*

PanuRaatikainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Korkeakoulutus

Erikoisosaajia Suomeen - ei onnistu

On paljon puhuttu osaajien pulasta ja heidän hankkimisesta Suomeen. Jos tänne olisi suorastaan korkeakoulutettujen erikoisosaajien tunkua, olisi heitä paljon tullut. Miksi ei ole?

 

Pääsykoeuudistus vaarantaa tasa-arvon

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa poistaa pääsykokeet korkeakouluihin haettaessa. Ministerin kaavailemat muutokset eriarvoistavat nuoret hyvin monella eri tavalla.

Asiasta on tehty selvitys CRE8:n viestintätoimistolta. Selvityksestä käy hyvin ilmi koko Suomea koskeva eriarvoistava kehitys:

Vaasan yliopisto yksipuolistuu

Vaasan yliopisto julkaisi uuden strategian. Painopisteet korostivat vain kahta alaa, kauppatieteitä ja tekniikkaa.

 

On toki hyvä, että näille aloille tehdään uusia avauksia, mutta pitääkö muut ajaa nurkkaan?

 

Kielet lähetettiin pois, se oli virhe, joka ei saa toistua. Vain laadukkaasti tarjontaamme hyödyntävällä kokonaisuudella voimme todella luoda jotain Suomen yliopistokentällä korvaamatonta.

 

Erikoistuminen yliopiston aloja vähentämällä ei varmasti takaa Vaasan yliopiston tulevaisuutta.

 

Miksi Suomi on alisuoriutuja monilla sektoreilla?

Porin Suomi Areenalla on tällä viikolla kymmeniä keskusteluja Suomen tilasta. USA:ssa uransa työskenneelleenä prof. Bengt Holmströmillä on näkökulmaa siihen: "Voi sanoa, että Suomi on tällä hetkellä ylikoulutettujen alisuorittajien maa. On raaka-aineita ja kokkeja, mutta arvokkain resepti, huipputekniikka, on vanhentunut."

Globalisoituva koulutus lottovoittona ja yritykset turvapaikanhakijoina

Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa erikoislääkäri Ari Kemppainen kertoo laskeneensa, paljonko on tullut maksamaan yhteiskunnalle. Hän sai summaksi 380000 euroa. Erikoislääkäri on kouluttautunut 11-12 vuotta. Lukuvuoden hinta USA:n lukukausimaksuilla opiskelevalle olisi vuoden 2016 hinnoilla asumiskuluineen keskimäärin $35,370. Arvio on siis oikeansuuntainen, ehkä alakanttiinkin.

Ministeri Grahn-Laasosen sumutus

 

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on vaatinut äänekkäästi parlamentaarista työryhmää miettimään kauaskantoista korkeakouluvisiota: nyt loppuu tempoileva korkeakoulupolitiikka ja työrauha turvataan yhteisillä tavoitteilla yli vaalikausien! Ajatus on kaunis. Todellisuudessa rakennejuna puuskuttaa kaiken aikaa eteenpäin opetusministerin junttaamia raiteita pitkin.

Naiset dominoivat yliopistoissa – onko se ongelma?

Korkeakouluihin päätyy vuosittain enemmän naisia kuin miehiä (58 %). Ylemmän tutkinnon suorittaa vieläkin useammin nainen (70 %).  Julkisuudessa usein kaivataan toimia sukupuolijaon tasaamiseksi. Tarvetta tasaamiseen ei useinkaan uutisoida, ikään kuin tasa-arvo on itseisarvoisesti tavoite ja korkea koulutus merkki siitä.

 

Asetelma herättää kuitenkin monia kysymyksiä:

Suomen laadukas korkeakoulutus pulassa

Suomen korkeakoulutuksen rahoitusmalli (joitakin merkittäviä eroja amkien ja yliopistojen mallissa toki) on selkeä esimerkki New Public Managementin eli uuden julkisjohtamisen rantautumisesta voimakkain aalloin korkeakouluihin. Arvostetut korkeakoulutuksen tutkijat (Clark ja Birnbaum) ovat jo 1980-luvulta lähtien tunnistaneet korkeakoulutuksen ja tutkimustyön kompleksisuuden ja moniulotteisuuden. Yksinkertaistaminen on siis vaarallista ja aina on syytä kysyä yksinkertaistamisen taustoja.

Pääsykokeita on syytä uudistaa - mutta ei hyvin pärjäävien ehdoilla

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi eilen avauksensa “Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat” korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uudistamiseksi. VATT:n ehdottama järjestelmä perustuisi pääsääntöisesti ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin. Samanaikaisesti opetus-ja kulttuuriministeriö pyrkii osana hallituksen kärkihanketta etsimään yhdessä korkeakoulujen, ylioppilastutkintolautakunnan ja muiden sidosryhmien kanssa keinoja, joilla ylioppilastutkintoa voitaisiin hyödyntää entistä paremmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Tohtorinhattu kourassa Itä-Suomesta Brysseliin

Itä-Suomen yliopisto (UEF) avaa ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna konttorinsa Brysseliin. Konttorin tarkoituksena on saada UEF:lle enemmän sekä näkyvyyttä EU-tasolla että luonnollisesti tutkimusrahoitusta Euroopasta. Leikkauksien aikakautena korkeakoulujenkin on lakki kourassa kierrettävä siellä ja täällä, missä vain rahoitusta on saatavilla. Esimerkiksi Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitus on tiukassa, mutta nämä rahoitukset ovat varsin mittavia ja sellaisen saaminen tutkimushankkeelle merkitsee luonnollisesti paljon myös korkeakoululle, jossa tutkimusta tehdään.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä