PanuRaatikainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Korkeakoulu

Lukukausimaksujen puolesta

Uuden hallituksen on pian pohdittava keinoja uudistaa julkisia palveluja, kuten korkeakoulutusta. Lukukausimaksujen suosio asiantuntijapiirien ulkopuolella on jäänyt erittäin vaisuksi, mutta silti olisi toivottavaa, että tuleva hallitus lähtisi rohkeasti uudistamaan koulutuspolitiikka.

Opiskeluperäinen maahanmuutto

Poliittisen keskustelun yksi huulilla oleva ilmaus on työperäinen maahanmuutto. Olen yrittänyt höristää korviani, jotta kuulisin että mitä erinomaista joukkoa ihmisiä tällä tarkoitetaan. Ei ole selvinnyt. Kuka korkeasti koulutettu työelämässä jo oleva tulisi tänne räntäsateeseen elämään ja asumaan, suhteellisten pienien palkkojen ja korkean verotuksen maahan.

Tunnistaako korkeakoulu asiakkaansa?

Kannustavilla elementeillä toimiva koulutusputki tuottaa osaajia työelämän tarpeisiin. Opintoihin tarvitaan vapauksia, vastuuta ja vaihtoehtoja, ei rakenteiden tai hallinnon turhia rajoitteita. Opintojen sujuminen on tasapainoinen kokonaisuus niin oikeuksia kuin velvollisuuksia.

Näin lobataan: Valintakoeuudistus ja valmennusyritykset

Mahdollisen pääsykoeuudistuksen suurin häviäjä olisi valmennuskursseja järjestävät yritykset ja ne ovatkin ostaneet viestintätoimisto CRE8:lta apua poliitikkoihin vaikuttamiseen. Vasemmistoliiton Teemu Hiilisen uudistusta vastustava blogi tältä päivältä perustuu lähes kokonaan CRE8:n tekemään raporttiin päättäjille nimeltä OKM:n Opiskelijavalintauudistus johtaa ongelmiin. Katsottuani tuota dokumenttia en millään saanut selville kuka sen on tilannut ja mistä syystä.

Hätiköinnillä suuri hintalappu

Iltalehti uutisoi tänään (18.4.2017) hallituksen tavoitteesta siirtyä uudenlaiseen korkeakoulujen opiskelijavalintaan. Samalla suomalaiset korkeakoulumarkkinat ovat suljettuja kilpailulta ja aivovuotoa ulkomaille pelätään. Myös syrjäytymisen hintalappua kauhistellaan.

Itä-Helsingin ilme mullistuu ensimmäisen korkeakoulun myötä

Itäinen Helsinki on tuntunut olleen pitkään lapsipuolen asemassa kaupungin kehittämisen suhteen. Kaupungin kasvaessa huomio siirtyy yhä enemmän myös Itä-Helsingin rakentamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen. Merkittävä kehitysaskel Itä-Helsingin kasvussa otetiin, kun tehtiin päätös Metropolian ammattikorkeakoulun uuden kampuksen rakentamisesta Myllypuroon. Metropolian kampuksesta tulee Itä-Helsingin ensimmäinen korkeakoulu.

Nimetään ylioppilastutkinto uudelleen

Opetusministeriön työryhmän esitys ylioppilastutkinnon tehokkaampaa hyödyntämistä varten oli lausuntokierroksella tammikuun puoleen väliin saakka. Uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa toisen asteen ja korkeakoulujen nivelvaihetta, jotta nuoret pääsisivät sujuvasti kiinni jatko-opintoihin.

Esimerkiksi vastavalmistuneista ylioppilaista vain noin joka kolmas aloittaa opintonsa valmistumisen jälkeen syksyllä. Uudistus vastaa siis todellisiin haasteisiin.

 

Painajaismainen opiskelijavalintojen uudistus

Tänään ministeri Sanni Grahn-Laasonen vastaanotti opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksen uudistuksesta, joka on ajamassa suomalaiset nuoret painajaismaiseen tilanteeseen.

Sipilän hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Nyt hankkeessa tulee tapahtumaan juuri päinvastoin, koska korkeakoulujen valintamenettelyä pyritään uudistamaan niin, että ylioppilastodistuksen painoarvoa lisätään valintakokeiden kustannuksella.

Opinahjot puntarissa

 

Opinahjot peruskoulusta lukioon, ammattikoulusta ammattikorkeakouluun ja korkeakouluista yliopistoihin ovat osana yhteiskuntaamme. Näin on siitä huolimatta, että korkeakoulutukseen päässeet ihmiset pitävät omana aikanaan opinahjoaan omana keitaanaan ja vaikutuskenttänään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa valitut päättäjät, keitä säännöstöjen mukaan ovatkaan, muotoilevat ne pelisäännöt, joita opinahjoissa noudatetaan. Opinahjot ovat rakenteeltaan käytännön syistä melko hierarkkisia. Tämä on välttämätöntä, jotta järkeviä oppimis- ja tutkimustuloksia voidaan saavuttaa.

Asiahan ei minulle kuulu - opinahjot puntarissa

 

Opinahjot peruskoulusta lukioon, ammattikoulusta ammattikorkeakouluun ja korkeakouluista yliopistoihin ovat osana yhteiskuntaamme. Näin on siitä huolimatta, että korkeakoulutukseen päässeet ihmiset pitävät omana aikanaan opinahjoaan omana keitaanaan ja vaikutuskenttänään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa valitut päättäjät, keitä säännöstöjen mukaan ovatkaan, muotoilevat ne pelisäännöt, joita opinahjoissa noudatetaan. Opinahjot ovat rakenteeltaan käytännön syistä melko hierarkkisia. Tämä on välttämätöntä, jotta järkeviä oppimis- ja tutkimustuloksia voidaan saavuttaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä