PanuRaatikainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Innovaatiopolitiikka

Tehdäänkö uusia ekosysteemejä vai innovaatioita?

Innovaatiopolitiikassa keskeiseksi käsitteeksi on noussut  innovaatioekosysteemi.  Aihetta on käsitelty valtioneuvoston tuoreessa julkaisussa ” Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina.”  Vahvana viestinä on innovaatiopolitiikan painopisteen  siirtyminen yksittäisten alkavien yritysten tukemisesta ja innovaatiotuista yritysten kokonaisvaltaisemman palveluekosysteemin rakentamiseen ja ekosysteemien kehittämiseen. Mihin ollaan siirtymässä kun siirrytään ekosystemien kehittämiseen?

Turhamaiset viihdemittarit ja Duudsonit innovaatiotoiminnassa

Suomalaista innovaatiokeskustelua vaivaa erilaisiin turhamaisuutta ja heikkoa itsetuntoa pönkittäviin viihdemittareihin tuijottaminen. Viihdemittarit ovat mittareita, joiden yhteys innovaatioiden syntyyn jää epäselväksi ja jotka johtavat helposti vääriin johtopäätöksiin tarvittavasta kehityksen suunnasta. Säännöllisin väliajoin maailmalla julkaistaan viihdeselvityksiä, joissa Suomi on ”innovaatioissa” kärkisijoilla ellei ykkönen.

Alueverkkoyhtiö: Kasvua digitaalisilla innovaatioilla

Suomen valtio ja kunnat sijoittavat valtavia summia julkisten alueiden ja väylien ylläpitoon. Jalkakäytävien, torien ja puistojen rakentaminen ja ylläpito maksaa miljardeja. Sijoitukselle ei kuitenkaan saada rahallista vastinetta, ja julkisten alueiden kunnossapito on heikkoa. Samalla maailma digitalisoituu ja ihmiset ovat laitteineen jatkuvassa yhteydessä internetiin. 

Hyvät ja huonot innovaatiot talouskasvun luomisessa

Pitäisikö innovaatioiden syntyä tukea julkisin varoin? Millaisia innovaatiota pitäisi tukea ja millaisiiin ei pitäisi veroeuroja käyttää? Keskustelua innovaatiopolitiikasta vaikeuttaa sekava ja monimutkainen terminologia. Kun peruskäsitteita ei ymmärretä tai ymmärretään eri tavalla, syntyy yhtä sekava keskustelu. Harmi kyllä alan tutkijatkaan Suomessa eivät juurikaan ole pyrkineet selventämään innovaatioterminologiaa julkisessa keskustelussa.

Valtion ei kannata myydä lypsäviä lehmiä

Viisaalla omistajapolitiikalla voidaan vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, talouden kehittämiseen ja modernisointiin, sekä tukea uusien alojen ja innovaatioiden syntyä. Tarvitaan fiksua, aktiivista ja suomalaista työtä tukevaa omistajuutta.

Kannattaako innovaatiot sosialisoida yliopistoille ja tutkimuslaitoksille?

Suomessa tieteen ja tutkimuksen odotetaan tuottavan entistä nopeammin ja parempia kaupallisesti hyödynnettäviä innovaatioita. Käytännössä tutkimuslaitosten osalta innovaatioiden omistusoikeus on ollut kokonaan laitoksilla. Myös yliopistoissa on siirrytty kohti samaa mallia aikaisemmasta käytännöstä, jossa innovaation omistaja oli pelkästään keksinnön tehnyt tutkija. Nykyisin omistusoikeus jaetaan yliopiston ja tutkijan kesken.

Tieteen asiantuntemusta hallitukseen, mallia USA:sta ja muista sivistysmaista

Suomessa tulisi ottaa mallia USA:sta siitä miten tiede on läsnä valtion korkeimmalla tasolla. Presidentillä oma “Science advisor” ja White House Office of Science and Technology Policy (OSTP). Science advisorina entinen Harvard professori John Holdren. Meillä tiedepolitiikkaa johtaa entinen Iltalehden toimittaja ja hallituspuolueet kieltäytyivät nimittämästä erityistä tiedeministeriä joka käytäntönä muissa sivistysmaissa.

Tämän vuoksi USA on nouseva talous ja tieteen ja innovaation ykkösmaa ja meillä taannutaan ihannoimaan navettateollisuutta. 

Luovan hulluuden edellytys on lievä hulluus

Arabia ja Iittala tunnetaan kotimaisina yrityksinä, jotka valmistavat monia rakastettuja ja helposti tunnistettavia arkiesineitä. Mutta tiesitkö sitä, että kauan sitten nämä arjen klassikoistaan tunnetut yritykset myös suunnittelivat uusia tuotteita, eivätkä vain myyneet nostalgisia retroesineitä.

Vanhassa tietosanakirjassa kirjoitetaan:

"Tehtaat ovat ottaneet taiteilijoita avuksi, ja näin on lasitaiteemme korkea taso tullut tunnetuksi maan rajojen ulkopuolellakin."

Tuhoa ilman luovuutta

Entinen työnantajani Työterveyslaitos joutuu järjestäämään toimintojaan uudelleen valtionavun vähentyessä yhteensä lähes 40 prosentilla. Laitoksen nykytilanne ja sitä edeltänyt kehitys käyvät hyvin esimerkiksi suomalaisen innovaatiopolitiikan mahdollisuuksista ja niiden tuhlaamisesta yleisemminkin.

Mittakaavaongelmia

Kyse on innovaatiopolitiikasta

Opetusministerin avoin kirje yliopistojen johdolle on synnyttänyt arvosteluryöpyn etenkin akateemisen sivistyneistön keskuudessa. Ministeriön tulkitaan haluavan kiristää edelleen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta sekä alistaa sen entistä tehokkaammin markkinavoimien puristukseen. Moni on kokenut ministerin avauksen puukon kääntämiseksi jo valmiiksi kipeässä haavassa.  Todellisuudessa kuitenkin koko innovaatiopolitiikkamme on vakavassa kriisissä, eikä siitä selvitä muutoin kuin tekemällä muun muassa niitä valintoja, joita ministeri nyt korkeakouluilta edellyttää.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä