*

PanuRaatikainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Korkeakoulut

Avointa dataa

Meitä suomalaisia on reilut viisi miljoonaa. Me kilpailemme globaaleilla markkinoilla osaamisellamme, emme hinnalla. Siksi niin iso osa nuorista halutaan saattaa mahdollisimman korkean koulutusputken läpi. 

Olen usein miettinyt, että miksi emme saman tein muuttaisi koko koulutuslogiikkaamme avoimeksi. Suomessahan kaikki koulut ja korkeakoulut ovat julkisin varoin rahoitettuja. Miksi niiden synnyttämät aineistot eivät voisi siten olla kaikkien saatavilla?

Liikaa liian pieniä yliopistoja?

Nykyään on varsin suosittua hokea, että Suomessa on maan kokoon nähden aivan liian monta yliopistoa ja/tai että yliopistot ja niiden yksiköt – laitokset, oppiaineet, tutkimusryhmät – ovat liian pieniä ja "pirstaleisia". Pitäisi kuulemma olla tarpeeksi suuria yksiköitä - vasta silloin voidaan saavuttaa riittävä  "kriittinen massa" (mitä ikinä tämä tarkoittaakin).

Onko Suomen hallitus ajan tasalla yliopistojen kriisissä?

Suomen suurin ja vanhin vuonna 1640 Turussa perustettu Helsingin yliopisto on yhdessä olemassa olonsa vakavimmista kriiseistä. Henkilöstöä vähennetään lähes tuhannella. Joka kahdeksas yliopistolainen saa lähteä. Tunnelma yliopistolla on ollut viime viikkoina kuin hautajaisten muistotilaisuudessa. Vastaavia satoja työpaikkoja vieviä leikkauksia kohdistuu myös muihin korkeakouluihimme.

Suomen talous ei kasva, kun huippututkimus joutuu ahtaalle

 

Resurssi- ja henkilökuntavaje uhkaavat Suomen soveltavaa ja perustutkimusta. Korkeakoulujen määrärahaleikkaukset saattavat useat tutkimusohjelmat säästöliekille. Uusien tutkijakandidaattien rekrytointi vaikeutuu. Tutkijan uraputki tulee olemaan harvinaista herkkua – ainakin mikäli tällä hallituskaudella suunnitellut leikkaukset tutkimuspuolen budjeteista toteutuvat täysimääräisinä.

Tutkimusuraputket muuttuvat harvinaisiksi poikkeuksiksi?

Suomi ja ylikoulutettu kansa

Suomi ja ylikoulutettu kansa

 

Hallitus haluaa vähentää maisteritutkintoja 20%. Tämä hallitus on kirjaimellisesti ja kaikella tavalla ensimmäinen hallitus itsenäisen Suomen historiassa, jonka mielestä suomalaisten tulisi olla vähemmän koulutettuja kuin mitä aiemmat sukupolvet ovat olleet.

Taantumasta selvitään vain koulutukseen panostamalla

Eduskuntavaalit käytiin koulutusvaalien hengessä. Kouluilla, oppilaitoksilla ja yliopistoilla ei ollut muuta kuin ystäviä vaalikeskustelujen aikana. Hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen todellisuus näyttää hyvin toisenlaiselta. Keskiviikkona kerrottiin, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoo leikata opetuksesta, tieteestä ja koulutuksesta 541 miljoonaa euroa. Näitä leikkauksia ei digitalisaatioon panostamalla kompensoida, varsinkin, kun nytkään monessa kaupungissa ole riittävästi varoja edes ajanmukaisten tietokoneiden hankkimiseen kaikkiin kouluihin.

Koulutus on super-rokote

Näistä vaaleista piti tulla koulutusvaalit. Toisin kävi. Vaalipaneeleissa puheenjohtajilta on kyselty toistuvasti ympäripyöreitä leikkauksista, sopeuttamistarpeesta tai Kreikasta. Nykyhallituksen sättimistä ja menneiden puintia on pidetty hedelmällisempänä keskusteluna kuin tulevaisuuteen keskittymistä. Stop! Puhalletaanpa peli poikki, ja otetaan koulutus vaalien keskiöön vielä ennen sunnuntain kohtalonpäivää.

Välivuodet lisääntyvät. Päättäjien harhailu jatkuu.

Entistä useampi lukiolainen suunnittelee välivuoden pitämistä, uutisoi YLE 30.3. Taloudellisen tietotoimiston (TAT) tutkimukseen perusteella "Yksi syy välivuoden suosion kasvuun on korkea-asteen haku-uudistus, jossa ensimmäistä kertaa hakevia suositaan ja opiskelualan vaihtaminen on vaikeampaa."

Riittääkö koulutus?

Suomalainen koulujärjestelmä on kriisissä! Joku voisi kysyä, miten niin? Pienen pohjoismaisen kansan nuoret ovat keikkuneet PISA-tutkimusten kärjessä vuodesta toiseen. Hyviä tuloksia ja lyhyitä koulupäiviä on yhdistelmä, jota on tultu ihmettelemään aina Japanista ja Yhdysvalloista asti. Onko siis yliampuvaa väittää, että suomalainen koulujärjestelmä on kriisissä?

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä