*

PanuRaatikainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Ammattikoulutus

Laadukas ammattikoulutus vaarassa

Aleksis Salusjärvi aloittaa huomiota vaativan asian terävästi Ylen kirjoituksessaan: "Leikkaukset ja nuorisotakuu ovat tehneet ammattikoululaisista hallituksen koekaniineja".

 

Ammattiosaajat tekevät tulevaisuutta

Ammatillisen koulutuksen tarkoitus on paitsi kouluttaa ammattiin, myös kasvattaa nuoria ja lisätä heidän kansalaistaitojaan. Nuoret tarvitsevat asiantuntevaa opinto-ohjausta opintojensa aikana. Heitä tulee motivoida opintoihin sekä ohjata ammattiin ja työelämään. Lähiopetusta on tarjottava riittävästi, jotta esimerkiksi ryhmässä työskentelyn taidot kehittyvät.

Hallitukselta huono päätös säästää 190 miljoonaa ammattiopetuksesta

Hallituksen leikkauslistan suurimpia säästöjä on koulutuksen leikkaaminen. Ammattikouluista hallitus aikoo säästää 190 miljoonaa. Jos yksi vuosi koulua maksaa 30 000 e, niin ammattitutkinto maksaisi 50 000 - 100 000 e. Tuolla säästöllä jäisi siis ainakin 5000 -1 000 ammattilaista kouluttamatta vusitasolla. Kysymys kuuluukin kuka täällä Suomessa tekee kymmenen vuoden päästä ammattityöt rakennustyöt, siivous, graafikon, lähihoitajan, kondiittorin, parturinurin työt eli ne 10 000 kouluttamatta jääneen työt. Väestön vanhetessa ei ainakaan hoitotyössä vähene työntekijöiden tarve.

Onko aika ajanut opintolainojen ohi?

Tämänpäiväisessä (pe 08.07.2016) Helsingin Sanomissa Finanssialan keskusliiton tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen kirjoittaa, että taloudenhallinnan opetus ei tavoita sitä tarvitsevia. Maksuhäiriömerkinnöistä Kallonen tekee avauksen jälkeen mielenkiintoisen toteamuksen:

" Erityinen ongelmaryhmä ovat nuoret aikuiset miehet. Hieman yli kaksikymppiset, ammatillisen koulutuksen saaneet miehet ovat selvästi suurin ryhmä, joka ei huolehdi opintolainoistaan. "

Aivotuontia kaikkien hyödyksi ?

Suomessa politikot, migri ja SPR perustelevat pakolaisbisnestään hyvin usein „korkeasti koulutetuilla“ tulijoilla. Tämän toteaminen Suomessa on bisneksessä osallisina olevien sanojen ja uskon varassa.

 

Toivon niin hartaasti, kuin vain pystyn, että Suomen tilanne olisi parempi, kuin muun Euroopan.

 

Itävallan Tirolin maakunta on listannut asioita, kuten valtiovallan pitääkin, jaa totuus ei kestäisi päivänvaloa „suurien lupausten ja odotusten“ Suomessa.

 

Onko kaikki muutokset aina hyvästä?

 Siinä missä ympärillä kuohuu ja kaikki on (muka) niin huonosti, koen sisälläni rauhallisuutta, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Onko minulla tähän oikeus? Pitäisikö liittyä valittajien jonon jatkoksi saadakseni paremmin hyväksyntää ja tyytyväisyyttä?

Ei pidä.

Olen VALEhirsirakentaja.

Suomi on hauska maa, jossa eläminen on erittäin mielenkiintoista!

 

Paluumuutin Suomeen vuonna 2011 oltuani Suomen puuteollisuuden „vientitykkinä“ ja mannekiininä maailmalla yli 15 vuotta. Ammattitaidostani ylpeänä jopa kuuluisana useammassakin maassa „ydin-Euroopassa“ tulin takaisin Suomeen.

 

Pisa-Suomen Kelaa pyörittävät „Filosofian maisterit“ suuressa viisaudessaan, kuitenkin riisuivat ammattitaitoni yhdellä päätöksellä. (Kuva 1)

 

Amis ei opeta ammattilaiseksi

Päivän uutinen on tänään ollut hallitusneuvotteluiden esitys ammattitutkinnon muuttamisesta kahden vuoden mittaiseksi. Keskustelu kuhisee puolesta ja vastaan ja ainakin YLE ei peittele mielipidettään asiasta. YLE:n lähes jokaisesta aiheeseen liittyvästä artikkelista löytyy väite ”Ammattitutkintojen siirtyminen kaksivuotiseksi tarkoittaisi käytännössä jatko-opiskelukelpoisuuden menettämistä”.

Siis anteeksi miten niin?

Ammattikoulutus kunniaan!

Hallitusneuvottelijoilta taisi jäädä eilinen Helsingin Sanomat katsomatta läpi – tai eräs kulkue huomaamatta.  Ammattikoululaiset pyysivät nöyrästi, että heitäkin arvostettaisiin valtamedioissa kuten lukioista valmistuvia: valmistuneiden nimet pitäisi julkaista lehdessä. Sen sijaan hallitusneuvotteluista kantautuu järkyttäviä uutisia – hallitus meinaa runnoa ammattikoulutuksen kaksivuotiseksi ja samalla murskata ammattikoululaisten mahdollisuudet jatkokoulutukseen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä