakunnan käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona 19. syyskuuta 2018 28-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä porilaisnaisen murhasta. Hän tuli Suomeen syksyllä 2015 ja hän kääntyi Islamista Kristinuskoon. Miehellä on pysyvä oleskelulupa Suomeen. Mies on Irakin kansalainen. Lähetettiinkö keski-ikäisen naisen teloittanut mies Ruotsista Suomeen syksyllä 2015? Jos "kyllä" niin Ruotsin hallitus on osasyyllinen tähänkin rikokseen.

Pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matkatavarat.

Iltalehden mukaan "Kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä paperittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen."

Onhanse harmillista, kun jokainen piilottaja riskeeraa päänsä menettämisen - jäsenkato, puhumattakaan siitä että ääni katoaa.

Pakolaisuus ei ole ongelma, vaan ongelma on SYY miksi pakolaisia yleensä on olemassa. Että kieltää SYYN tulemisen Suomen rajan sisäpuolelle tai poistaa olemassa olevan SYYN Suomen rajojen sisäpuolelta ei ole rasismia, vaan rasismin estämistä. Pakolaisuus on SEURAAMUS SYYSTÄ. Jos emme sulje maamme rajoja lakisääteisesti SYYLTÄ, meistä tulee SEURAAMUS.




Pkolaisongelma : http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma


 

]]>
0 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263054-pakolaisuus-ei-ole-ongelma#comments Maahanmuutto Pakolaisuus Wed, 24 Oct 2018 07:22:56 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263054-pakolaisuus-ei-ole-ongelma
Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262888-mita-jos-suomeen-tulijoita-olisi-satojatuhansia <p>Kirjoitussarjan edellisissä neljässä osassa olen käsitellyt ongelmia jotka ovat jo käsillä. Tässä osassa käsittelen katastrofiskenaariota, joka voisi teoriassa olla mahdollinen. Toisaalta tämä katastrofiskenaario on toistaiseksi epätodennäköinen, minkä sen mahdollisuuden ei pidä antaa määrittää ratkaisuvaihtoehtoja todellisiin, tämänhenkisiin ongelmiin.&nbsp;<br /><br />Suomen turvapaikkajärjestelmä kestää todistetusti 32 000 vuosittaista tulijaa, ja se saattaisi kestää 50 000 vuosittaista tulijaa. Nykyisen järjestelmän raja voi tulla vastaan mikäli tulijoita olisi 100 000 vuodessa, ja se tulisi varmasti vastaan mikäli tulijoita olisi puoli miljoonaa vuodessa. Puolelle miljoonalle tulijalle ei yksinkertaisesti riittäisi kotouttajia, eikä nykyisen tasoista majoitusta.</p><p>Vuonna 2015 EU:n rajan ylitti 1.2 miljoonaa turvapaikanhakijaa, mutta Turkissa on yhä 3.5 miljoonaa pakolaista joista suurta osaa pitää aloillaan vain EU:n ja Turkin rajasopimus. EU:n ja Turkin välit kuitenkin kylmenevät jatkuvasti, ja rajasopimus saattaa kaatua koska tahansa.</p><p>Suomi kyllä pystyisi ottamaan vastaan vaikka miljoona tulijaa, mutta tällöin fasiliteettteina olisi telttaleiri- tai konttileiri eikä mistään tulijoille tarvittavista kursseista tai kotoutuksesta voisi olla puhetta. Lisäksi tulijoiden pitäisi elättää itsensä pääosin omalla työllään (kuten nyt tapahtuu Turkissa ja Libanonissa), koska elättämiseen tulonsiirroilla ei enää olisi varaa.<br /><br />Näin ollen, mikäli talousjärjestelmä pysyisi nykyisellään, kaikista tulijoiden työnteko-oikeuden rajoituksista tulisi luopua. Tulijoilta palkkaavilta työntantajilta ei voisi myöskään edellyttää nykyisen TES-tason palkkojen maksamista, muuten suurin osa jäisi ilman töitä ja näkisi nälkää. Tulijoille ei voisi myöskään järjestää yksilökohtaista turvapaikkaprosessia, eli tässä tapauksessa ei turvapaikanhakijoiden ja työperäisen maahanmuuton välillä olisi enää eroa. Mutta näillä reunaehdoilla Suomen vastaanottokyky olisi huomattava. Esimerkiksi Arabiemiraattien väestöstä kansalaisia on vain 12-16%, eikä emiraatit näytä mitään kriisiytymisen merkkejä. Suomi on järjestelmältään Emiraatteja vakaampi.</p><p>Paradoksaalisesti nykyisen turvapaikkajärjestelmän romahtaminen johtaisi siihen, että turvapaikanhakijat olisivat taloudelle enemmän tulo- kuin menoerä. Tulot tosin jakautuisivat epätasaisesti, syistä joita esittelin kirjoitussarjan <a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">työperäistä maahanmuuttoa käsittelevässä osassa</a>. Massiivisesta halpatyövoimareservistä hyötyisivät työnantajat ja keskiluokka, monet duunarit jäisivät tappiolle mikäli kehitystä ei kompensoitaisi heille suunnatuilla tulonsiirroilla ja/tai veronkevennyksillä.</p><p>Tällaisessa tilanteessa tulijoiden tilanne ei välttämättä olisi parempi kun Turkin leireillä tällä hetkellä. Tulevaisuuden maailma voi kuitenkin olla vielä rujompi kuin Turkin pakolaisleirit tänään, tai sodan runtelema Syyria. Syyriassa ei sentään vielä ole kuoltu nälkään muualla kuin piiritetyissä kaupungeissa, joissa nälänhätä on keinotekoisesti aiheutettu. Ilmastonmuutos on jo edesauttanut kaaosta Syyriassa ja Somaliassa. Afrikan aavikoitumisriskin maista jo Somalia, Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan Tasavalta ovat jo romahtaneet, ja lähivuosikymmeninä romahtaneita valtioita tulee todennäköisesti lisää. Jos esimerkiksi Venäjä ajautuisi samanlaiseen kaaokseen kuin Syyria, halukkaita tulijoita voisi olla miljoonia.</p><p>Siirtolaisuuden vastustajien ratkaisu tällaisessa massiivisessa kriisitilanteessa olisi laittaa armeija rajalle, ja estää kenenkään tuleminen. Mutta tämä olisi paitsi epäinhimillistä, myös poliittisesti lyhytnäköistä. Romahtaneet valtiot ovat vaarallisia, niihin voivat pesiytyä terrorijärjestöt ja niissä voi vaikkapa syntyä uusia vaarallisia epidemioita. Pakolaisten liikkumisen estäminen lisäisi romahtaneiden valtioiden sekasortoa ja epätoivoa entisestään.</p><p>Siirtolaisuuden vastustajat ovat oikeassa siinä, ettei nykyisenmallinen hyvinvointivaltio olisi mahdollista jos Suomeen tulisi kerralla satojatuhansia. Vaikka tulonsiirtojen avulla huolehdittaisiin siitä, että huonommin koulutettujen duunareiden tulotaso ei laske, syntyisi Suomeen todennäköisesti neljä luokkaa: työnantajat ja keskiluokka jotka hyötyvät siirtolaisuudesta, passin omistavat duunarit jotka hyötyvät siitä vain mikäli se kompensoidaan heille tulonsiirtoina, ja sitten siirtolaiset jotka kilpailevat keskenään huonoimmin palkatuista töistä. Näiden luokkien poliittiset intressit eroavat toisistaan, eikä hyvinvointivaltion ylläpito välttämättä enää kiinnostaisi keskiluokkaa edelliseen tapaan.</p><p>Suomi alkaisi muistuttaa enemmän Yhdysvaltoja. Se on siirtolaisuuden varaan perustettu maa, jossa valkoiset ovat estäneet hyvinvointivaltion syntymisen koska se voisi hyödyttää myös mustia. Toisaalta, kaikista ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on maa jonka talous ja kulttuuri kehittyy, ja joka ei ole lähelläkään romahtamista. Yhdysvaltojen tyylinen yhteiskunta voi sekin olla parempi vaihtoehto kuin ulkomaailmalta suljettu talous jossa kaikki kehitys on pysähtynyt.</p><p>Siirtolaisuuden vastustajien maailmankuvassa kaikki (sekä yksilöt että kansallisvaltiot) ajavat pohjimmiltaan vain omaa etuaan, kaikki kansainväliset sopimukset tulevat romahtamaan ja lopulta kaikki vain käyvät loputonta sotaa toisiaan vastaan. Tämä on tietysti mahdollinen kehityskulku. Tämä tulevaisuus ei kuitenkaan lupaisi pitkää ikää Suomelle ja suomalaisille, jäisimme nopeasti isompien jalkoihin. Siirtolaisuuden vastustajien maailmankuvasta tulisi myös itse itseään toteuttava, mikäli esimerkiksi perussuomalaiset joskus pääsisivät vallankahvaan toteuttamaan kansainvälisen politiikan linjauksiaan. Niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa yrittää osallistua kansainvälisiin ponnistuksiin ilmastokatastrofin vaikutusten minimoimiseksi. Romahtaneista valtioista pakenevien auttaminen yksi näiden ponnistusten osa.</p><p>Antti Rautiainen<br />&nbsp;</p><p>1. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">Rajat auki ja tervetuloa</a><br />2. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Voivatko kaikki pakolaiset tulla?</a><br />3. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?</a>&nbsp;<br />4. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262664-mita-jos-kansalaisuus-olisi-globaalia">Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?</a><br />5. Ja viimeinen osa:&nbsp;Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitussarjan edellisissä neljässä osassa olen käsitellyt ongelmia jotka ovat jo käsillä. Tässä osassa käsittelen katastrofiskenaariota, joka voisi teoriassa olla mahdollinen. Toisaalta tämä katastrofiskenaario on toistaiseksi epätodennäköinen, minkä sen mahdollisuuden ei pidä antaa määrittää ratkaisuvaihtoehtoja todellisiin, tämänhenkisiin ongelmiin. 

Suomen turvapaikkajärjestelmä kestää todistetusti 32 000 vuosittaista tulijaa, ja se saattaisi kestää 50 000 vuosittaista tulijaa. Nykyisen järjestelmän raja voi tulla vastaan mikäli tulijoita olisi 100 000 vuodessa, ja se tulisi varmasti vastaan mikäli tulijoita olisi puoli miljoonaa vuodessa. Puolelle miljoonalle tulijalle ei yksinkertaisesti riittäisi kotouttajia, eikä nykyisen tasoista majoitusta.

Vuonna 2015 EU:n rajan ylitti 1.2 miljoonaa turvapaikanhakijaa, mutta Turkissa on yhä 3.5 miljoonaa pakolaista joista suurta osaa pitää aloillaan vain EU:n ja Turkin rajasopimus. EU:n ja Turkin välit kuitenkin kylmenevät jatkuvasti, ja rajasopimus saattaa kaatua koska tahansa.

Suomi kyllä pystyisi ottamaan vastaan vaikka miljoona tulijaa, mutta tällöin fasiliteettteina olisi telttaleiri- tai konttileiri eikä mistään tulijoille tarvittavista kursseista tai kotoutuksesta voisi olla puhetta. Lisäksi tulijoiden pitäisi elättää itsensä pääosin omalla työllään (kuten nyt tapahtuu Turkissa ja Libanonissa), koska elättämiseen tulonsiirroilla ei enää olisi varaa.

Näin ollen, mikäli talousjärjestelmä pysyisi nykyisellään, kaikista tulijoiden työnteko-oikeuden rajoituksista tulisi luopua. Tulijoilta palkkaavilta työntantajilta ei voisi myöskään edellyttää nykyisen TES-tason palkkojen maksamista, muuten suurin osa jäisi ilman töitä ja näkisi nälkää. Tulijoille ei voisi myöskään järjestää yksilökohtaista turvapaikkaprosessia, eli tässä tapauksessa ei turvapaikanhakijoiden ja työperäisen maahanmuuton välillä olisi enää eroa. Mutta näillä reunaehdoilla Suomen vastaanottokyky olisi huomattava. Esimerkiksi Arabiemiraattien väestöstä kansalaisia on vain 12-16%, eikä emiraatit näytä mitään kriisiytymisen merkkejä. Suomi on järjestelmältään Emiraatteja vakaampi.

Paradoksaalisesti nykyisen turvapaikkajärjestelmän romahtaminen johtaisi siihen, että turvapaikanhakijat olisivat taloudelle enemmän tulo- kuin menoerä. Tulot tosin jakautuisivat epätasaisesti, syistä joita esittelin kirjoitussarjan työperäistä maahanmuuttoa käsittelevässä osassa. Massiivisesta halpatyövoimareservistä hyötyisivät työnantajat ja keskiluokka, monet duunarit jäisivät tappiolle mikäli kehitystä ei kompensoitaisi heille suunnatuilla tulonsiirroilla ja/tai veronkevennyksillä.

Tällaisessa tilanteessa tulijoiden tilanne ei välttämättä olisi parempi kun Turkin leireillä tällä hetkellä. Tulevaisuuden maailma voi kuitenkin olla vielä rujompi kuin Turkin pakolaisleirit tänään, tai sodan runtelema Syyria. Syyriassa ei sentään vielä ole kuoltu nälkään muualla kuin piiritetyissä kaupungeissa, joissa nälänhätä on keinotekoisesti aiheutettu. Ilmastonmuutos on jo edesauttanut kaaosta Syyriassa ja Somaliassa. Afrikan aavikoitumisriskin maista jo Somalia, Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan Tasavalta ovat jo romahtaneet, ja lähivuosikymmeninä romahtaneita valtioita tulee todennäköisesti lisää. Jos esimerkiksi Venäjä ajautuisi samanlaiseen kaaokseen kuin Syyria, halukkaita tulijoita voisi olla miljoonia.

Siirtolaisuuden vastustajien ratkaisu tällaisessa massiivisessa kriisitilanteessa olisi laittaa armeija rajalle, ja estää kenenkään tuleminen. Mutta tämä olisi paitsi epäinhimillistä, myös poliittisesti lyhytnäköistä. Romahtaneet valtiot ovat vaarallisia, niihin voivat pesiytyä terrorijärjestöt ja niissä voi vaikkapa syntyä uusia vaarallisia epidemioita. Pakolaisten liikkumisen estäminen lisäisi romahtaneiden valtioiden sekasortoa ja epätoivoa entisestään.

Siirtolaisuuden vastustajat ovat oikeassa siinä, ettei nykyisenmallinen hyvinvointivaltio olisi mahdollista jos Suomeen tulisi kerralla satojatuhansia. Vaikka tulonsiirtojen avulla huolehdittaisiin siitä, että huonommin koulutettujen duunareiden tulotaso ei laske, syntyisi Suomeen todennäköisesti neljä luokkaa: työnantajat ja keskiluokka jotka hyötyvät siirtolaisuudesta, passin omistavat duunarit jotka hyötyvät siitä vain mikäli se kompensoidaan heille tulonsiirtoina, ja sitten siirtolaiset jotka kilpailevat keskenään huonoimmin palkatuista töistä. Näiden luokkien poliittiset intressit eroavat toisistaan, eikä hyvinvointivaltion ylläpito välttämättä enää kiinnostaisi keskiluokkaa edelliseen tapaan.

Suomi alkaisi muistuttaa enemmän Yhdysvaltoja. Se on siirtolaisuuden varaan perustettu maa, jossa valkoiset ovat estäneet hyvinvointivaltion syntymisen koska se voisi hyödyttää myös mustia. Toisaalta, kaikista ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on maa jonka talous ja kulttuuri kehittyy, ja joka ei ole lähelläkään romahtamista. Yhdysvaltojen tyylinen yhteiskunta voi sekin olla parempi vaihtoehto kuin ulkomaailmalta suljettu talous jossa kaikki kehitys on pysähtynyt.

Siirtolaisuuden vastustajien maailmankuvassa kaikki (sekä yksilöt että kansallisvaltiot) ajavat pohjimmiltaan vain omaa etuaan, kaikki kansainväliset sopimukset tulevat romahtamaan ja lopulta kaikki vain käyvät loputonta sotaa toisiaan vastaan. Tämä on tietysti mahdollinen kehityskulku. Tämä tulevaisuus ei kuitenkaan lupaisi pitkää ikää Suomelle ja suomalaisille, jäisimme nopeasti isompien jalkoihin. Siirtolaisuuden vastustajien maailmankuvasta tulisi myös itse itseään toteuttava, mikäli esimerkiksi perussuomalaiset joskus pääsisivät vallankahvaan toteuttamaan kansainvälisen politiikan linjauksiaan. Niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa yrittää osallistua kansainvälisiin ponnistuksiin ilmastokatastrofin vaikutusten minimoimiseksi. Romahtaneista valtioista pakenevien auttaminen yksi näiden ponnistusten osa.

Antti Rautiainen
 

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?
5. Ja viimeinen osa: Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?
 

]]>
2 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262888-mita-jos-suomeen-tulijoita-olisi-satojatuhansia#comments Maahanmuutto Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Vapaa liikkuvuus Sun, 21 Oct 2018 08:16:09 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262888-mita-jos-suomeen-tulijoita-olisi-satojatuhansia
Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat <p>Tutkimusta työperäisen siirtolaisuuden myönteisistä taloudellisista vaikutuksista on paljon. Sitä on referoitu esimerkiksi <a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2017/04/dealing-with-the-refugee-crisis-policy-lessons-from-economics-and-political-science.pdf">tässä</a> Heikki Pursiaisen syyskuun alun <a href="https://www.mustread.fi/artikkelit/paaministerin-maahanmuuttopuheet-kehitysapu-ei-ole-maahanmuuton-vaihtoehto/">Mustread-kirjoitukseensa</a> linkkaamassa tutkimuksessa. Yksinkertaisen mikrotalousmallin perusteella työperäisen siirtolaisuuden seurauksia ovat seuraavat:</p><p>1) Työn tarjonta lisääntyy. Siispä</p><p>1.1) Mikäli kilpailu on täydellistä ja muut oletukset ovat ennallaan, lyhyellä aikavälillä palkat laskevat ja voitot kasvavat. Pidemmällä aikavälillä voitot palaavat talouteen, ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.</p><p>1.2) Mikäli palkkoja säännöstellään ja ne eivät voi laskea, työttömyys kasvaa. Mikäli pidemmällä aikavälillä syntyy uusia työpaikkoja muista syistä, työttömät työllistyvät, talous kasvaa ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.</p><p>2) Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit vastaavat jo maassa olevaa työvoimaa, ei ole tulonjakovaikutuksia työvoiman eri sektoreilla. Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit eivät vastaa maassa jo olevaa työvoimaa,&nbsp;siirtolaisille komplementaarisen (eli täydentävän) työvoiman osuus palkoista kasvaa, ja supplementaarisen (eli siirtolaisten kanssa kilpailevan) työvoiman osuus palkoista laskee. Näin käy myös pidemmällä aikavälillä, mikäli profiilit eivät muutu.</p><p>&nbsp;</p><p>Näiden ilmiöiden havaitseminen empiirisestä aineistosta on yllä viitatun paperin perusteella ollut hankalaa. Varmaankin siksi että palkkoja säännöstellään kaikissa Euroopan maissa, saapuneiden määrä on usein ollut melko pieni työvoimaan verrattuna, ja usein suuret siirtolaisaallot ovat osuneet talouskasvun aikaan, jolloin palkat joka tapauksessa kasvavat.</p><p>Silti nämä tulokset on syytä pitää mielessä aina silloin kun netissä linkataan tutkimuksiin, joiden perusteella siirtolaisuudesta on taloudellista hyötyä. Siirtolaisuus kasvattaa taloutta lähes varmasti, koska lisää ihmisiä tarkoittaa aina lisää taloudellista toimintaa. Siirtolaisuuden taloudelliset hyödyt eivät kuitenkaan mitenkään välttämättä jakaudu tasaisesti, eteenkään lyhyellä aikavälillä.</p><p>Tämä keskustelu liittyy läheisesti siihen, onko siirtolaisuuden vastustamiselle ylipäätänsä mitään rationaalisia materialistisia syitä, vai onko se aina vain ennakkoluuloja tai rasismia. Yhdysvalloissa Trumpin vastustajat ovat vieläkin täysin jakautuneet suhteessa kysymykseen siitä, johtuuko Trumpin valinta (valkoisen) työväenluokan osin perustellusta tyytymättömyydestä taloudellisen asemansa kehittymiseen, vai puhtaasta rasismista.</p><p>Yllä listatut teoreettiset mikrotaloustieteen tulokset sanovat, että lyhyellä aikavälillä siirtolaisten kanssa samoista työpaikasta kilpaileva, vähän koulutettu työvoima saa joko huonompaa palkkaa, tai on vaarassa menettää työpaikkansa. Huonosti koulutetun työvoiman maahanmuotto siirtää myös duunarien keskituloja kauemmaksi keskiluokasta.</p><p>Voi olla, että tämä on teoreettinen tulos, jota ei voi havainnoida Suomen työmarkkinoilla ennen kuin tulijoita olisi satoja tuhansia. Toisaalta voi olla, että nämä tulokset ovat itsestäänselvyyksiä, jotka myös taloustieteen kursseja käymättömät duunarit vaistoavat. Tämä selittäisi Trumpin kannatusta, ja myös sitä miksi kaupunkien keskiluokka, erityisesti ns. &rdquo;luova luokka&rdquo; tuntuu suhtautuvan siirtolaisiin myönteisemmin kuin duunarit. Tietotyön tekijät vaistoavat, etteivät siirtolaiset tule kilpailemaan sen kanssa Koneen apurahoista. Sen sijasta siirtolaiset tarjoavat luovalle luokalle halvemmat raitiovaunukyydit, ja siivoaa halvemmalla luovan luokan sotkut. Osa siirtolaisuuden vastustamisesta selittyy toki myös suoranaisella rasismilla. Rasismi on myös tekijä, jota taloustieteen malleissa ei juuri koskaan oteta huomioon, todellisuudessa siirtolaisten on aina vaikeampaa työllistyä taidoista huolimatta.</p><p>Kaikki tämä siis siinä tapauksessa, että rajat työvoimalle avattaisiin nykyisen talousjärjestelmän puitteissa. Demokraattisessa suunnitelmataloudessa olisi helpompi ottaa vastaan uusia työntekijöitä ja työllistää heidät ilman tulonmenetyksiä muille. Radikaalina onkin usein helppoa esittää vaatimuksia, jotka ovat keskenään ristiriitaisia niin kauan kun ei tehdä vallankumousta, ja väistää kritiikki ilmoittamalla päämäärän olevan koko järjestelmän muutos.</p><p>Esimerkiksi nykyisen talousjärjestelmän puitteissa sekä vapaa liikkuvuus että perustoimeentulon parantaminen vaikeuttavat pyrkimistä kestävään kehitykseen. Mielestäni kaikkiin kolmeen on silti pyrittävä, mutta radikaalien on syytä ymmärtää, ettei mikään kaikki ongelmat ratkaiseva vallankumous ole välttämättä näköpiirissä, ja että näiden päämäärien yhdistäminen on vaikeaa.</p><p>Tässä kirjoituksessa käsittelen vapaan liikkuvuuden seurauksia kapitalistisessa markkinataloudessa, ja se on järjestelmä jossa voi helposti käydä niin, että toiset hyötyvät vapaasta liikkuvuudesta, ja toiset häviävät. Tämän kiistäminen olisi älyllistä epärehellisyyttä vapaan liikkuvuuden kannattajilta. Tilanne on nyt niinsanotusti päällä, joten meidän ei tule laittaa päätämme pensaaseen tai odottaa kaiken puolestamme ratkaisevaa vallankumousta, vaan miettiä kuinka näitä ristiriitoja voisi ratkaista tässä ja nyt.</p><p>Onko moraalisesti oikein vastustaa työvoiman vapaata liikkuvuutta siksi, että se saattaa vahingoittaa omia lyhyen aikavälin taloudellisia intressejä? Kenties ei, mutta tätä vastustusta on myös vaikeaa estää. Toisaalta jos työvoiman vapaa liikkuvuus hyödyttää taloutta kokonaisuudessaan, eikö olisi reilua jakaa nämä hyödyt tasaisesti kaikille? Tämä olisi myös mahdollista, pitäisi vain verottaa pois osa työntantajien ja keskiluokan työperäisestä siirtolaisuudesta saamista hyödyistä, ja jakaa se tulonsiirtoina ja/tai verohelpotuksina duunareille.<br /><br />Jos työvoimain vapaa liikkuvuus on ristiriidassa jonkun toisen taloudellisten intressejen kanssa, ongelma ei varmaankaan ratkea syyttämällä toista rasistiksi tai vaatimalla solidaarisuutta toiselta, eikä itseltä. Ongelma saattaa ratketa, mikäli mietitään miten työvoiman vapaa liikkuvuus voisi olla kaikkien yhteinen intressi. Jakamalla työvoiman vapaan taloudelliset hyödyt, se voisi olla kaikille win-win asetelma myös lyhyellä aikavälillä. Tällaisen poliittisen ratkaisun läpivieminen olisi tietysti erittäin vaikeaa. Tämän onnistumisesta saattaa kuitenkin riippua se, voiko työvoiman vapaata liikkuvuutta toteuttaa ilman globaalia kapitalismin kumoavaa vallankumousta.</p><p>Työperäistä maahanmuuttoa rajoittaa luonnollisella tavalla työpaikkojen määrä. Nykyään Eurooppaan tulo on vaikeaa ja kallista, joten tänne taloudellisista syistä tulevat pyrkivät jäämään vaikka mitään kunnollisia töitä ei löytyisi (sosiaaliturva ei ole syy jäädä, koska ilman työpaikkaa ja oleskelulupaa ei saa sosiaaliturvaa). Mikäli rajat olisivat auki, kynnys palata olisi paljon matalampi silloin kuin odotukset Euroopasta eivät vastaa todellisuutta.</p><p>Työperäinen maahanmuutto ei siis voi johtaa tilanteeseen, jossa tulijoita olisi kertaluokkaa enemmän kuin työpaikkoja. Tähän voi johtaa vain jonkinlainen katastrofi. Tämän kirjoitussarjan viimeinen osa käsittelee mahdollisuutta, että jonkin katastrofin vuoksi tulijoita olisi satoja tuhansia tai miljoonia. Seuraavassa osassa pohditaan mitä globaali kansalaisuus voisi tarkoittaa.</p><p>Antti Rautiainen</p><p>Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?</p><p>1. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">Rajat auki ja tervetuloa</a><br />2. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Voivatko kaikki pakolaiset tulla?</a><br />3. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?</a>&nbsp;<br />4. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262664-mita-jos-kansalaisuus-olisi-globaalia">Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?</a><br />5. Ja viimeinen osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262888-mita-jos-suomeen-tulijoita-olisi-satojatuhansia">Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutkimusta työperäisen siirtolaisuuden myönteisistä taloudellisista vaikutuksista on paljon. Sitä on referoitu esimerkiksi tässä Heikki Pursiaisen syyskuun alun Mustread-kirjoitukseensa linkkaamassa tutkimuksessa. Yksinkertaisen mikrotalousmallin perusteella työperäisen siirtolaisuuden seurauksia ovat seuraavat:

1) Työn tarjonta lisääntyy. Siispä

1.1) Mikäli kilpailu on täydellistä ja muut oletukset ovat ennallaan, lyhyellä aikavälillä palkat laskevat ja voitot kasvavat. Pidemmällä aikavälillä voitot palaavat talouteen, ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.

1.2) Mikäli palkkoja säännöstellään ja ne eivät voi laskea, työttömyys kasvaa. Mikäli pidemmällä aikavälillä syntyy uusia työpaikkoja muista syistä, työttömät työllistyvät, talous kasvaa ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.

2) Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit vastaavat jo maassa olevaa työvoimaa, ei ole tulonjakovaikutuksia työvoiman eri sektoreilla. Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit eivät vastaa maassa jo olevaa työvoimaa, siirtolaisille komplementaarisen (eli täydentävän) työvoiman osuus palkoista kasvaa, ja supplementaarisen (eli siirtolaisten kanssa kilpailevan) työvoiman osuus palkoista laskee. Näin käy myös pidemmällä aikavälillä, mikäli profiilit eivät muutu.

 

Näiden ilmiöiden havaitseminen empiirisestä aineistosta on yllä viitatun paperin perusteella ollut hankalaa. Varmaankin siksi että palkkoja säännöstellään kaikissa Euroopan maissa, saapuneiden määrä on usein ollut melko pieni työvoimaan verrattuna, ja usein suuret siirtolaisaallot ovat osuneet talouskasvun aikaan, jolloin palkat joka tapauksessa kasvavat.

Silti nämä tulokset on syytä pitää mielessä aina silloin kun netissä linkataan tutkimuksiin, joiden perusteella siirtolaisuudesta on taloudellista hyötyä. Siirtolaisuus kasvattaa taloutta lähes varmasti, koska lisää ihmisiä tarkoittaa aina lisää taloudellista toimintaa. Siirtolaisuuden taloudelliset hyödyt eivät kuitenkaan mitenkään välttämättä jakaudu tasaisesti, eteenkään lyhyellä aikavälillä.

Tämä keskustelu liittyy läheisesti siihen, onko siirtolaisuuden vastustamiselle ylipäätänsä mitään rationaalisia materialistisia syitä, vai onko se aina vain ennakkoluuloja tai rasismia. Yhdysvalloissa Trumpin vastustajat ovat vieläkin täysin jakautuneet suhteessa kysymykseen siitä, johtuuko Trumpin valinta (valkoisen) työväenluokan osin perustellusta tyytymättömyydestä taloudellisen asemansa kehittymiseen, vai puhtaasta rasismista.

Yllä listatut teoreettiset mikrotaloustieteen tulokset sanovat, että lyhyellä aikavälillä siirtolaisten kanssa samoista työpaikasta kilpaileva, vähän koulutettu työvoima saa joko huonompaa palkkaa, tai on vaarassa menettää työpaikkansa. Huonosti koulutetun työvoiman maahanmuotto siirtää myös duunarien keskituloja kauemmaksi keskiluokasta.

Voi olla, että tämä on teoreettinen tulos, jota ei voi havainnoida Suomen työmarkkinoilla ennen kuin tulijoita olisi satoja tuhansia. Toisaalta voi olla, että nämä tulokset ovat itsestäänselvyyksiä, jotka myös taloustieteen kursseja käymättömät duunarit vaistoavat. Tämä selittäisi Trumpin kannatusta, ja myös sitä miksi kaupunkien keskiluokka, erityisesti ns. ”luova luokka” tuntuu suhtautuvan siirtolaisiin myönteisemmin kuin duunarit. Tietotyön tekijät vaistoavat, etteivät siirtolaiset tule kilpailemaan sen kanssa Koneen apurahoista. Sen sijasta siirtolaiset tarjoavat luovalle luokalle halvemmat raitiovaunukyydit, ja siivoaa halvemmalla luovan luokan sotkut. Osa siirtolaisuuden vastustamisesta selittyy toki myös suoranaisella rasismilla. Rasismi on myös tekijä, jota taloustieteen malleissa ei juuri koskaan oteta huomioon, todellisuudessa siirtolaisten on aina vaikeampaa työllistyä taidoista huolimatta.

Kaikki tämä siis siinä tapauksessa, että rajat työvoimalle avattaisiin nykyisen talousjärjestelmän puitteissa. Demokraattisessa suunnitelmataloudessa olisi helpompi ottaa vastaan uusia työntekijöitä ja työllistää heidät ilman tulonmenetyksiä muille. Radikaalina onkin usein helppoa esittää vaatimuksia, jotka ovat keskenään ristiriitaisia niin kauan kun ei tehdä vallankumousta, ja väistää kritiikki ilmoittamalla päämäärän olevan koko järjestelmän muutos.

Esimerkiksi nykyisen talousjärjestelmän puitteissa sekä vapaa liikkuvuus että perustoimeentulon parantaminen vaikeuttavat pyrkimistä kestävään kehitykseen. Mielestäni kaikkiin kolmeen on silti pyrittävä, mutta radikaalien on syytä ymmärtää, ettei mikään kaikki ongelmat ratkaiseva vallankumous ole välttämättä näköpiirissä, ja että näiden päämäärien yhdistäminen on vaikeaa.

Tässä kirjoituksessa käsittelen vapaan liikkuvuuden seurauksia kapitalistisessa markkinataloudessa, ja se on järjestelmä jossa voi helposti käydä niin, että toiset hyötyvät vapaasta liikkuvuudesta, ja toiset häviävät. Tämän kiistäminen olisi älyllistä epärehellisyyttä vapaan liikkuvuuden kannattajilta. Tilanne on nyt niinsanotusti päällä, joten meidän ei tule laittaa päätämme pensaaseen tai odottaa kaiken puolestamme ratkaisevaa vallankumousta, vaan miettiä kuinka näitä ristiriitoja voisi ratkaista tässä ja nyt.

Onko moraalisesti oikein vastustaa työvoiman vapaata liikkuvuutta siksi, että se saattaa vahingoittaa omia lyhyen aikavälin taloudellisia intressejä? Kenties ei, mutta tätä vastustusta on myös vaikeaa estää. Toisaalta jos työvoiman vapaa liikkuvuus hyödyttää taloutta kokonaisuudessaan, eikö olisi reilua jakaa nämä hyödyt tasaisesti kaikille? Tämä olisi myös mahdollista, pitäisi vain verottaa pois osa työntantajien ja keskiluokan työperäisestä siirtolaisuudesta saamista hyödyistä, ja jakaa se tulonsiirtoina ja/tai verohelpotuksina duunareille.

Jos työvoimain vapaa liikkuvuus on ristiriidassa jonkun toisen taloudellisten intressejen kanssa, ongelma ei varmaankaan ratkea syyttämällä toista rasistiksi tai vaatimalla solidaarisuutta toiselta, eikä itseltä. Ongelma saattaa ratketa, mikäli mietitään miten työvoiman vapaa liikkuvuus voisi olla kaikkien yhteinen intressi. Jakamalla työvoiman vapaan taloudelliset hyödyt, se voisi olla kaikille win-win asetelma myös lyhyellä aikavälillä. Tällaisen poliittisen ratkaisun läpivieminen olisi tietysti erittäin vaikeaa. Tämän onnistumisesta saattaa kuitenkin riippua se, voiko työvoiman vapaata liikkuvuutta toteuttaa ilman globaalia kapitalismin kumoavaa vallankumousta.

Työperäistä maahanmuuttoa rajoittaa luonnollisella tavalla työpaikkojen määrä. Nykyään Eurooppaan tulo on vaikeaa ja kallista, joten tänne taloudellisista syistä tulevat pyrkivät jäämään vaikka mitään kunnollisia töitä ei löytyisi (sosiaaliturva ei ole syy jäädä, koska ilman työpaikkaa ja oleskelulupaa ei saa sosiaaliturvaa). Mikäli rajat olisivat auki, kynnys palata olisi paljon matalampi silloin kuin odotukset Euroopasta eivät vastaa todellisuutta.

Työperäinen maahanmuutto ei siis voi johtaa tilanteeseen, jossa tulijoita olisi kertaluokkaa enemmän kuin työpaikkoja. Tähän voi johtaa vain jonkinlainen katastrofi. Tämän kirjoitussarjan viimeinen osa käsittelee mahdollisuutta, että jonkin katastrofin vuoksi tulijoita olisi satoja tuhansia tai miljoonia. Seuraavassa osassa pohditaan mitä globaali kansalaisuus voisi tarkoittaa.

Antti Rautiainen

Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?
5. Ja viimeinen osa: Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?

 

 

]]>
10 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat#comments Heikki Pursiainen Maahanmuutto Työperäinen siirtolaisuus Vapaa liikkuvuus Tue, 16 Oct 2018 09:52:35 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat
Voivatko kaikki pakolaiset tulla? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla <p>Kai Mykkänen <a href="https://arenan.yle.fi/1-4482942?autoplay=true">väitti syyskuun alussa&nbsp; podcast-haastattelussa</a>, ettei kukaan pitäisi mahdollisena kaikkien vajaan 70 miljoonan pakolaisten tuloa Eurooppaan (luvussa mukana sisäiset pakolaiset). Mutta vaikka kaikki maailman 70 miljoonaa pakolaista tulisivat EU-alueelle, olisi pakolaisia asukasta kohti edelleen vähemmän kuin Libanonissa, jossa on 6 miljoonaa asukasta ja miljoona pakolaista (poislukien palestiinalaispakolaiset). Miksi EU:ta köyhempi Libanon kykenisi huolehtimaan pakolaisista paremmin kuin EU? Tai Turkki, jossa pakolaisia on 3.5 miljoonaa? Ei ole mitään syytä miksi Libanonilla tai Turkilla olisi suurempi velvollisuus huolehtia pakolaisista kuin EU-mailla. Toisaalta, ei ole myöskään moraalista velvoitetta ottaa vastaan pakolaisia muita enempää. Mutta mikä olisi oikeudenmukainen määrä?</p><p>Looginen vaihtoehto olisi jakaa pakolaiset suhteessa ostovoimakorjattuun kansantuotteeseen. Suomen osuus maailman ostovoimakorjatusta kansantuotteesta (<a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2018/01/weodata/weorept.aspx?pr.x=43&amp;pr.y=19&amp;sy=2017&amp;ey=2017&amp;scsm=1&amp;ssd=1&amp;sort=country&amp;ds=.&amp;br=1&amp;c=512%2C672%2C914%2C946%2C612%2C137%2C614%2C546%2C311%2C962%2C213%2C674%2C911%2C676%2C193%2C548%2C122%2C556%2C912%2C678%2C313%2C181%2C419%2C867%2C513%2C682%2C316%2C684%2C913%2C273%2C124%2C868%2C339%2C921%2C638%2C948%2C514%2C943%2C218%2C686%2C963%2C688%2C616%2C518%2C223%2C728%2C516%2C558%2C918%2C138%2C748%2C196%2C618%2C278%2C624%2C692%2C522%2C694%2C622%2C142%2C156%2C449%2C626%2C564%2C628%2C565%2C228%2C283%2C924%2C853%2C233%2C288%2C632%2C293%2C636%2C566%2C634%2C964%2C238%2C182%2C662%2C359%2C960%2C453%2C423%2C968%2C935%2C922%2C128%2C714%2C611%2C862%2C321%2C135%2C243%2C716%2C248%2C456%2C469%2C722%2C253%2C942%2C642%2C718%2C643%2C724%2C939%2C576%2C644%2C936%2C819%2C961%2C172%2C813%2C132%2C199%2C646%2C733%2C648%2C184%2C915%2C524%2C134%2C361%2C652%2C362%2C174%2C364%2C328%2C732%2C258%2C366%2C656%2C734%2C654%2C144%2C336%2C146%2C263%2C463%2C268%2C528%2C532%2C923%2C944%2C738%2C176%2C578%2C534%2C537%2C536%2C742%2C429%2C866%2C433%2C369%2C178%2C744%2C436%2C186%2C136%2C925%2C343%2C869%2C158%2C746%2C439%2C926%2C916%2C466%2C664%2C112%2C826%2C111%2C542%2C298%2C967%2C927%2C443%2C846%2C917%2C299%2C544%2C582%2C941%2C474%2C446%2C754%2C666%2C698%2C668&amp;s=PPPGDP&amp;grp=0&amp;a=">IMF:n arvio vuodelle 2017</a>) on 0.19%, joten Suomen osuus maailman pakolaisista (ml. maansisäiset) olisi tämän kaavan mukaan 130 000 henkeä. Se on paljon, mutta tämän määrän vastaanotto nykyisen järjestelmän puitteissa olisi täysin mahdollista, mikäli se jaettaisiin vaikkapa 3-5 vuodelle. Vuonna 2015 turvapahakijoita oli 32 000, se kyettiin hoitamaan. Koko maailman pakolaisongelma voitaisiin ratkaista 3-5 vuodessa, mikäli hallitukset pääsisivät asiasta yhteisymmärrykseen. Kaikki maailman pakolaiset eivät välttämättä edes halua muuttaa kauemmaksi konfliktialueilta, vaikka olot leireillä ovatkin karuja. Mitään pakolaisongelmaa ei siis ole olemassakaan, ongelma on ainoastaan hallitusten kyvyttömyys sopia keskenään pakolaisten määrän jakamisesta.</p><p>Voisiko turvapaikanhaun siirtää Suomen rajojen ulkopuolelle?</p><p>Sekä Juha Sipilä että sisäministeri Kai Mykkänen ovat viime aikoina esitelleet vision, että rajat suljetaan, ja pakolaiskriisit hoitetaan kiintiöpakolaisten määrää lisäämällä. Lisäksi on puhuttu mahdollisuudesta hakea turvapaikkaa Suomen rajojen ulkopuolella. Teoriassa tämä on ratkaisu, mutta siinä on paljon käytännön ongelmia.</p><p>Vaikka turvapaikkaa voisi hakea Suomen rajojen ulkopuolella, hovioikeudet eivät varmasti matkustaisi pakolaisleireille käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä suullisesti. Tuskin edes asianajajat matkustaisivat. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva romahtaisi. Todennäköisesti rajojen sulkemisen jälkeen ulkomailla turvapaikkaa hakevat ja/tai kiintiöpakolaiset olisivat ensimmäinen leikkauskohde, kun säästökohteita etsitään. Tätä ongelmaa ei välttämättä olisi, mikäli pakolaisstatuksen määrittelisi Suomen sijasta YK:n pakolaisjärjestö UNCHR. Tämä edellyttäisi, että sille annettaisiin riittävästi resursseja. Mutta tällöinkin kansainvälisten taakanjakoon liittyvien päätösten poliittinen vaikeus olisi edelleen ongelma.</p><p>Mykkäsen ajama malli perustuu ajatukseen, että siirtolaisuuden pitäisi olla sataprosenttisesti kontrollissa. Tämä on tyypillistä suomalaiselle poliittiselle ajattelulle, mutta periaate ei aina johda parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Yhdysvalloissa siirtolaisuuspolitiikka ei ole (ainakaan ennen Trumpia) perustunut pyrkimykseen kontroloida siirtolaisuutta sataprosenttisesti, vaan haittojen minimointiin. Mykkäsen malli vaikuttaa teoriassa hyvältä, mutta käytännössä EU-rajojen ulkopuolella olevat leirit voisivat taantua samanlaisiksi loukoiksi kun Australian ylläpitämät leirit Papua-Uusi-Guineassa tai Naurulla. Näiden huonoista olosuhteista, väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kirjoitettu vuosia. UNCHR:n mukaan Australia on ongelmista vastuussa, koska se on pystyttänyt leirit ja rahoittaa niitä.</p><p>On totta, että Suomeen asti pääsevät ovat usein lähtömaiden paremmin toimeentulevia, terveitä ja nuoria, yleensä perheettömiä miehiä. Nykyinen käytäntö on kulkijoille vaarallinen, sattumanvarainen ja tuo tuloja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Mutta Suomeen tulevalle järjestelmä tarjoaa sekä juridiset oikeudet, että kansalaisyhteiskunnan joka on pystynyt tehokkaasti puuttumaan Maahanmuuttoviraston tekemiin virheisiin. Kaikista puutteistaan huolimatta nykyinen järjestelmä saattaa olla oikeudenmukaisempi kuin Mykkäsen ja Sipilän visioima. Sitäpaitsi kiintiöpakolaisten määrän nostaminen koko Euroopan tasolla olisi muodollisesti niin yksinkertainen päätös, että se olisi todennäköisesti jo tehty mikäli poliittista tahtoa olisi. Niin kauan kun poliittista tahtoa ei ole, on hyvä että turvapaikanhakijat pystyvät auttamaan edes itse itseään.</p><p>Turvapaikan käsitteen ongelmat</p><p>On hyvä kysymys tarvitaanko turvapaikan juridista käsitettä ylipäätänsä. Mikäli on turvapaikan käsite, on väistämättä myös kallis, byrokraattinen, tunkeileva ja poliittiselle painostukselle altis turvapaikkaprosessi ja karkoitukset. Mykkäsen ja Sipilän malli EU-rajojen ulkopuolisista turvapaikanhakijoiden leireistä saa vastakaikua juuri siksi, että karkoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Karkoituksia ei tarvita mikäli kukaan ei saa kielteistä päätöstä, ja mikäli kukaan ei saisi kielteistä päätöstä, ei tarvittaisi myöskään turvapaikkaprosessia.</p><p>Toisaalta, turvapaikan kansainvälistä juridista normia on onnistettu puolustamaan, vaikka oikeistopopulistien (ja nyt myös perinteisen oikeiston) hyökkäys sitä vastaan on ollut ankara. Yhä edelleen kuka tahansa Suomen rajalle asti päässyt voi hakea turvapaikkaa. Yhä edelleen hänelle suodaan turvapaikkaprosessi, joka kaikista sudenkuopista ja poliittisista vaikuttamisyrityksistä huolimatta tuottaa yhä myös myönteisiä päätöksiä.</p><p>Kamppailu olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän puolesta ei ole erityisen radikaali, pikemminkin päinvastoin, koska turvapaikkajärjestelmän puolustus on aina samanaikaisesti säilöönoton ja karkotusten puolustamista. Oikeasti radikaali liike puhuisi vapaasta liikkuvuudesta erittelemättä turvapaikka-oikeutta ja työnteko-oikeutta. Oma tilanne-arvioni kuitenkin on, että nykytilanteessa olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän säilyttäminen on jo saavutus sinänsä. Siksi vapaan liikkuvuuden kannattajien kannattaa pitää se lyhyen aikavälin päämääränä.</p><p>Turvapaikkaprosessi ei vieläkään ole sidottu mahdollisuuksiin hyötyä tulijasta taloudellisesti, vaikka sitä ajetaan yhä voimakkaammin. Järjestelmän riippumattomuus &rdquo;taloudellisesta hyödystä&rdquo; on tärkeää, sillä moni tulija on alentuneesti tai täysin työkyvytön kokemiensa raakuuksien vuoksi. Tämän vuoksi ei myöskään pidä sitoa keskustelua turvapaikoista keskusteluun huoltosuhteen huonontumisesta tai maahanmuuton taloudellisesta välttämättömyydestä. Kaikista puutteistaan huolimatta turvapaikkajärjestelmä on tämän hetken poliittisessa ympäristössä siedettävä kompromissi, ja sen puolustaminen on osoittautunut mahdolliseksi pelkästään moraalisia argumentteja esittäen. Keskustelu huoltosuhteesta ja työperäisestä maahanmuutosta pitää mielestäni käydä erillään turvapaikka-oikeudesta.</p><p>Siksi käsittelen sitä kirjoituksen seuraavassa osassa.</p><p>Antti Rautiainen<br />&nbsp;</p><p>Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?</p><p>1. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">Rajat auki ja tervetuloa</a><br />2. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Voivatko kaikki pakolaiset tulla?</a><br />3. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?</a>&nbsp;<br />4. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262664-mita-jos-kansalaisuus-olisi-globaalia">Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?</a><br />5. Ja viimeinen osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262888-mita-jos-suomeen-tulijoita-olisi-satojatuhansia">Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?</a></p> Kai Mykkänen väitti syyskuun alussa  podcast-haastattelussa, ettei kukaan pitäisi mahdollisena kaikkien vajaan 70 miljoonan pakolaisten tuloa Eurooppaan (luvussa mukana sisäiset pakolaiset). Mutta vaikka kaikki maailman 70 miljoonaa pakolaista tulisivat EU-alueelle, olisi pakolaisia asukasta kohti edelleen vähemmän kuin Libanonissa, jossa on 6 miljoonaa asukasta ja miljoona pakolaista (poislukien palestiinalaispakolaiset). Miksi EU:ta köyhempi Libanon kykenisi huolehtimaan pakolaisista paremmin kuin EU? Tai Turkki, jossa pakolaisia on 3.5 miljoonaa? Ei ole mitään syytä miksi Libanonilla tai Turkilla olisi suurempi velvollisuus huolehtia pakolaisista kuin EU-mailla. Toisaalta, ei ole myöskään moraalista velvoitetta ottaa vastaan pakolaisia muita enempää. Mutta mikä olisi oikeudenmukainen määrä?

Looginen vaihtoehto olisi jakaa pakolaiset suhteessa ostovoimakorjattuun kansantuotteeseen. Suomen osuus maailman ostovoimakorjatusta kansantuotteesta (IMF:n arvio vuodelle 2017) on 0.19%, joten Suomen osuus maailman pakolaisista (ml. maansisäiset) olisi tämän kaavan mukaan 130 000 henkeä. Se on paljon, mutta tämän määrän vastaanotto nykyisen järjestelmän puitteissa olisi täysin mahdollista, mikäli se jaettaisiin vaikkapa 3-5 vuodelle. Vuonna 2015 turvapahakijoita oli 32 000, se kyettiin hoitamaan. Koko maailman pakolaisongelma voitaisiin ratkaista 3-5 vuodessa, mikäli hallitukset pääsisivät asiasta yhteisymmärrykseen. Kaikki maailman pakolaiset eivät välttämättä edes halua muuttaa kauemmaksi konfliktialueilta, vaikka olot leireillä ovatkin karuja. Mitään pakolaisongelmaa ei siis ole olemassakaan, ongelma on ainoastaan hallitusten kyvyttömyys sopia keskenään pakolaisten määrän jakamisesta.

Voisiko turvapaikanhaun siirtää Suomen rajojen ulkopuolelle?

Sekä Juha Sipilä että sisäministeri Kai Mykkänen ovat viime aikoina esitelleet vision, että rajat suljetaan, ja pakolaiskriisit hoitetaan kiintiöpakolaisten määrää lisäämällä. Lisäksi on puhuttu mahdollisuudesta hakea turvapaikkaa Suomen rajojen ulkopuolella. Teoriassa tämä on ratkaisu, mutta siinä on paljon käytännön ongelmia.

Vaikka turvapaikkaa voisi hakea Suomen rajojen ulkopuolella, hovioikeudet eivät varmasti matkustaisi pakolaisleireille käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä suullisesti. Tuskin edes asianajajat matkustaisivat. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva romahtaisi. Todennäköisesti rajojen sulkemisen jälkeen ulkomailla turvapaikkaa hakevat ja/tai kiintiöpakolaiset olisivat ensimmäinen leikkauskohde, kun säästökohteita etsitään. Tätä ongelmaa ei välttämättä olisi, mikäli pakolaisstatuksen määrittelisi Suomen sijasta YK:n pakolaisjärjestö UNCHR. Tämä edellyttäisi, että sille annettaisiin riittävästi resursseja. Mutta tällöinkin kansainvälisten taakanjakoon liittyvien päätösten poliittinen vaikeus olisi edelleen ongelma.

Mykkäsen ajama malli perustuu ajatukseen, että siirtolaisuuden pitäisi olla sataprosenttisesti kontrollissa. Tämä on tyypillistä suomalaiselle poliittiselle ajattelulle, mutta periaate ei aina johda parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Yhdysvalloissa siirtolaisuuspolitiikka ei ole (ainakaan ennen Trumpia) perustunut pyrkimykseen kontroloida siirtolaisuutta sataprosenttisesti, vaan haittojen minimointiin. Mykkäsen malli vaikuttaa teoriassa hyvältä, mutta käytännössä EU-rajojen ulkopuolella olevat leirit voisivat taantua samanlaisiksi loukoiksi kun Australian ylläpitämät leirit Papua-Uusi-Guineassa tai Naurulla. Näiden huonoista olosuhteista, väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kirjoitettu vuosia. UNCHR:n mukaan Australia on ongelmista vastuussa, koska se on pystyttänyt leirit ja rahoittaa niitä.

On totta, että Suomeen asti pääsevät ovat usein lähtömaiden paremmin toimeentulevia, terveitä ja nuoria, yleensä perheettömiä miehiä. Nykyinen käytäntö on kulkijoille vaarallinen, sattumanvarainen ja tuo tuloja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Mutta Suomeen tulevalle järjestelmä tarjoaa sekä juridiset oikeudet, että kansalaisyhteiskunnan joka on pystynyt tehokkaasti puuttumaan Maahanmuuttoviraston tekemiin virheisiin. Kaikista puutteistaan huolimatta nykyinen järjestelmä saattaa olla oikeudenmukaisempi kuin Mykkäsen ja Sipilän visioima. Sitäpaitsi kiintiöpakolaisten määrän nostaminen koko Euroopan tasolla olisi muodollisesti niin yksinkertainen päätös, että se olisi todennäköisesti jo tehty mikäli poliittista tahtoa olisi. Niin kauan kun poliittista tahtoa ei ole, on hyvä että turvapaikanhakijat pystyvät auttamaan edes itse itseään.

Turvapaikan käsitteen ongelmat

On hyvä kysymys tarvitaanko turvapaikan juridista käsitettä ylipäätänsä. Mikäli on turvapaikan käsite, on väistämättä myös kallis, byrokraattinen, tunkeileva ja poliittiselle painostukselle altis turvapaikkaprosessi ja karkoitukset. Mykkäsen ja Sipilän malli EU-rajojen ulkopuolisista turvapaikanhakijoiden leireistä saa vastakaikua juuri siksi, että karkoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Karkoituksia ei tarvita mikäli kukaan ei saa kielteistä päätöstä, ja mikäli kukaan ei saisi kielteistä päätöstä, ei tarvittaisi myöskään turvapaikkaprosessia.

Toisaalta, turvapaikan kansainvälistä juridista normia on onnistettu puolustamaan, vaikka oikeistopopulistien (ja nyt myös perinteisen oikeiston) hyökkäys sitä vastaan on ollut ankara. Yhä edelleen kuka tahansa Suomen rajalle asti päässyt voi hakea turvapaikkaa. Yhä edelleen hänelle suodaan turvapaikkaprosessi, joka kaikista sudenkuopista ja poliittisista vaikuttamisyrityksistä huolimatta tuottaa yhä myös myönteisiä päätöksiä.

Kamppailu olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän puolesta ei ole erityisen radikaali, pikemminkin päinvastoin, koska turvapaikkajärjestelmän puolustus on aina samanaikaisesti säilöönoton ja karkotusten puolustamista. Oikeasti radikaali liike puhuisi vapaasta liikkuvuudesta erittelemättä turvapaikka-oikeutta ja työnteko-oikeutta. Oma tilanne-arvioni kuitenkin on, että nykytilanteessa olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän säilyttäminen on jo saavutus sinänsä. Siksi vapaan liikkuvuuden kannattajien kannattaa pitää se lyhyen aikavälin päämääränä.

Turvapaikkaprosessi ei vieläkään ole sidottu mahdollisuuksiin hyötyä tulijasta taloudellisesti, vaikka sitä ajetaan yhä voimakkaammin. Järjestelmän riippumattomuus ”taloudellisesta hyödystä” on tärkeää, sillä moni tulija on alentuneesti tai täysin työkyvytön kokemiensa raakuuksien vuoksi. Tämän vuoksi ei myöskään pidä sitoa keskustelua turvapaikoista keskusteluun huoltosuhteen huonontumisesta tai maahanmuuton taloudellisesta välttämättömyydestä. Kaikista puutteistaan huolimatta turvapaikkajärjestelmä on tämän hetken poliittisessa ympäristössä siedettävä kompromissi, ja sen puolustaminen on osoittautunut mahdolliseksi pelkästään moraalisia argumentteja esittäen. Keskustelu huoltosuhteesta ja työperäisestä maahanmuutosta pitää mielestäni käydä erillään turvapaikka-oikeudesta.

Siksi käsittelen sitä kirjoituksen seuraavassa osassa.

Antti Rautiainen
 

Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?
5. Ja viimeinen osa: Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?

]]>
60 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla#comments Kotimaa Juha Sipilä Kai Mykkänen Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Vapaa liikkuvuus Mon, 15 Oct 2018 13:24:20 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla
Rajat auki ja tervetuloa http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa <p>Antti Rinne <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005815398.html">positioi</a> syyskuun ensimmäisenä tiistaina SDP:n maahanmuuttolinjan &rdquo;keskitien linjaksi&rdquo;, kritisoiden sekä niitä jotka vastustavat humanitäärista maahanmuuttoa, että niitä jotka haluavat &rdquo;rajat auki&rdquo;. Tämä herätti hämmästystä twitterissä, missä Antti Rinnettä syytettiin olkiukkoa vastaan käymisestä: <img alt="mikkotuomi" src="https://farm2.staticflickr.com/1959/43495273960_3cedef5bcf.jpg" width="300" /> <img alt="mantymaa" src="https://farm2.staticflickr.com/1925/45262105872_07b622c70b.jpg" width="300" /><br /><br /><br />Mäntymää saattaa olla oikeassa siinä, ettei yhdessäkään eduskuntapuolueessa ole otettu selkeää periaatteellista kantaa universaalin vapaan liikkuvuuden puolesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei tällaista argumenttia olisi esitetty. Esimerkiksi Heikki Pursiainen on toistuvasti puhunut sen puolesta, <a href="https://www.mustread.fi/artikkelit/paaministerin-maahanmuuttopuheet-kehitysapu-ei-ole-maahanmuuton-vaihtoehto/">viimeksi syyskuun alussa</a>. Harmillisesti Pursiainen ei ole saanut Suomen liberaalipiireissä linjalleen tukea, syistä joita<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222427-yksinainen-huutava-aani-liberaalikorvessa"> erittelin kaksi vuotta sitten</a>. Pursiaisen linjaa ovat Suomessa ymmärtäneet lähinnä anarkistit ja autonomit (keskustelua 15-20 vuoden takaa: <a href="https://megafoni.kulma.net/index.php?art=205&amp;am=1">1</a>,<a href="https://anttirautiainen.livejournal.com/9979.html">2</a>,<a href="https://anttirautiainen.livejournal.com/9487.html">3</a>,<a href="https://anttirautiainen.livejournal.com/9246.html">4</a>).</p><p>Kun keskustellaan natseista, väite &rdquo;toisesta ääripäästä&rdquo; on tietysti olkiukko. Ei ole mitään &rdquo;keskitietä&rdquo; suhteessa natseihin, jos on natsi vain puoliksi niin on silti natsi. Voi olla joko natsi, natsien liittolainen tai antifasisti, ei mitään muuta.</p><p>Mutta kun keskustellaan maahanmuutosta, on totta vieköön olemassa kaksi ääripäätä: ne jotka vaativat rajojen totaalista sulkemista, ja ne jotka kannattavat universaalista vapaata liikkuvuutta, ainakin pitkällä aikavälillä. Jälkimmäistä edustavat esimerkiksi Heikki Pursiainen ja allekirjoittanut. Mikko Tuomi <a href="https://twitter.com/mustapipa/status/1037278882456588288">epäili, että tämän ääneen sanominen hyödyttäisi fasisteja</a>. Mutta radikaaleista pitkän aikavälin päämääristä luopuminen siirtää mahdollisuuksien ikkunaa konservatiivien suuntaan, ja sepä vasta fasisteja hyödyttääkin. Mikäli radikaalit eivät pysty luomaan omaa yhteiskunnallista pitkän aikavälin visiotaan, myös keskitien kannattajat tulevat epäonnistumaan vallitsevan asiantilan säilyttämisessä.</p><p>Kamppailujen kiihtyessä päämäärä on hämärtynyt</p><p>Mielestäni vapaan liikkuvuuden kannattajat ovat epäonnistuneet radikaalin vaihtoehdon esittämisessä. Selkeä vapaan liikkuvuuden ja rajojen poistamisen vaatimus oli esillä lähinnä 15-20 vuotta sitten, jolloin Antonio Negri ja Michael Hardt kirjoittivat aiheesta<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Empire_(Hardt_and_Negri_book)"> Imperiumissa</a>, Schengen-alue ei ollut vielä laajentunut Itä-Eurooppaan, ja turvapaikanhakijoita oli vähän. Sitä mukaa kun siirtolaisuudesta on tullut aivan toisen suuruusluokan poliittinen kysymys. aktivistit Suomessa ovat keskittyneet tulipalojen sammuttamiseen, kuten yöpymispaikkojen vaatimiseen Itä-Euroopan romaneille ja välittömässä hengenvaarassa olevien karkotettavien puolustamiseen. Esimerkiksi Vapaa liikkuvuus-verkoston <a href="http://www.vapaaliikkuvuus.net/fi/signal/#signal-front">Signal-lehdessä</a>&nbsp;on lähinnä kirjoituksia käytännön humanitäärisestä työstä ja yksittäisiä vaatimuksia esittävistä kampanjoista, ei juurikaan visiota siitä miltä rajaton maailma voisi näyttää, ja miten siihen voisi päästä. Mitä suuremmaksi ongelmakenttä on kasvanut, sitä kapeampi on aktivistien perspektiivi.</p><p>Tämä aktivismi on ollut äärimmäisen kuluttavaa mutta myös tuloksellista. Viimeksi Maahanmuuttovirasto <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10386548">on keskeyttänyt</a> päätösten tekemisen afganistanilaisten jättämiin turvapaikkailmoituksiin, ja Kai Mykkänen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10382413">on ilmoittanut</a> että Maahanmuuttoviraston toiminnasta tehdään riippumaton selvitys. Koska Irak <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10291174">suhtautuu yhä nihkeämmin pakkopalautuksiin</a>, on viime vuosien karkotusten vastasen liikkeen keskeisimmät tavotteet tältä erää voitettu.</p><p>Tämä on toisaalta syy juhlia, vuosien ajan liikkeen radikaalein vaatimus on ollut lähinnä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen. Voisiko pyrkiä johonkin tätä suurempaan?</p><p>Vapauden liikkuvuuden lajit</p><p>Vapaa liikkuvuus on mielestäni neljä erilaista vapautta:</p><p>1) Vapaus vierailla<br />2) Vapaus saada turvapaikka tarvittaessa<br />3) Vapaus tehdä töitä missä tahansa<br />4) Universaali kansalaisuus</p><p>Näistä ensimmäinen on universaali, ja koskee lähtökohtaisesti kaikkia, mikäli ei ole syytä sitä yksilökohtaisesti evätä. Kaikilla on oikeus päättää itse kenet kutsuu kotiinsa, mutta kenellekään ei ole oikeutta rajoittaa olemista julkisessa tilassa vain syntyperän perusteella. Tätä oikeutta on syytä rajoittaa vain jos on syytä epäillä että jollakin on pahat mielessä, tai hän varta vasten karkoitettu (joka voisi mielestäni olla sopiva rangaistus sekä ulkomaalaisille että <a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208465-mita-perussuomalaisille-raiskaajille-pitaisi-tehda">perussuomalaisille raiskaajille</a>).</p><p>Toinen vapaus koskee vainon kohteeksi joutuneita. Mielestäni myös sodan tai muun katastrofin jaloista pakenevia, vaikka Geneven pakolaissopimus ei heitä käsittele. Lisäksi mielestäni turvapaikkaoikeus pitäisi laajentaa koskemaan niitä, jotka eivät voi sairauden tai taloudellisten olosuhteiden perusteella selvitä lähtömaissaan. Vapaan liikkumisen toteuttamista turvapaikkaoikeuden perusteella käsittelen seuraavassa kirjoituksessani aiheesta.</p><p>Kolmas vapaus koskee niitä, jotka haluavat muuttaa Suomeen (tai mihin tahansa muualle) tekemään työtä ja noudattaa maan lakeja ja hyviä tapoja. Neljäs vapaus on universaali. Kolmatta ja neljättä vapautta käsittelen myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.</p><p>Mielestäni näistä vapauksista mihinkään ei välttämättä kuulu vapautta muuttaa mihin tahansa ilman ennakkoehtoja. Ajan kuluessa näiden ennakkoehtojen merkitys kuitenkin vähenee. Talousjärjestelmä on globaali, tuotantojärjestelmä kaikkialla yhä samanlaisempi, ja tätä myötä myös lait, tavat kulttuuri homogeenistuvat. Tässä kehityksessä on hyvät ja huonot puolensa, mutta se on välttämätön, ja sen seurauksena pelisäännöt kaikkialla tulevat olemaan suurin piirtein samat.</p><p>Antti Rautiainen<br /><br />Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?</p><p>1. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">Rajat auki ja tervetuloa</a><br />2. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Voivatko kaikki pakolaiset tulla?</a><br />3. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?</a>&nbsp;<br />4. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262664-mita-jos-kansalaisuus-olisi-globaalia">Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?</a><br />5. Ja viimeinen osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262888-mita-jos-suomeen-tulijoita-olisi-satojatuhansia">Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne positioi syyskuun ensimmäisenä tiistaina SDP:n maahanmuuttolinjan ”keskitien linjaksi”, kritisoiden sekä niitä jotka vastustavat humanitäärista maahanmuuttoa, että niitä jotka haluavat ”rajat auki”. Tämä herätti hämmästystä twitterissä, missä Antti Rinnettä syytettiin olkiukkoa vastaan käymisestä: mikkotuomi mantymaa


Mäntymää saattaa olla oikeassa siinä, ettei yhdessäkään eduskuntapuolueessa ole otettu selkeää periaatteellista kantaa universaalin vapaan liikkuvuuden puolesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei tällaista argumenttia olisi esitetty. Esimerkiksi Heikki Pursiainen on toistuvasti puhunut sen puolesta, viimeksi syyskuun alussa. Harmillisesti Pursiainen ei ole saanut Suomen liberaalipiireissä linjalleen tukea, syistä joita erittelin kaksi vuotta sitten. Pursiaisen linjaa ovat Suomessa ymmärtäneet lähinnä anarkistit ja autonomit (keskustelua 15-20 vuoden takaa: 1,2,3,4).

Kun keskustellaan natseista, väite ”toisesta ääripäästä” on tietysti olkiukko. Ei ole mitään ”keskitietä” suhteessa natseihin, jos on natsi vain puoliksi niin on silti natsi. Voi olla joko natsi, natsien liittolainen tai antifasisti, ei mitään muuta.

Mutta kun keskustellaan maahanmuutosta, on totta vieköön olemassa kaksi ääripäätä: ne jotka vaativat rajojen totaalista sulkemista, ja ne jotka kannattavat universaalista vapaata liikkuvuutta, ainakin pitkällä aikavälillä. Jälkimmäistä edustavat esimerkiksi Heikki Pursiainen ja allekirjoittanut. Mikko Tuomi epäili, että tämän ääneen sanominen hyödyttäisi fasisteja. Mutta radikaaleista pitkän aikavälin päämääristä luopuminen siirtää mahdollisuuksien ikkunaa konservatiivien suuntaan, ja sepä vasta fasisteja hyödyttääkin. Mikäli radikaalit eivät pysty luomaan omaa yhteiskunnallista pitkän aikavälin visiotaan, myös keskitien kannattajat tulevat epäonnistumaan vallitsevan asiantilan säilyttämisessä.

Kamppailujen kiihtyessä päämäärä on hämärtynyt

Mielestäni vapaan liikkuvuuden kannattajat ovat epäonnistuneet radikaalin vaihtoehdon esittämisessä. Selkeä vapaan liikkuvuuden ja rajojen poistamisen vaatimus oli esillä lähinnä 15-20 vuotta sitten, jolloin Antonio Negri ja Michael Hardt kirjoittivat aiheesta Imperiumissa, Schengen-alue ei ollut vielä laajentunut Itä-Eurooppaan, ja turvapaikanhakijoita oli vähän. Sitä mukaa kun siirtolaisuudesta on tullut aivan toisen suuruusluokan poliittinen kysymys. aktivistit Suomessa ovat keskittyneet tulipalojen sammuttamiseen, kuten yöpymispaikkojen vaatimiseen Itä-Euroopan romaneille ja välittömässä hengenvaarassa olevien karkotettavien puolustamiseen. Esimerkiksi Vapaa liikkuvuus-verkoston Signal-lehdessä on lähinnä kirjoituksia käytännön humanitäärisestä työstä ja yksittäisiä vaatimuksia esittävistä kampanjoista, ei juurikaan visiota siitä miltä rajaton maailma voisi näyttää, ja miten siihen voisi päästä. Mitä suuremmaksi ongelmakenttä on kasvanut, sitä kapeampi on aktivistien perspektiivi.

Tämä aktivismi on ollut äärimmäisen kuluttavaa mutta myös tuloksellista. Viimeksi Maahanmuuttovirasto on keskeyttänyt päätösten tekemisen afganistanilaisten jättämiin turvapaikkailmoituksiin, ja Kai Mykkänen on ilmoittanut että Maahanmuuttoviraston toiminnasta tehdään riippumaton selvitys. Koska Irak suhtautuu yhä nihkeämmin pakkopalautuksiin, on viime vuosien karkotusten vastasen liikkeen keskeisimmät tavotteet tältä erää voitettu.

Tämä on toisaalta syy juhlia, vuosien ajan liikkeen radikaalein vaatimus on ollut lähinnä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen. Voisiko pyrkiä johonkin tätä suurempaan?

Vapauden liikkuvuuden lajit

Vapaa liikkuvuus on mielestäni neljä erilaista vapautta:

1) Vapaus vierailla
2) Vapaus saada turvapaikka tarvittaessa
3) Vapaus tehdä töitä missä tahansa
4) Universaali kansalaisuus

Näistä ensimmäinen on universaali, ja koskee lähtökohtaisesti kaikkia, mikäli ei ole syytä sitä yksilökohtaisesti evätä. Kaikilla on oikeus päättää itse kenet kutsuu kotiinsa, mutta kenellekään ei ole oikeutta rajoittaa olemista julkisessa tilassa vain syntyperän perusteella. Tätä oikeutta on syytä rajoittaa vain jos on syytä epäillä että jollakin on pahat mielessä, tai hän varta vasten karkoitettu (joka voisi mielestäni olla sopiva rangaistus sekä ulkomaalaisille että perussuomalaisille raiskaajille).

Toinen vapaus koskee vainon kohteeksi joutuneita. Mielestäni myös sodan tai muun katastrofin jaloista pakenevia, vaikka Geneven pakolaissopimus ei heitä käsittele. Lisäksi mielestäni turvapaikkaoikeus pitäisi laajentaa koskemaan niitä, jotka eivät voi sairauden tai taloudellisten olosuhteiden perusteella selvitä lähtömaissaan. Vapaan liikkumisen toteuttamista turvapaikkaoikeuden perusteella käsittelen seuraavassa kirjoituksessani aiheesta.

Kolmas vapaus koskee niitä, jotka haluavat muuttaa Suomeen (tai mihin tahansa muualle) tekemään työtä ja noudattaa maan lakeja ja hyviä tapoja. Neljäs vapaus on universaali. Kolmatta ja neljättä vapautta käsittelen myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.

Mielestäni näistä vapauksista mihinkään ei välttämättä kuulu vapautta muuttaa mihin tahansa ilman ennakkoehtoja. Ajan kuluessa näiden ennakkoehtojen merkitys kuitenkin vähenee. Talousjärjestelmä on globaali, tuotantojärjestelmä kaikkialla yhä samanlaisempi, ja tätä myötä myös lait, tavat kulttuuri homogeenistuvat. Tässä kehityksessä on hyvät ja huonot puolensa, mutta se on välttämätön, ja sen seurauksena pelisäännöt kaikkialla tulevat olemaan suurin piirtein samat.

Antti Rautiainen

Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?
5. Ja viimeinen osa: Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?

 

]]>
24 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa#comments Antti Rinne Kai Mykkänen Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Vapaa liikkuvuus Sun, 14 Oct 2018 11:58:50 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa
Kielteisen päätöksen saaneiden piilottamisesta Suomessa. http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa <p>&quot;<em>Kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä pape-<br />rittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.</em>&quot; - Läde : Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae...</a></p><hr /><p>Tunnetusti pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matka-<br />tavarat. Pahimassa tapauksessa kielteisen päätöksen saanut leikkaa piilottajan pään irti, ja Vasem-<br />mistoliiton jäsenmäärä vähenee yhdellä.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Avarakatseisuus on hyvä asia, mutta jos on liian avarakatseinen ei näe sitä mikä itselle on kaikesta tärkeintä. Suvaisevaisuus on hyvä asia, mutta jos on liian suvaitsevainen ei kohta omista mitään. Avomielisyys on hyvä asia, mutta jos on liian avomielinen niin menettää mielensä hallinnan jollekkin toiselle.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Ennaltaehkäistäksemme Turun iskun kaltaisen uusiutumisen tai vielä vakavamman iskun, pakolaisen joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hänen vapaata liikkumista meidän elinympäristössä ja yhteiskunnassa pitää rajoittaa, ennen kuin häntä tiedotetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Mitä nopeammin hänet toimitetaan pois maastamme, sen turvallisempaa se meille on.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Kai Suomalaisilla on tarpeeksi ennakkoTIETOA siitä mikä on Suomen Kansan Perustuslain mukaan oikein ja mikä on väärin Suomen Kansaa kohtaan - viitaten myös Pariisn Rauhansopimukseen 1947, Osa II, Luku II, 6, 7, 8, ja 9 artiklaan.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Pakolaisongelma hieman syvällisemmin arvioituna : <a href="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma" title="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma">http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma</a><br /><br />Pariisin rauhansopimus 1947 ja Suomen Kansan Perustuslaki : Linkeistä oikealla otsikko &quot;Pariisin rauhansopimus 1947&quot; ja sen alla olevat sivut: <a href="http://www.mielipiteemme.fi" title="http://www.mielipiteemme.fi">http://www.mielipiteemme.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä pape-
rittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.
" - Läde : Iltalehti https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml


Tunnetusti pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matka-
tavarat. Pahimassa tapauksessa kielteisen päätöksen saanut leikkaa piilottajan pään irti, ja Vasem-
mistoliiton jäsenmäärä vähenee yhdellä.
 
 
Avarakatseisuus on hyvä asia, mutta jos on liian avarakatseinen ei näe sitä mikä itselle on kaikesta tärkeintä. Suvaisevaisuus on hyvä asia, mutta jos on liian suvaitsevainen ei kohta omista mitään. Avomielisyys on hyvä asia, mutta jos on liian avomielinen niin menettää mielensä hallinnan jollekkin toiselle.
 
 
Ennaltaehkäistäksemme Turun iskun kaltaisen uusiutumisen tai vielä vakavamman iskun, pakolaisen joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hänen vapaata liikkumista meidän elinympäristössä ja yhteiskunnassa pitää rajoittaa, ennen kuin häntä tiedotetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Mitä nopeammin hänet toimitetaan pois maastamme, sen turvallisempaa se meille on.
 
 
Kai Suomalaisilla on tarpeeksi ennakkoTIETOA siitä mikä on Suomen Kansan Perustuslain mukaan oikein ja mikä on väärin Suomen Kansaa kohtaan - viitaten myös Pariisn Rauhansopimukseen 1947, Osa II, Luku II, 6, 7, 8, ja 9 artiklaan.
 
 
Pakolaisongelma hieman syvällisemmin arvioituna : http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma

Pariisin rauhansopimus 1947 ja Suomen Kansan Perustuslaki : Linkeistä oikealla otsikko "Pariisin rauhansopimus 1947" ja sen alla olevat sivut: http://www.mielipiteemme.fi

]]>
0 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa#comments Maahanmuutto Pakolaisuus Piilottaminen Thu, 11 Oct 2018 08:44:55 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa
Laskutaidoton humanisti http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262345-laskutaidoton-humanisti <p>&nbsp;</p> <p>Kuvassa on perussuomalaisten hyvin intersektionaalinen kontribuutio ilmastokeskusteluun, työttömyyteen ja maahanmuuttoon. Humanisti ei osaa laskea, kuten yleisesti tunnetaan. Tuo olisi kyllä varsin kannattamatonta sähköntuotantoa, jos työllistetyille maksettaisiin edes TES:n minimipalkkaa ja vaikka jokainen polkisi verkkoon kytkettyä generaattoripyöräänsä etätyönä kotona, eli mamuvoimalalla ei olisi kiinteistökuluja. &nbsp;Ei tästä saisi kannattavaa edes sillä, että polkijat olisivat niitä 9&euro;/päivä saavia kuntoutettavia. Mutta kukaties juuri persut tekisivät mielihyvin kansallismielisen mamusähkösopimuksen &rsquo;vähän&rsquo; kovemmallakin hinnalla.</p> <p>Sähkölaitteiden tehovaatimuksista ja ihmisen mahdollisuuksista tarvittavan tehon aikaansaamiseen voi lukea seuraavasta jutusta. Kyllä polkijaisiin tarvittaisiin kantakirjasuomalaisetkin työttömät, eikä sekään riittäisi juuri mihinkään.</p> <p>Huippupyöräilijä paahtoi itselleen leivän ja tuupertui suorituksen jälkeen lattialle:</p> <p><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/voisitko-tuottaa-sahkosi-kuntopyoralla-olympiapyorailija-kokeili-paahtaa-leipansa-polkemalla-ja-onnistui-mutta-6617284">https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/voisitko-tuottaa-sahkosi-kuntopyoralla-olympiapyorailija-kokeili-paahtaa-leipansa-polkemalla-ja-onnistui-mutta-6617284</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kuvassa on perussuomalaisten hyvin intersektionaalinen kontribuutio ilmastokeskusteluun, työttömyyteen ja maahanmuuttoon. Humanisti ei osaa laskea, kuten yleisesti tunnetaan. Tuo olisi kyllä varsin kannattamatonta sähköntuotantoa, jos työllistetyille maksettaisiin edes TES:n minimipalkkaa ja vaikka jokainen polkisi verkkoon kytkettyä generaattoripyöräänsä etätyönä kotona, eli mamuvoimalalla ei olisi kiinteistökuluja.  Ei tästä saisi kannattavaa edes sillä, että polkijat olisivat niitä 9€/päivä saavia kuntoutettavia. Mutta kukaties juuri persut tekisivät mielihyvin kansallismielisen mamusähkösopimuksen ’vähän’ kovemmallakin hinnalla.

Sähkölaitteiden tehovaatimuksista ja ihmisen mahdollisuuksista tarvittavan tehon aikaansaamiseen voi lukea seuraavasta jutusta. Kyllä polkijaisiin tarvittaisiin kantakirjasuomalaisetkin työttömät, eikä sekään riittäisi juuri mihinkään.

Huippupyöräilijä paahtoi itselleen leivän ja tuupertui suorituksen jälkeen lattialle:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/voisitko-tuottaa-sahkosi-kuntopyoralla-olympiapyorailija-kokeili-paahtaa-leipansa-polkemalla-ja-onnistui-mutta-6617284

]]>
42 http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262345-laskutaidoton-humanisti#comments Jussi Halla-aho Maahanmuutto Perussuomalaiset Sarkasmitutka Työttömyys Wed, 10 Oct 2018 18:53:40 +0000 Esa Mäkinen http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262345-laskutaidoton-humanisti
Kestääkö Turkin avokätinen pakolaispolitiikka? http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka <p>Kirjoitan tätä kiirehtiessäni Turkista eduskunnan äänestykseen tiedustelulainsäädännön kiireelliseksi julistamisesta. Ehtiäkseni jouduimme lähtemään liikkeelle jo yhden jälkeen yöllä. Olo on ristiriitainen muutenkin kuin matkatun yön jälkeen.&nbsp;</p><p>Turkki näyttää panostavan noin 4 miljoonan syyrialaispakolaisensa auttamiseen yllättävällä vieraanvaraisuudella. Toisaalta arvojen koveneminen Turkin omien kansalaisten kontrolloimisessa ei näytä helpottavan. Keskustelu sananvapaudesta väistetään, mutta samalla isännät väittävät edelleen tavoittelevansa EU-jäsenyyttä.</p><p><strong>Naapuriavun hengessä?</strong></p><p>Söimme eilen illallista Kaakkois-Turkissa Gaziantepissa muutamien pakolaisalueilla toimivien YK-järjestöjen ja pakolaisia auttavien kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Afrikassa aiemmin palvellut Unicefin toiminnan vetäjä Yannick Brand kertoi, ettei ole missään nähnyt yhtä hyvin hoidettua pakolaiskriisiä.</p><p>Pääsin tutustumaan Nizip-2 pakolaisleiriin Gaziantepin lähellä itsekin. Väliaikaisiin asumuksiin muuttaneiden ihmisten kohtaaminen oli koskettavaa. Perusasiat näyttivät kuitenkin olevan yllättävän kohtuullisesti. Perheillä on kolmen huoneen asuinkontit, suurilla perheillä kaksi konttia. Juokseva vesi, sähköt, viilennys, lämmitys ja liesi toimivat.&nbsp;</p><p>Yli puolet asukkaista on lapsia. 300 000 lasta on jo ehtinyt syntyäkin Turkin puolella. Leirien kuouluikäiset käyvät koulua. Leirin marketissa on ruokaa. Perheet saavat viikottain maksukortin sen ostamiseen. Sosiaalirakennuksesta löytyy lukutilat, ompelutilat, jopa &rdquo;tietokoneluokka&rdquo; pelaamista varten (mitenhän pitäisi nykyään kutsua).</p><p>Järjestöjen mukaan kyse ei ole näyttelykappaleesta, vaan perusasiat hoidetaan melko kattavasti. Suuri enemmistö syyrialaispakolaisista tosin ei asu leireillä vaan itsenäisesti kaupungeissa. Heillekin on löytynyt mahdollisuus asuntoon. Useimmat aikuiset käyvät töissä ja elämä pyörii joten kuten. Noin 600 000 syyrialaislasta käy koulussa. Terveydenhuollossa ei ole perustasolla vakavia puutteita. Ongelmia tietenkin on, mutta tilanteeseen nähden vähän - toistaiseksi.</p><p>Miten tämä on mahdollista? Länsi-Eurooppaan vuosina 2015-16 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä oli vain kolmannes Turkin isännöimiin syyrialaisiin verrattuna. Järjestöjen edustajat selittävät sovinnollista asennetta ennen kaikkea naapuriavun ajatuksella. Kaakkois-Turkin pakolaisalueilla se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pääosin Alepposta ja muualta läheltä Turkin rajaa tulleet syyrialaispakolaiset koetaan kulttuurisesti veljeskansaksi, jotka on oikein vastaanottaa vieraina. Turkin hallituksessa korostuu myös ajatus Turkista isoveljenä koko vanhan Ottomaani-imperiumin alueella. Naapuriapu voi tarkoittaa myös vaikutusvaltaa naapurin asioihin.</p><p><strong>Katkaiseeko taantuma kamelin selän?</strong></p><p>Ihminen on kuitenkin valitettavan ahkera jakautumaan riiteleviin ryhmiin missä tahansa olosuhteissa - varsinkin jos epävarmuus omassa elämässä kasvaa. Viime kuukausina Turkin liiran kurssi ja ihmisten ostovoima ovat laskeneet. Turkki näyttää ajautuvan taantumaan. Jos ihmiset menettävät työpaikkoja, se kääntää katseet usein siihen, kuka paikalla olevista on ylimääräinen.</p><p>Kaikkien huulilla on kysymys siitä, mitä tapahtuu jos Idlibin alue - Kurdialueen ohella viimeinen merkittävä kapinallisten hallitsema alue Syyriassa - joutuu Syyrian hallituksen venäläisten tuella tekemän suurhyökkäyksen kohteeksi. Se voisi hyvinkin tarkoittaa jopa miljoonan uuden ihmisen pakenemista Syyriasta.&nbsp;</p><p>Yrittäisikö Turkki sulkea oman rajansa ja ohjata nämä ihmiset Syyriasta valtaamilleen pienille &rdquo;protektoraatti-alueille&rdquo;, vaikkei siellä ole edellytyksiä hoitaa tämän mittaluokan pakolaiskriisiä? Ehkä. Hallinnon ja järjestöjen kanssa käymieni keskustelujen perusteella en kuitenkaan usko, että Turkki helpolla katkaisisi naapuriavun tarinaa rajusti jättämällä pakolaiset oman onnensa nojaan.&nbsp;</p><p><strong>Euroopan rooli?</strong></p><p>Paljon riippuu myös meistä. Turkkilaiset maksavat itse suurimman osan pakolaisten hoidosta, mutta EU:n (kaksi kolmen miljardin euron pakettia ennen kaikkea) ja YK-järjestöjen tuki on tärkeässä osassa.&nbsp;</p><p>Eurooppaan on uudelleensijoitettu kiintiöpakolaisina vain parikymmentätuhatta syyrialaista Turkista, mutta silläkin on kokoaan suurempi merkitys. YK:n pakolaisjärjestö esittää kiintiöihimme haavoittuvassa asemassa olevia kuten lapsiperheitä, terveysongelmista kärsivi&#39; ja vähemmistöihin kuuluvia ja terveydeltään haavoittuvassa asemassa olevia. Heidän elämänsä Turkissa on vaikeaa ja he saavat yleensä paremmin tarvitsemaansa tukea EU-maissa.&nbsp;</p><p>Selvää on, että naapurista tulevan pakolaisperheen elämän järjestäminen tolalleen tulee paljon halvemmaksi lähellä kuin turvapaikanhakijana EU-maissa. On kovasti meidän etu jatkossakin tukea Turkissa tapahtuvaa pakolaiskriisin hoitoa siten, että kamelin selkä ei katkea.</p><p><strong>Miksi Turkista Kreikkaan saapuvien määrä taas kasvussa?</strong></p><p>On jonkin verran huolestuttavaa, että Turkista salakuljettajien avulla Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna kasvanut noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna (EU-komission laskelma). Räjähdysmäisen kasvun alkusysäyksestä ei kuitenkaan liene kysymys. Suurin osa kasvusta tulee maarajalta ja siellä siitä, että Turkin kansalaisia on paennut poliittista vainoa. Tämä ryhmä tuskin skaalautuu satoihin tuhansiin. Tässä joukossa vainon syy ja tarve poistua nimenomaan Turkista lienee valtaosalla selvä.</p><p>Vaarallisen merimatkan yli Kreikan saarille saapuvien määrä on edelleen murto-osa kolmen vuoden takaisesta huipputasosta. Silti tämäkin määrä on tänä vuonna kasvanut viidenneksen. Turkin sisäministerin mukaan he ovat pysäyttäneet salakuljetusoperaatioita aiempaakin enemmän. Paine vaan olisi kasvanut.&nbsp;</p><p>Vuonna 2016 Turkin kanssa sovittiin, että Turkki ottaa Kreikasta takaisin syyrialaishakijoita siten, että saman verran syyrialaisia uudelleensijoitetaan kiintiöpakolaisina Eurooppaan hallitusti. Kiintiöpakolaisia on otettu Turkin pakolaismääriin verrattuna vähän. Kreikasta Turkkiin on kuitenkin palautettu vielä 10 kertaa vähemmän syyrialaisia.&nbsp;</p><p>Pääsyynä on Kreikan kyvyttömyys tehdä nopeasti tarvittavat tarkistukset ja johtopäätökset, ketkä tulisi palauttaa sovitun menettelyn nojalla ja keitä ei. Tuomioistuimet ovat osittain katsoneet EU:n ja Turkin välille sovitun järjestelyn soveltamisen turvapaikanhakijoiden oikeuksia loukkaavaksi.&nbsp;</p><p>En ota kantaa yksittäisiin tulkintahaaroihin. Mutta jälleen olemme tilanteessa, jossa olisi kaikille parempi viedä motiivi vaarallisilta venematkoilta ja pohja rikollisten salakuljetukselta siirtymällä siihen, että ihmisiä sijoitetaan Kreikan saarten sijaan suoraan Turkista. Mutta olemmeko kyvyttömiä sovittamaan tämän sopivalla tavalla tulkintaamme turvapaikanhakua koskevista oikeuksista? Tämän solmun avaaminen olisi avainasia hädänalaisten auttamisen parantamisessa.</p><p><strong>Hallittu kiintiöpakolaisuus toimii</strong></p><p>Vierailuni yhteydessä Maahanmuuttoviraston, kuntien ja Suojelupoliisin edustajat toteuttivat haastatteluja, joiden nojalla Suomi ottaa tänä vuonna 530 syyrialaista kiintiöpakolaista Turkista. Seurasin itsekin yhtä haastattelua. Viisilapsinen perhe, nuorin reilun kuukauden vanha. Ilokseni panin muuten merkille, että tässä tapauksessa perheen äiti oli selvästi veturin roolissa, eikä suinkaan arastellut. Tätä havaintoa en toki voi yleistää.</p><p>Tämäkin reissu vahvisti käsitystä siitä, että pystyisimme auttamaan useampaa todella avun tarpeessa olevaa, jos ottaisimme selvästi enemmän ihmisiä kiintiöpakolaisina ja kääntäisimme Eurooppaan rajojen yli tulevien turvapaikkakäsittelyn tapahtumaan ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmän osana EU:n ulkopuolella sekä toissijaisesti heti EU:n ulkorajojen tuntumassa. Tietenkin se edellyttäisi, että EU:n rajalla turvapaikan ansaitsevat eivät kaikki jäisi ensimmäisenä edessä aukeavaan EU-maahan, vaan näitä kriteerit täyttäviksi todettuja jaettaisiin EU-maiden kesken. Silti se olisi meille kaikille paljon hallitumpi, vähemmän pelkoa synnyttävä mekanismi. Apu osuisi paremmin vainoa pakeneviin ja kauttakulkualueilla vaikeaan asemaan jääviin.</p><p>Kukaan ei ollut eri mieltä tästä keskusteluissa niin Turkin sisäministerin, EU-delegaation, YK-järjestöjen Turkin johdon (maailman suurin YK:n maatoimisto muuten), Turkin hallinnon kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa.&nbsp;</p><p><strong>Mihin menet Turkki?</strong></p><p>Kollegani Turkin sisäministeri Suleyman Soylu oli eläväinen keskustelukumppani. Hyvä, että keskeytteli ja näytti vähän tunteitakin, koska silloin saa paremmin selkoa todellisesta ajattelustakin.</p><p>Suhde Eurooppaan ja eurooppalaisiin arvoihin on selvästi ristiriitainen. Toisaalta painotettiin, että Turkki kuuluu Eurooppaan ja EU:n jäseneksi. Tämän viestin korostamisella pyritään ehkä myös rauhoittamaan markkinoita, jotka ovat viime kuukausina nostaneet tuntumaansa Turkin maariskistä.&nbsp;</p><p>Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamasta sananvapaudesta puhuessani keskustelu siirrettiin heti siihen, miten Eurooppa kohtelee muslimeja toisen luokan kansalaisina. Se ei tietenkään saisi oikeuttaa perusoikeuksien loukkaamista Turkissa. Mutta ei tuo isäntien argumenttikaan aivan tuulesta temmattu ole.&nbsp;</p><p>Olen huolissani siitä, että me eurooppalaiset poliitikot sorrumme yhä useammin jakamaan ihmisiä etnisyyden tai uskonnon perusteella viesteissämme. Sellaista on liian paljon ilmassa varsinkin sisäministereiden neuvoston keskusteluissa. Islamin leimaaminen toisen luokan uskonnoksi on sekä väärin että tyhmää. Katkeruus on välttämätön porras matkalla väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.</p><p>Nostin esille myös Wall Street Journalin toimittajana toimineen Ayla Albayrakin tapauksen. Hän on suomen kansalainen, joka on Turkissa syytettynä kurdikysymyksiä käsitelleistä lehtiartikkeleistaan. Vetosin sen puolesta, että hän saa reilun oikeudenkäynnin Turkkia sitovien ihmisoikeuksien pohjalta. Vetoomustuomioistuimen päätös Albayrakin tapauksesta oli itse asiassa määrä julkistaa eilen, mutta jostain syystä sitä lykättiin joitakin viikkoja. Toivottavasti Albayrak kuuluisi pian niiden sanavapauden rajoitusten nojalla syytettyjen joukkoon, joiden osalta Turkin tuomioistuimet ovat antaneet vapauttavia päätöksiä ylemmissä asteissa.</p> Kirjoitan tätä kiirehtiessäni Turkista eduskunnan äänestykseen tiedustelulainsäädännön kiireelliseksi julistamisesta. Ehtiäkseni jouduimme lähtemään liikkeelle jo yhden jälkeen yöllä. Olo on ristiriitainen muutenkin kuin matkatun yön jälkeen. 

Turkki näyttää panostavan noin 4 miljoonan syyrialaispakolaisensa auttamiseen yllättävällä vieraanvaraisuudella. Toisaalta arvojen koveneminen Turkin omien kansalaisten kontrolloimisessa ei näytä helpottavan. Keskustelu sananvapaudesta väistetään, mutta samalla isännät väittävät edelleen tavoittelevansa EU-jäsenyyttä.

Naapuriavun hengessä?

Söimme eilen illallista Kaakkois-Turkissa Gaziantepissa muutamien pakolaisalueilla toimivien YK-järjestöjen ja pakolaisia auttavien kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Afrikassa aiemmin palvellut Unicefin toiminnan vetäjä Yannick Brand kertoi, ettei ole missään nähnyt yhtä hyvin hoidettua pakolaiskriisiä.

Pääsin tutustumaan Nizip-2 pakolaisleiriin Gaziantepin lähellä itsekin. Väliaikaisiin asumuksiin muuttaneiden ihmisten kohtaaminen oli koskettavaa. Perusasiat näyttivät kuitenkin olevan yllättävän kohtuullisesti. Perheillä on kolmen huoneen asuinkontit, suurilla perheillä kaksi konttia. Juokseva vesi, sähköt, viilennys, lämmitys ja liesi toimivat. 

Yli puolet asukkaista on lapsia. 300 000 lasta on jo ehtinyt syntyäkin Turkin puolella. Leirien kuouluikäiset käyvät koulua. Leirin marketissa on ruokaa. Perheet saavat viikottain maksukortin sen ostamiseen. Sosiaalirakennuksesta löytyy lukutilat, ompelutilat, jopa ”tietokoneluokka” pelaamista varten (mitenhän pitäisi nykyään kutsua).

Järjestöjen mukaan kyse ei ole näyttelykappaleesta, vaan perusasiat hoidetaan melko kattavasti. Suuri enemmistö syyrialaispakolaisista tosin ei asu leireillä vaan itsenäisesti kaupungeissa. Heillekin on löytynyt mahdollisuus asuntoon. Useimmat aikuiset käyvät töissä ja elämä pyörii joten kuten. Noin 600 000 syyrialaislasta käy koulussa. Terveydenhuollossa ei ole perustasolla vakavia puutteita. Ongelmia tietenkin on, mutta tilanteeseen nähden vähän - toistaiseksi.

Miten tämä on mahdollista? Länsi-Eurooppaan vuosina 2015-16 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä oli vain kolmannes Turkin isännöimiin syyrialaisiin verrattuna. Järjestöjen edustajat selittävät sovinnollista asennetta ennen kaikkea naapuriavun ajatuksella. Kaakkois-Turkin pakolaisalueilla se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pääosin Alepposta ja muualta läheltä Turkin rajaa tulleet syyrialaispakolaiset koetaan kulttuurisesti veljeskansaksi, jotka on oikein vastaanottaa vieraina. Turkin hallituksessa korostuu myös ajatus Turkista isoveljenä koko vanhan Ottomaani-imperiumin alueella. Naapuriapu voi tarkoittaa myös vaikutusvaltaa naapurin asioihin.

Katkaiseeko taantuma kamelin selän?

Ihminen on kuitenkin valitettavan ahkera jakautumaan riiteleviin ryhmiin missä tahansa olosuhteissa - varsinkin jos epävarmuus omassa elämässä kasvaa. Viime kuukausina Turkin liiran kurssi ja ihmisten ostovoima ovat laskeneet. Turkki näyttää ajautuvan taantumaan. Jos ihmiset menettävät työpaikkoja, se kääntää katseet usein siihen, kuka paikalla olevista on ylimääräinen.

Kaikkien huulilla on kysymys siitä, mitä tapahtuu jos Idlibin alue - Kurdialueen ohella viimeinen merkittävä kapinallisten hallitsema alue Syyriassa - joutuu Syyrian hallituksen venäläisten tuella tekemän suurhyökkäyksen kohteeksi. Se voisi hyvinkin tarkoittaa jopa miljoonan uuden ihmisen pakenemista Syyriasta. 

Yrittäisikö Turkki sulkea oman rajansa ja ohjata nämä ihmiset Syyriasta valtaamilleen pienille ”protektoraatti-alueille”, vaikkei siellä ole edellytyksiä hoitaa tämän mittaluokan pakolaiskriisiä? Ehkä. Hallinnon ja järjestöjen kanssa käymieni keskustelujen perusteella en kuitenkaan usko, että Turkki helpolla katkaisisi naapuriavun tarinaa rajusti jättämällä pakolaiset oman onnensa nojaan. 

Euroopan rooli?

Paljon riippuu myös meistä. Turkkilaiset maksavat itse suurimman osan pakolaisten hoidosta, mutta EU:n (kaksi kolmen miljardin euron pakettia ennen kaikkea) ja YK-järjestöjen tuki on tärkeässä osassa. 

Eurooppaan on uudelleensijoitettu kiintiöpakolaisina vain parikymmentätuhatta syyrialaista Turkista, mutta silläkin on kokoaan suurempi merkitys. YK:n pakolaisjärjestö esittää kiintiöihimme haavoittuvassa asemassa olevia kuten lapsiperheitä, terveysongelmista kärsivi' ja vähemmistöihin kuuluvia ja terveydeltään haavoittuvassa asemassa olevia. Heidän elämänsä Turkissa on vaikeaa ja he saavat yleensä paremmin tarvitsemaansa tukea EU-maissa. 

Selvää on, että naapurista tulevan pakolaisperheen elämän järjestäminen tolalleen tulee paljon halvemmaksi lähellä kuin turvapaikanhakijana EU-maissa. On kovasti meidän etu jatkossakin tukea Turkissa tapahtuvaa pakolaiskriisin hoitoa siten, että kamelin selkä ei katkea.

Miksi Turkista Kreikkaan saapuvien määrä taas kasvussa?

On jonkin verran huolestuttavaa, että Turkista salakuljettajien avulla Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna kasvanut noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna (EU-komission laskelma). Räjähdysmäisen kasvun alkusysäyksestä ei kuitenkaan liene kysymys. Suurin osa kasvusta tulee maarajalta ja siellä siitä, että Turkin kansalaisia on paennut poliittista vainoa. Tämä ryhmä tuskin skaalautuu satoihin tuhansiin. Tässä joukossa vainon syy ja tarve poistua nimenomaan Turkista lienee valtaosalla selvä.

Vaarallisen merimatkan yli Kreikan saarille saapuvien määrä on edelleen murto-osa kolmen vuoden takaisesta huipputasosta. Silti tämäkin määrä on tänä vuonna kasvanut viidenneksen. Turkin sisäministerin mukaan he ovat pysäyttäneet salakuljetusoperaatioita aiempaakin enemmän. Paine vaan olisi kasvanut. 

Vuonna 2016 Turkin kanssa sovittiin, että Turkki ottaa Kreikasta takaisin syyrialaishakijoita siten, että saman verran syyrialaisia uudelleensijoitetaan kiintiöpakolaisina Eurooppaan hallitusti. Kiintiöpakolaisia on otettu Turkin pakolaismääriin verrattuna vähän. Kreikasta Turkkiin on kuitenkin palautettu vielä 10 kertaa vähemmän syyrialaisia. 

Pääsyynä on Kreikan kyvyttömyys tehdä nopeasti tarvittavat tarkistukset ja johtopäätökset, ketkä tulisi palauttaa sovitun menettelyn nojalla ja keitä ei. Tuomioistuimet ovat osittain katsoneet EU:n ja Turkin välille sovitun järjestelyn soveltamisen turvapaikanhakijoiden oikeuksia loukkaavaksi. 

En ota kantaa yksittäisiin tulkintahaaroihin. Mutta jälleen olemme tilanteessa, jossa olisi kaikille parempi viedä motiivi vaarallisilta venematkoilta ja pohja rikollisten salakuljetukselta siirtymällä siihen, että ihmisiä sijoitetaan Kreikan saarten sijaan suoraan Turkista. Mutta olemmeko kyvyttömiä sovittamaan tämän sopivalla tavalla tulkintaamme turvapaikanhakua koskevista oikeuksista? Tämän solmun avaaminen olisi avainasia hädänalaisten auttamisen parantamisessa.

Hallittu kiintiöpakolaisuus toimii

Vierailuni yhteydessä Maahanmuuttoviraston, kuntien ja Suojelupoliisin edustajat toteuttivat haastatteluja, joiden nojalla Suomi ottaa tänä vuonna 530 syyrialaista kiintiöpakolaista Turkista. Seurasin itsekin yhtä haastattelua. Viisilapsinen perhe, nuorin reilun kuukauden vanha. Ilokseni panin muuten merkille, että tässä tapauksessa perheen äiti oli selvästi veturin roolissa, eikä suinkaan arastellut. Tätä havaintoa en toki voi yleistää.

Tämäkin reissu vahvisti käsitystä siitä, että pystyisimme auttamaan useampaa todella avun tarpeessa olevaa, jos ottaisimme selvästi enemmän ihmisiä kiintiöpakolaisina ja kääntäisimme Eurooppaan rajojen yli tulevien turvapaikkakäsittelyn tapahtumaan ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmän osana EU:n ulkopuolella sekä toissijaisesti heti EU:n ulkorajojen tuntumassa. Tietenkin se edellyttäisi, että EU:n rajalla turvapaikan ansaitsevat eivät kaikki jäisi ensimmäisenä edessä aukeavaan EU-maahan, vaan näitä kriteerit täyttäviksi todettuja jaettaisiin EU-maiden kesken. Silti se olisi meille kaikille paljon hallitumpi, vähemmän pelkoa synnyttävä mekanismi. Apu osuisi paremmin vainoa pakeneviin ja kauttakulkualueilla vaikeaan asemaan jääviin.

Kukaan ei ollut eri mieltä tästä keskusteluissa niin Turkin sisäministerin, EU-delegaation, YK-järjestöjen Turkin johdon (maailman suurin YK:n maatoimisto muuten), Turkin hallinnon kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa. 

Mihin menet Turkki?

Kollegani Turkin sisäministeri Suleyman Soylu oli eläväinen keskustelukumppani. Hyvä, että keskeytteli ja näytti vähän tunteitakin, koska silloin saa paremmin selkoa todellisesta ajattelustakin.

Suhde Eurooppaan ja eurooppalaisiin arvoihin on selvästi ristiriitainen. Toisaalta painotettiin, että Turkki kuuluu Eurooppaan ja EU:n jäseneksi. Tämän viestin korostamisella pyritään ehkä myös rauhoittamaan markkinoita, jotka ovat viime kuukausina nostaneet tuntumaansa Turkin maariskistä. 

Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamasta sananvapaudesta puhuessani keskustelu siirrettiin heti siihen, miten Eurooppa kohtelee muslimeja toisen luokan kansalaisina. Se ei tietenkään saisi oikeuttaa perusoikeuksien loukkaamista Turkissa. Mutta ei tuo isäntien argumenttikaan aivan tuulesta temmattu ole. 

Olen huolissani siitä, että me eurooppalaiset poliitikot sorrumme yhä useammin jakamaan ihmisiä etnisyyden tai uskonnon perusteella viesteissämme. Sellaista on liian paljon ilmassa varsinkin sisäministereiden neuvoston keskusteluissa. Islamin leimaaminen toisen luokan uskonnoksi on sekä väärin että tyhmää. Katkeruus on välttämätön porras matkalla väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.

Nostin esille myös Wall Street Journalin toimittajana toimineen Ayla Albayrakin tapauksen. Hän on suomen kansalainen, joka on Turkissa syytettynä kurdikysymyksiä käsitelleistä lehtiartikkeleistaan. Vetosin sen puolesta, että hän saa reilun oikeudenkäynnin Turkkia sitovien ihmisoikeuksien pohjalta. Vetoomustuomioistuimen päätös Albayrakin tapauksesta oli itse asiassa määrä julkistaa eilen, mutta jostain syystä sitä lykättiin joitakin viikkoja. Toivottavasti Albayrak kuuluisi pian niiden sanavapauden rajoitusten nojalla syytettyjen joukkoon, joiden osalta Turkin tuomioistuimet ovat antaneet vapauttavia päätöksiä ylemmissä asteissa.

]]>
38 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka#comments Ulkomaat EU Kiintiöpakolaiset Maahanmuutto Turkki Turvapaikanhakijat Wed, 03 Oct 2018 13:32:55 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka