*

PanuRaatikainen

Himasen tutkimus - Meta-arvio

Kohufilosofi Pekka Himasen ja hänen työryhmänsä tutkimus on ollut julkisuudessa muutaman päivän. Se tieteellisestä laadusta on esitetty epäilyjä, ja tekijät ovat vuorostaan puolustautuneet aggressiivisesti. Teksti on kuulema hyväksytty julkaistavaksi arvostetulla akateeemisella kustantamolla Oxford University Press, minkä pitäisi olla laadun tae. Näinköhän...

* * *
Suomalaisen tieteenfilosofian Grand Old Man, professori Ilkka Niiniluoto, on Popperiin viitaten osuvasti todennut, että "vasta sellainen tutkimustulos, joka on läpäissyt tiedeyhteisön kriittisen keskustelun ja keskinäisen kritiikin, voidaan ymmärtää, ainakin tilapäisesti, tieteen tulokseksi ja tieteelliseksi tiedoksi". (täällä)

Tämä tarkoitettu kriittinen keskustelu ei rajoitu vain julkaistavaksi hyväksymiseen liittyvään arviointiin, joka on korkeintaan muutaman ihmisen vastuulla ja altis erehdyksille, vaan pitää sisällään myös laajemman julkaisua seuraavan tiedeyhteisön kriittisen keskustelun. Ja kriittistä keskustelua on tosiaankin esiintynyt.

* * *

Monelle on kuitenkin voinut olla vaikeaa erottaa massiivisessa informaatiovyöryssä jyvät akanoista. Keskustelun taso on ollut vaihtelevaa. Siksi olen valikoinut alle 5 mielestäni parasta, eri tavoin asiantuntuntevaa ja paneutunutta (nämä henkilöt ovat todella lukeneet raportin) arvioita Himasen tutkimuksesta.

* * *
Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari kirjoittaa:

"Vaikka raportin pohjana olevan toimitetun kirjan julkaisee tunnustettu tiedekustantaja, se on lajityypiltään lähempänä populaaria tietokirjallisuutta kuin tiedekirjaa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että teoksessa olevat tapausanalyysit eri maista ja alueista ovat esseitä, joissa asiantuntija kertoo näkemyksensä kyseisestä maasta ja perustelee sitä aikaisemmalla tutkimuksella tai tilastotiedolla. Mikään niistä tuskin kelpaisi tieteelliseen lehteen artikkeliksi, koska niissä ei esitetä olennaisesti uutta teoriaa tai tulkintaa, jota testattaisiin empiirisellä analyysillä." (koko arvio täällä)


Heikki Hiilamo, yhteiskuntapolitiikan professori Helsingin yliopistossa, kirjoittaa:
"Jos teosta alkaa arvioida akateemisena tutkimuksena, tehtävä käy nopeasti mahdottomaksi. Ensinnäkin teoksessa ei ole varsinaista aineistoa ... Listaa voisi jatkaa: Normatiivinen puhe ja analyysi sekoittuvat pitkin matkaa toisiinsa. Teoksen rakenne on epäselvä. Siinä on runsaasti toistoa. Tyyli on horjuvaa. Käsitteet ovat epämääräisiä."

Hiilamo toteaa mm.:
"Himasen mukaan hyvinvoinnin turvaamisessa kaikkein tärkeintä on eettinen visio. Hän ei juurikaan analysoi suomalaisen hyvinvointivaltion eettisiä lähtökohtia, joita Suomessa on tutkittu laajasti sosiaalihistoriassa, teologiassa ja sosiaalipolitiikassa.
Ongelma on myös se, etteivät kirjoittajat tunne hyvinvointikirjallisuutta, vaikka yrittävät esittää jotain uutta alueella. Tuloksena on sarja kömpelyyksiä ja väärinymmärryksiä, vanhojen ideoiden esittämistä uusina ja uusimpien ajatusten sivuuttamista." (koko arvio täällä)


Aalto-yliopiston (aiemmin Kauppakorkeakoulun) taloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan Himasen yksin kirjoittamissa luvuissa ja Suomea koskevissa johtopäätöksissä "tulee hyvin esiin Himasen kyvyttömyys käydä tieteellistä keskustelua ja ymmärtää edes oman alansa tieteellistä tutkimusta, saati muiden alojen, kirjassahan on paljon viitteitä myös taloustieteeseen."  (koko arvio täällä)


Seuraavien kahden arvion kirjoittajat eivät ole professoreita, mutta varmasti käsittelemänsä aiheen asiantuntijoita. Heidän näkökulmansa täydentävät Himasen tutkimuksesta muodostuvaa kuvaa:

Ympäristökysymyksiin erikoistunut tiedetoimittaja ja tietokirjailija Pasi  Toiviainen valittaa:

"Tutkijat Manuel Castells ja Pekka Himanen väittävät kohukirjassaan kehittäneensä maailman taloudelle ekologisesti kestävän kasvun mallin. Todellisuudessa heidän ”mallinsa” – jos sellaista ylipäänsä voi sanoa olevan – ei pohdi ekologista kestävyyttä edes alkeellisella tasolla." (koko arvio täällä)

 

Globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö KEPA:n Esa Salminen arvostelee tutkimusta pahasti vanhentuneisiin tietoihin nojautumisesta:

" puheenvuoro olisi arvokkaampi aiheesta paraikaa käynnissä olevien, globaalien neuvottelujen kannalta, jos niiden esittäjä olisi edes vähän paremmin kartalla siitä, mistä kentällä puhutaan — ja millaisia muita mittareita jo on olemassa."

"...Tuntuu epäreilulta kritisoida YK:ta vuoden 1990 mittarista, jos UNDP on esitellyt uudet mittarit vuonna 2010. Se on vähän kuin sanoisi, että tämä nykyaikainen popmusiikki kuulostaa vanhanaikaiselta, jos on kuunnellut vain Phil Collinsin vuoden 1990 listahittiä "Another Day in Paradise"."   (koko arvio täällä)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Alexius Manfelt

Panu hyvä, kiitos kokoamastasi aineistosta. Mutta on erästä kritiikkiä/analyysia Himasen ja muiden teoksesta odotan suurella mielenkiinnolla. Paavo Väyrynen kirjoitta blogissaan: http://www.vayrynen.com/blogi-1/himasen-filosofia-... jo aiemmasta läpyskästä mielenkiintoisen ja minusta eräitä puutteita paljon esille nostavan kritiikin.

Olen kuullut, etä Paavo olisi jälleen iskussa ja luettuuan kirkoitelman, on häneltä tulossa omat näkemyksensä tuosta kirjoituksesta.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Jopa suomalainen autoritaarinen tiedeyhteisö on siis kykenevä kritiikkiin ja kielteisyyteen professoria kohtaan silloin, kun kritiikin kohteena oleva kuvottavien vertausten sekava virta pulppuaa oman sosiaalisen piirin ulkopuolelta.

Kriittisissä kommenteissa yleensä ei puututa hengentuotteen tilannearvioon ja olettamiin, kuten ”informationaalinen kehitys” tai ”Globaalin informaatioajan kehitysmallit”. Nämä saattaisivat olla osuvia kuvaamaan esimerkiksi Hannu Rajaniemen romaaneissaan Kvanttivaras ja Fraktaaliruhtinas esille loihtimaa todellisuutta, jossa Oortin pilven suomalaistaustainen soturinainen Mieli laulaa olevaksi avaruusaluksensa nimeltään Perhonen. Toistaiseksi tällainen informationaalinen kehitys ei ole yleisesti toteutunut, vaikka mahdollistahan se toki on.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Eiköös teoksen pitänytkin olla edes jollain tasolla kansantajuinen?

Ilkka Niiniluoto taisi kutsua tätä kielteisyyden kulttuuriksi; mistä tällainen popularisoitu vertaisarvioiden suppea yhteenveto mielestäni on esimerkki. Varsikin kun koitetaan keskittää huomio nimenomaan Niiniluodon kommenteista muualle.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Himanen on toistuvasti luvannut - myös tutkimussuunnitelmassaan - korkeimman kansainvälisen tason normaalia tieteellistä perustutkimusta. Ja sellaiseeen rahoitus on myönnetty.

En ymmärrä mistä vetäisit tuon "kansantajuisuuden"... Mutta kyllä tieteellisen tutkimuksen tuloksista voi tietysti kirjoittaa kansantajuisesti. Ensin vaan tarvittaisiin se tieteellinen tutkimus...

Tiedeyhteisön sisäinen laadunvalvonta ei ole mitään kielteisyyden kulttuuria vaan koko tieteen elinehto.

Terho Nikulainen

"Korkeimman tason tieteellinen tutkimus" ei ole rajattu alue, vaan kattaa myös filosofisen tutkimuksen raja-alueen tutkimustyön, joka on uusia uria aukovaa, kokonaisnäkemyksiä luovaa ja asioiden kertaamista, koska yhteiskuntamme ja maailma eivät ole sitä mitä ne voisivat olla, jos tässä uudessa tutkimuksessa esitetyt asiat olisivat toteutuneet.
Rahoitushakemuksessa esitetty määre "tieteellinen tutkimus" pitää siis täysin paikkansa.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen Vastaus kommenttiin #9

Voin filosofian ammattilaisena aivan erityisen varmasti väittää, että juuri filosofiaa tässä tuotoksessa on todella vähän,ja sekin on erittäin heppoista.

Käyttäjän JukkaLaitinen kuva
Jukka Laitinen Vastaus kommenttiin #10

Miten on, luotatko filosofian ammattilaisena enemmän ennakkosensuuriin vai vapaaseen viestintään ja mielipiteenmuodostukseen?

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen Vastaus kommenttiin #16

Luonnollisesti kannatan sananvapautta - kunhan sitä ei väärintulkita tarkoittamaan myös lain vastaista ilmaisua (esim. kunnianloukkaus). Lehdellä (tai vaikkapa blogin pitäjällä) on tietysti myös oikeus valita sivujensa sisältö. Se ei ole sensuuria.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Mitkä blogin sivut? Olet luopunut kaikista tekijänoikeuksista kommentiketjun sisältöön. Minusta sensurointi eli joidenkin syystä tai toisesta sopimattomien kommenttejen poistaminen on paikallaan mutta kommentoivan kirjoittajan kannalta tällainen ennekkomoderointi on todella turhauttavaa, Pitäisikö palata omia jälkiä tsekkaan hyväiksyitkö kommenttini? Milloin käyt hyväksymässä? Hylkäävästä päätöksestä pitäisi mielestäni tulla tieto postiini, että huomaan laittaa kommentit omaan blogiini.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä mieltä olet, Raatikainen, voiko filosofinen tutkimus olla jokin synteesi eri aloja yhdistävistä empiirisestäkin tutkimuksesta? Tästäkin aiheesta kiisteltiin aikoinaan kun opiskelin vähän filosofiakin, Siis kuuluuko filosofisn olla pelkkä anlyyttinen tiede.
Minä muuten suoritin tietoteorian ja logiikan linjan mukaan vaik taideainiden laitoksen sivuaineena olisi pitänyt muuta, ja johtaja ankarasti painotti, että metafysikka ja ontologia kuuluu teatterialalla oppia. Teinkö jästipäisyydessäni väärän valinnan?
Anteeksi, aina sekoilen teemasta sivuseikkoihin!

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen Vastaus kommenttiin #33

Itse ajattelen, että voi - siis että raja empiirisen tiedon ja käsitteellisen analyysin välillä on asteittain tai liukuvasti muuttuva ja häilyvä, ei mikään laadullisesti kahden täysin erilaisen tiedon muodon välinen absoluuttinen raja.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

"Dignity- arvokas elämä" on ollut Himasen teesejä jo vuosikymmenen seminaarista toiseen. Lehdistön seminaarit, mainosmaailman seminaarit jne...

Vaikka olen ns. kansanfilosofi, en ole saanut näistä esityksistä mitään irti paikalla kuuneltuanikaan. Kansanfilosofiassahan tuo "dignity" on ollut selvä asia aina.

Sitä hyvin kuvaa mm. edesmennyt mummoni, jonka henkistä selkärankaa ei taittanut kukaan. Hän piti arvokkuutensa aina periaatteella, että "silmille ei tulla hyppimään", mutta ei hänkään sitä tehnyt, vaan painvastoin.

Niin myös anoppini yli 90v, lukenut ja sivistynyt arvosti ja palveli kanssaihmisiään pyyteettömästi.
Appiukko palveli niin Mökin Miinaa kuin rovastiakin pilke silmäkulmassa. Kaikkea he osasivat tehdä, mitä vain piti tehdä ja aikaansaada.
Kukaan ei tullut silmille hyppimään.

Heillä oli arvokas elämä muiden silminkin katsottuna, mutta rahallista arvokkuutta ei- se oli henkistä.

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi

Mistähän ihmeestä löydettäisiin se kansa, jonka ymmärrykseen tuo Himasen tuotos menisi. Pidän positiivisena merkkinä suomalaisten järjestä ja järkevyydestä, että kovin moni ei ole edes lähtenyt teeskentelemään Himasen tekstin "ymmärtämistä".

Arto Saarinen

Kristiina, juuri se oli Himasen varsinainen työ ja tavoite, saada itsestäänselvät latteudet käärittyä käsitepuuroon, josta ei pirukaan ota selvää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Moro, Kangasalan kaunis Kristiina,
Mun ymmärryksen ja käsityskyvyn ylittää täysin "ekologisesti kestävän kasvun malli " se on pelkkää höpönlöpöa koska se on reaalinen mahdottomuus Matemaattisena algoritmina sellaista voi tietenkin laatia mutta ei soveltaa käytäntöön jossa ekologinen todellisuus on vastassa reunaehtoineen
vrt Gegenstand,

Arto Saarinen

Himanen on ympärilleen pelokkaasti pälyilevä pikkupoika, jolla ei ole minkäänlaisia kokemukseen tai teoriaan pohjautuvia edellytyksiä yhteiskunnalliseen analyysiin. Todennäköisesti Himanen on ollut koko hankkeessa bulvaani, jonka Katais-yhteyksiä Castells & Co ovat käyttäneet hyväksi helpon rahan toivossa. Putkeen meni!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Popperin käsitys vain tiedeyhteisön kriittisen seulonnan läpäisseen tutkimuksen hyväksymisestä tieteelliseksi faktasta, voin hyväksyä erinäisin varauksin. On tiedeyhteisöjä joiden koko pohja pettää, niiden piirissä voidaan pyöritellä tutkimusta vaikka miten, eikä sen tieteellisemmäksi muutu eikä kumoudukaan, jos koko tieteenalan peruspremissit ovat todellisuuden vastaiset.
Sellaiset ovat edellenkin käyttäytymistä oletuksia muodostava psykolgian behavorismiksi nimitetty koulukunta ja toisena esimerkkinä voi mainita nykyisin vallalla oleva taloustiede joka perustuu erinäisiin uskonvaraisiin oletuksiin kapitalistisen talousjärjestelmän lainalaisuuksiista ja samalla on tämän talousmuodon apologeetta. Eli muodostaa pahimmanlaatuisen loogisen kehäpäätelmän.
Ilman tiedeyhteisön tukea kriittinen tutkija olisi aikoja sitten heittänyt koko yli laidan. Vakuuttavasti tällainen ekonomistinen taloustiede on kumottu moneen kertaan.

Kuitenkin käsittääkseni Himasen julkaisu, johon en vielä ole perehtynyt,
käyttää täysin kritiikkittömästi tätäkin kuplatieteen ala.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Olet Panu tässä täysin oikeassa.

Ei tuo ole tieteellinen teos, vaan pikemminkin tietokirja, ja on väärin, että Himanen sitä on sellaiseksi markkeeraanut. Esille nostamasi puutteet kertovat hyvin, missä jakolinja kulkee, ja Himasen tapa korostaa itseään tekstissä ärsyttää jopa minua.

Toisaalta ei tämän olisi minusta pitänytkään olla tieteellinen ensisijassa tiedeyhteisölle suunnattu teos, vaan paljon laajemmalle yleisölle ja erityisesti päättäjille tarkoitettu raporttiluontoinen analyysi maailman tilasta, muutostrendeistä ja siitä, miten niitä voidaan huomioida Suomessa. Ei siis tiedettä, mutta ei ihan pamflettikaan.

Siinäkään suhteessa tarkoituksessa teos ei ikävä kyllä yllä tavoitellulle tasolle, mutta on kuitenkin osin hyödylinen. Sen sijaan ajatus tällaisen teoksen tilaamisesta sovitettuna erityisesti Suomea varten, oli minusta erinomainen.

Ikävä kyllä, hyvistä aikeista ei aina seuraa hyviä lopputuloksia.

Paavo Kervinen

"Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus."

Himanen ja Castells eivät osaa edes tätä lukion 1. filosofiankurssilla opetettua asiaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikki eivät välttämättä siihen usko. Perustelut voivat vaikuttaa hyviltä ja olla silti todellisuuden vastaisia.
Uskotko kaikkea mitä koulussa opetetaan ?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvinvointivaltio rakennettiin vasemmisto-ennemmistön turvin leveällä polittisellä yhteisrintamalla vankasti taloudellisella perustalla, valtion "korvamerkityin" budjetoinnin keinoin todellisia arvoja todentamalla, kuten terveydenholto, peruskoulu, sosiaalitoimi jne.
Eräs hyvinvointia ylläpitävä yhteiskunnan vankka tukipylväs oli kodinhoitajien ammattiryhmä. Kouluihin perustettiin myös erityisopettajien koulukuraattoreiden ym tukiverkosto. Terveydenhuollon palveluja jaettiin kansalaisille ilmaiseksi. (Paitsi hammashoito,jonka puutteesen moni kuolikin.)
Nyt tämän hyvinvointivaltion kiihtyvällä vaudilla purkanut hallitus tilaa tutkimusta joka uskoo uuden hyvinvointivaltion perustuvan "eettiseen visioon" mikä käsittääkseni tarkoittaa, että sen kuuluukin olla uskonvaraista ! Virtuaalihyvinvointia simulomallako?

Toimituksen poiminnat