PanuRaatikainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Kotouttaminen

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset osuvat arimpaan

Oulussa on odotettu jo vuosia, että poliisi ja muut viranomaiset avoimesti nostaisivat keskusteluun maahanmuuton mukana tulleet ongelmat, kuten laajamittaiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Hyvin monet oululaiset ovat jo ennen kuluneen viikon uutisointia tienneet useita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, niiden yrityksiä tai vähintäänkin nähneet, millaiseksi ympäristö on muuttunut alaikäisten suosimissa paikoissa.

Someystävät ovat syntymäkodista 50 km säteellä, ja se on ongelma

Some pitää meidät vanhassa kiinni, ja se ei ole vain hyvä asia.

Me kasvamme perheen ja sukulaisten kanssa, kunnes saamme naapurien lasten kanssa ystäviksi. Sen jälkeen tulee kavereita koulussa ja opiskellessa. Niin elämä on aiemmin kulkenut.

Some kaudella on se ongelma, että me jäämme riippuvaisiksi niistä vanhoista kaveruussiteistä. Some kuljettaa mukanaan koulukaverit, jopa lastentarhan ajalta. Ekat työkaverit ovat mukana arjessa ja juhlassa, unohdamme ne uudet. Tämä on myös yksinäisyyden yksi syy.

Muutamia faktoja maahanmuutosta

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman eräänä sisältönä on selvittää maahanmuuton kustannuksia. Tämän tehtävän hoito ei ainakaan julkisuuteen ole auennut eikä kustannuksista oppositiokaan eduskunnan kyselytunneilla tivaile.

Onko tietoa? Löysin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta Jere Päivisen selvityksen maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 18.12.2017). Käyn muutamia asioita siitä läpi.

Tolkun konservatiivin maahanmuuttolinja

Eurooppaa vaivasi syksyllä 2015 hallitsematon maahanmuuttotilanne, jolloin Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) täysin oikein totesi niin suurin osa näistä turvapaikanhakijoista oli silloin liikkeellä taloudellisista syistä. Suomessa tehtiin vuosina 2016-2017 lähes kaksi kertaa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Maassa maan kielellä

Belgiassa on TE toimistoa vastaavassa toimistossa käytäntö että vain maan virallisia kieliä: hollantia, ranskaa ja saksaa virkailijalla lupa puhua,  ei englantia. Asiakkaiden pitää huolehtia joku ystävä paikalle joka osaa sitten tulkata. Valtio ei maksa tulkkeja.

 

Eurooppalaisessa sivistysvaltiossa toimitaan näin.

 

Miksi ihmeessä Suomessa palvellaan muilla kielillä kuin virallisilla kielillä ja miksi on käännetty turhaan eri kielille ohjeita.

 

Johtaako väestörakenteen muutos yksityiskouluihin?

Espoossa hyväksyttiin juuri kotouttamisohjelma vuosille 2018-2021. Pysäyttävintä uutta tietoa kotouttamisohjelmassa on itselleni se, kuinka jopa toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on lähes kaksi vuotta kantaväestön oppilaita jäljessä. Kyse ei ole ainakaan kiinalaisista, joiden kulttuurissa panostetaan koulunkäyntiin tosissaan ja tuskin venäläisistäkään.

Idealismi voi johtaa rasistisuuteen maahanmuuttotyössä

Suhtautumisessa maahanmuuttoon on usein se ongelma, että monia maahanmuuttajia yhtäältä pitäisi auttaa heidän kotoutumisessaan Suomeen, koska siinä voi olla monenlaisia mutkia matkassa, ja toisaalta joitakin heistä tulisi moittia tai rangaista heidän tehtyään täällä oman kulttuurinsa mukaisia asioita, jotka Suomessa eivät ole sallittuja. Maahanmuuttotyön tekijöille, joista monet ovat lähteneet alalle idealistisen innostuksen siivittäminä, tämä voi ymmärrettävästi aiheuttaa melkoisen kognitiivisen dissonanssin.

Arvokotoutuminen osaksi kotoutumista

Norjalainen sosiologi Jan-Paul Brekke piti pohjoismaisessa aikuiskoulutuskonferenssissa Bergenissä esityksen Inclusion 2.0. Siinä hän käsitteli maahanmuuttajien integraatiota uuteen kotimaahansa, suomalaisittain kotoutumista. Brekke näkee yhden kotoutumisen kolmesta osasta olevan arvokotoutumisen, value-integration. Hän hahmotteli ”Projekti Norjan”, jonka ydinarvoina hän pitää ihmisoikeuksia, demokratiaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ”hyvää modernia” elämäntapaa.

Ystäväksi maahanmuuttajaäideille

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:lla on ystävätoiminta, joka on suunnattu maahanmuuttajaäideille. Ystävätoiminnan keskeinen tavoite on maahanmuuttajaäidin integroitumista yhteiskuntaan ja kielen oppiminen.

MLL aloitti Lohjallakin vuonna 2011 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaa. Hyvä !

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä