PanuRaatikainen

Himasen tutkimuksen tieteellisyydestä

Pekka Himasen ja työryhmän kohutun tutkimushankkeen lopullinen raportti (täällä) on julkistettu tänään suureellisesti "huippufoorumissa"  Säätytalolla.

En lähde tässä arvioimaan sen enempää sen sisältöä ja tieteellistä laatua. Sitä ovat jo arvioineet varsin kriittisesti esimerkiksi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo (täällä ja täällä)  sekä Aalto-yliopiston kansantalouden professori Pertti Haaparanta (täällä ja täällä).

Nostan sen sijaan van esille yhden tutkijoilta ja toimittajilta ilmeisesti huomaamatta jääneen, mielestäni mainitsemisen arvioisen seikan:

Julkistamistilaisuudessa kaikki asianosaisen hehkuttivat vuorollaan sitä, että tutkimuksen  julkaisee englanniksi Oxford University Press (OUP), joka on kiistatta yksi maailman arvostetuimmista akateemisista kustantamoista. Tähän vedottiin myös todisteena tutkimuksen tieteellisestä laadukkuudesta. 

En nyt puutu siihenkään, että  kyllä jopa OUP on ajoittain sortunut julkaisemaan silkkaa pseudotieteellistä hölynpölyä esimerkiksi, jos kirjoittaja on jollain tavalla suuri nimi. 

Huomio, jonka sen sijaan haluan nyt esittää, on seuraava:
Tänään julkistetun suomenkielisen raportin Suomea koskevat, lähinnä Himasen kirjoittamat osiot alussa ja lopussa on lisätty vain suomenkieliseen, Valtioneuvoston kanslian julkaisemaan raporttiin. Ne eivät tule sisältymään tuohon mainittuun englanninkieliseen, OUP:n aikanaan julkaisemaan versioon. (ks. suomenkielinen raportti, s. 11) 

Nämä osiot ovat paljolti sitä jo Sinisestä kirjasta tuttua surullisenkuuluisaa Himasen yksityisajattelua. Tutkimushankkeen muiden osioiden ilmestyminen kansainvälisessä tutkimusjulkaisuissa ei tee niistä yhtään sen enempää tieteellisiä.

Näin Himanen ja hänen puolustelijansa pelaavat varsin häikäilemättömästi kaksilla korteilla. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Alexius Manfelt

Panu hyvä, selailin kirjoitelmaa ja ihmellelin sen rakennetta minäkin. Kaikkiaan 5 lulua käsittelee aivan jotain muuta kuin Suomea ja sen ongelmia, esim. Kiinaa, Chileä ja Etelä-Afrikkaa. vain 4 lukua kohdistuu Suomeen ja tässä luvussa on jo mm. teoreettinen kehys, jota ei kovin paljon selvittelyssä edes olla - siis teoreettista kehystä.

Santeri Halmetoja

Himasen "tutkimus" vaikuttaa kyllä enemmänkin yritysmaailmastakin tutulta strategialta, joka semmoseinaan on ihan ok. Eivät kai muutkaan selonteot hirveän tieteellisiä ole.

Ihmetyttää vähän kuitenkin yhtäkkinen älämölö epätieteellisyydestä. Kunpa sitä kuulisi esimerkiksi suositun postmodernistisen tutkimuksen yhteydessä. "Painovoima on sosiaalinen konstruktio" vai miten se oli.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Himanen on julkisuudessa toistuvasti esittänyt, että kyse on normaalista tieteellisestä perustutkimuksesta, vieläpä huipputason kansainvälisestä sellaisesta. Siihen on myös ohjattu Suomen Akatemian rahoja, joita ei saisi mihinkään muunlaiseen käyttääkään. On siis täysin oikeutettua arvioida hanketta sellaisen kriteereillä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

En tiedä missä vaiheessa visiointi on muuttunut tieteelliseksi, mutta myös minusta on varsin kummallista puhua tuosta tieteellisenä teoksena. Tai edes arvoida sitä tieteellisin kriteerein. Toki jos Himanen on tosiaan esittänyt tuon edustavan huippututkimusta, niin hän saa mitä tilaa.

Käyttäjän JariLehtonen kuva
Jari Lehtonen

Väitätkö siis, että Pekka Himasen tai työryhän tutkimus ei ole normaalia tieteellistä perustutkimusta.

Väitätkö, että Pekka Himanen tai tutkimusryhmän jäsenet eivät ole kansainvälistä huipputasoa.

Voisitko nimetä kuka tai kutka Suomalaisista filosofeista on kansainvälisellä huipputasolla.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen Vastaus kommenttiin #34

Väitän. Ks. linkit juttuni alussa. Itse asiassa myös Castells sanoo tämän päivän HS:ssa ettei ole.

Väitän.
Castells on varmasti iso nimi sosiologissa, tosin vaikuttaa alkavan olla jo aika vanha... muiden kanssa taitaa olla vähän niin ja näin... Pekka Himanen ei ole juurikaan tehnyt kansainvälistä tieteellistä tutkimusta (ks. aiemmat blogikirjoitukseni aiheesta) Kyse ei nyt kuitenkaan ole siitä, ovatko nämä henkilöt joskus parhaimmillaan tehneet kansainvälisen huipputason tutkimusta, vaan siitä, onko juuri *tämä* tutkimus sellaista. Ei varmasti ole!

Varsinaisesti filosofian alalla Suomessa on tehty ja tehdään paljon kansainvälisen tason tutkimusta, ja on vähän mielivaltaista nostaa vain muutamia nimiä esille... Äskettäin edesmennyt G.H. von Wright sekä Jaakko Hintikka ovat varmasti laajimmin tunnettuja nimiä. Esimerkiksi Raimo Tuomela ja Ilkka Niiniluoto ovat jo pitkään olleet kansainvälisesti arvostettuja tieteenfilosofeja; Uskali Mäki on yksi maailman johtavista taloustieteen tieteenfilosofeista. Nuoremmassa polvessa on lukuisia päteviä filosofeja, joista voisin muita vähättelemättä mainita esim. Jussi Haukiojan ja Petri Ylikosken, jotka nauttivat omilla erikoisaloillaan kansainvälistä arvostusta - kuten ehkä allekirjoittanutkin...

Käyttäjän JariLehtonen kuva
Jari Lehtonen Vastaus kommenttiin #39

Kiitos vastauksesta. Suuri osa mainitsemistasi filosofeista on nimeltä tuttuja ja osaan kirjoituksistaankin olen tutustunut. Mainitsemiasi suppeamman? alan filosofeja en tunnista.

Käsittääkseni vastauksesi sisältää senkin, että sinunkin mielestä Pekka Himanen ja porukka hänen kumppaneinaan pystyy parhaimmillaan tekemään kansainvälisen tason tutkimusta.

Olen liputtanut Himasen puolesta, koska olen lääkäri, psykiatri ja psykoterapeutti ja olen tehnyt elämäntyöni vähäosaisten ja onnettomien parissa. Himanen on nostanut esille teemana ekologisesti kestävän arvokkaan elämän takaamien mahdollisemman monena. Keinona mm mielenterveyspotilaiden ja kiusattujen auttaminen. Edistyksellistä on se, että tämä kaikki ilman pakenemista uskontojen metafyysiseen arvomaailmaan.

Himanen on myös tuonut muut filosofit framille. Toivon mukaan muistakin kuuluu. Kuten J Sakari Hankamäelle kirjoitin niin toivon tämän johtavan siihen että filosofit ansaitsivat paikkansa keskustelun eturivissä.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Postmodernismi on suosittua? Minun käsitykseni oli, että se meni pois muodista joskus vuoden 2005 tienoilla.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Raatikainen on ollut tarkkasilmäinen. Tämän aamuisessa tilaisuudessa kiinnitin huomiota kuinka Himanen otti esille jopa Pohjois-Afrikan työttömyyden, jonka tilanne ei kuitenkaan mielestäni liity mitenkään Suomen tulevaisuuteen. Järkyttävintä oli kuitenkin "tutkimuksen" loppupäätelmä, eli se, että Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja. Tästä piti maksaa 700000€???

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Nopean tutustumisen perusteella Himas-tutkimuksen sanoma on varsin yksinkertainen: Suomen kehityksen uhkana on ennemminkin henkinen, kuin taloudellinen rappeutuminen.
Tuollaisen loppupäätelmän tekeminen ei vaadi juurikaan suurta filosofista avarakatseisuutta eikä kompetenssia; riittää, kun on seurannut joitakin vuosia suomalaista elämänmenoa.
Ei jää epäilystäkään siitä, että tohtori Pekka Himasen "tutkimus" on poliittisesti tarkoitushakuinen. Himasen työryhmä on toimittanut tilaajille sitä, mitä on pyydetty.
Hämmästyttävintä on poliittisen nykyopposition leimaaminen syntipukiksi.
Tutkimuksen tieteellinen arvo ja praktinen käyttökelpoisuus ovat nollaluokkaa.

Annika Teppå

Tuo Etelä-Afrikkaa koskeva osio on monilta osin puutteellinen ja hatara. En tiedä meneekö kääntäjän vai kirjoittajien piikkiin, mutta pieniä asiavirheitä riittää (esim. cape malay-heimoa ei ole olemassakaan, s. 177). Lisäksi on jätetty melko lailla käsittelemättä kansallisomaisuuden yksityistäminen (myynti ulkomaisille sijoittajille) ja sen musertava vaikutus köyhyyden jatkumiseen jokapäiväisten palveluiden ja ruuan hinnan karattua käsistä vuosituhannen vaihteen jälkeen. Erittäin tarkoitushakuinen ja ohjaileva näkökulma.

Kiinnostava on myös tämä lopputulemaksikin muuttuva väite sivulla 207: "On tullut aika olla etsimättä perusteita menneisyydestä, kun tavoitellaan tasa-arvon saavuttamista ja arvokkuuden palauttamista." Tämä on valkoisten etelä-afrikkalaisten tavanomaisin argumentti, kun puhutaan maan jatkuvasta epätasa-arvosta. Heistä on aina mielekkäämpää syyttää kaikesta mustien johtamaa hallintoa (joka onkin tehnyt monia virheitä) kuin puhua tasapuolisesti myös menneisyyden vaikutuksesta tämän päivän epätasa-arvoon. Tällaiset väitteet kuuluvat tunteikkaaseen päivällispöytäkeskusteluun, eivät tutkimuksiin. Missään nimessä ne eivät ole "tulos".

Lauri Korhonen

Pääministeri (!) Katainen auliisti myöntää ettei ymmärrä julkaisusta mitään.

"Katainen toivoo, että mahdollisimman moni perehtyisi raporttiin ja katsoisi, tuoko se uusia ajatuksia vai onko kaikki ennalta tuttua."

YLE: "Pekka Himasen ja Manuel Castellsin johtama tutkimusryhmä on esitellyt selvityksessään uuden tiedon sijaan vanhoja ajatuksia, arvioi professori Heikki Hiilamo."

http://yle.fi/uutiset/professori_himasen_raportti_...

Ehkä Himasen keräämät tiedot oikeasti ovat pääministerille ennestään täysin tuntemattomia ja uusia. Esimerkiksi että Suomi tarvitsee työpaikkoja. Tai väite että maahanmuutto pelastaa Suomen.

Katainen lienee jo unohtanut itse esittämänsä Suomen tarvitsemat 1.8 miljoonaa maahanmuuttajaa ja nurkan takana vaanivan suurtyöttö.. korjaan työvoimapulan. LOL

Katainen ei ilmeisesti ymmärrä myöskään rahan päälle mitään. 700 000 euron on aika suuri summa kuitenkin - reilut neljä miljoonaa vanhaa mummoa aikanaan sovitun vaihtokurssin mukaan. Onneksi maksajaksi saatiin vain hieman suostuttelua käyttäen laitos joka ei olisi halunnut osallistua koko tutkimukseen saati rahoittaa sitä. Heh.

Jotain hyvääkin. Seuraava joka haluaa kritisoida Perussuomalaisten politiikka voi säästää energiaa ja viitata Himasen raporttiin. Siinä on tietysti se vaara että tulee rinnastetuksi Himaseen. Kenties muutenkin... :D

Käyttäjän ilekahila kuva
Ilkka Kahila

Itseäni ihmetyttää tässä Oxford University Press kustannussopimuskuviossa se, että onko tässä kirjan tekijäkatraalla kyse ns. kaksinkertaisesta rahastuksesta.

Vai onko Suomen Akatemia ym. se taho, joka Oxford University Pressin kanssa on sopimuksen tehnyt?

Toni Selkälä

Voisin kuvitella, että tällä ei suurta taloudellista merkitystä ole. Kirjan menekki ei liene kovin kummoinen (kuten ei suurimman osan tieteellisestä julkaisutoiminnasta) ja siitä tutkijoille käteen jäävät rahat riittänevät lounaskahviin. Tutkimuksen arvo onkin siten enemmän välineellinen: jos olet julkaissut kirjoja isoilla kustantajilla on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet saada oivallisia työpaikkoja, koska olet osoittanut olevasi oivallinen työssäsi.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Panu,

voitko esittää jotain konkretiaa Himasen "0-tutkimuksesta", jotta siitä olisi jotain käytännön hyötyä Katainen & Co.lle maamme nostamiseksi suosta ylös?

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

No tästä olen toki samaa mieltä:

"Globaalit finanssimarkkinat pyrkivät pakottamaan eurooppalaisia maita – Suomen mukaan lukien – koko ajan suurempiin julkisten menojen leikkauksiin siitä huolimatta, että johtavat ekonomistit Paul Krugmanista lähtien ovat korostaneet tämän johtavan vain syvenevään kierteeseen ja että äärimmäisen säästämisen sijaan tarvittaisiin päinvastoin rohkeaa kasvuun panostamisen politiikkaa"

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Panu,

ja kun sekään ei vastaa käytännön realiteetteja: julkisia menoja on kuitenkin leikattava - mutta miten? - säästämistäkin tarvitaan - miten? - "rohkeaa kasvuun panostamisen politiikkaa" taas ei vastaa kestävän kasvun politiikkaa - ei ainakaan Himasen toisaalla esittämän "kestävän kasvun" eikä myönteisen kehityksen kontekstissa!

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Filosofia on ihan jees. Vaan ei toimi kun tilaajana on Kataisen tai vastaavan porukan malli saada jotain, jolla selittää oma tietämättömyys.

Konrad Lorenz akvaariokaloineen tai Pavlov toimii paremmin. Psykologian ja filosfian ero on veteen piirretty viiva. Auta armias jos meitä käytännön ihmisiä hallitaan näiden oppien mukaan.

Minulla on unelma ja saatan sen jopa toteuttaa. Ottaa nukkuvaa urosleijonaa palleista kiinnii, meinaan siinä on käytännön elämästä kysymys.

Käyttäjän SakuKorhonen kuva
Saku Korhonen

Vaikuttaa lähinnä vastantahtoisesti kasaan kyhätyltä kokoelmalta eri lähteistä kopioituja asiatietoja ja muutamia päälle liimattuja ajatuksia. Ei tuolla tutkimuksen kanssa ole juuri mitään tekemistä.

Jyri Kokkonen

Hyvä huomio Oxford University Pressistä. Olen joskus tehnyt niille hommia eikä se ole kustantamoa kummempi, mutta nimi on hieno varsinkin ulkopuolisten silmissä. Himanen taisi ymmärtää Oxfordin nimen mainosarvon jo paljon aikaisemmin, kun kertoi nettisivuillaan toimivansa mm. Oxfordin yliopistossa vierailevana professorina vielä vuosia sen jälkeen kun hänen lyhyehkö kutsukautensa Oxfordissa oli loppunut. Ymmärsi lopulta siivota maininnan pois, kun joku kaivoi asian esiin.

Toni Selkälä

No en nyt ihan näinkään sanoisi. Jos vertailukohdaksi ottaa ainakin omalla alallani OUP:n ja vaikka Springerin kirjat niin ero on aikamoinen ihan tekniselläkin tasolla. OUP:n kirjat ovat moitteettomia ulko- sekä kieliasultaan. Sisältö on varmasti kaikilla kustantajilla aina myös arvovalinta eikä varmasti siten voi sanoa jonkin kustantajan olevan yksittäisen julkaisun osalta parempi tai huonompi kuin toinen. Veikkaisin kuitenkin, että OUP:lla on julkaistu useampi aidosti merkityksellinen tieteellinen teos kuin vaikkapa Atena kustannuksella. Niin, ja aina oikeassa oleva julkaisufoorumikin kertoo OUP:n olevan kirjakustantajien korkeinta tasoa.

Jyri Kokkonen

Toki julkaisevat laatukamaa enemmän kuin muut ja tekevät sen vielä erittäin hyvin, mutta kannattaa muistaa ihan lähdekriittisessä mielessä, että akateemisilla pelikentillä, joilla OUP niin ikään toimii, merkittävä asema perustuu aina jossain määrin omaan ilmoitukseen ja sen uskottavuuteen.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Himasen kirjaa on arvosteltu esim. vähäisestä kirjallisuuden tuntemisesta. Jos kirjassa esitetään uusia tai vanhoja mutta kuitenkin omia ajatuksia, tarvitaanko siihen kirjallisuuslähteitä? Eikö se ole hyvä asia, että esitetään muutakin kuin sitaatteja toisten tukimuksista, jotka puolestaan perustuvat niin ikään toisten tutkimuksiin jne. Tieteelliseen tasoon en osaa mallikkona ottaa kantaa.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Kritiikki ei suinkaan rajoitu viitteiden puutteeseen.

Katso linkkejä juttuni alussa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

En tietenkään voi sanoa mitään Himas-kirjan sisällöstä, koska tietoni siitä ovat vain median ja blogikirjoitusten varassa, mutta ihmettelen sitä intoa puhua kaikesta m u u s t a kuin teoksen sisällöstä.

Vai onko näin että kukaan kiihkeistä kriitikoista ei ole ehtinyt tutustua sisältöön?

Huolestuttavin piirre tässä sopassa on se, että lahjapaperi kiinnostaa Suomessa enemmän kuin itse lahja, jota ei välitetä kuin korkeintaan vilkaista.

Koska kommentoin suomalaisille, tähän lienee pakko lisätä: en ole puolesta enkä vastaan, koska en asiasta tiedä muuta kuin huhu- ja juorutason juttuja. Varsinkaan en muodosta mielipidettäni kirjasta pelkän Himasen persoonan tai mediavyörytyksen perusteella.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Noissa kirjoitukseni alussa olevissa linkeissä puhutaan juurikin sisällöstä.

Päivi Pelkonen

YLE:n aamu-tv, Himanen. Mieleen jäi vain hänen sanomanaan, että ihminen voi tuntea olevansa arvokas, vaikka ei olisikaan työelämässä, voi olla mukana vaikka vapaaehtoistyössä. Noh, tämän yksinkertaisen perusasian minäkin olisin voinut kertoa yhdellä puhelinsoitolla. Ilmaiseksi. Toivon myös, että Himanen menee esittelemään tutkimuksensa muihin EU-maihin sekä Afrikkaan ja Chileen. Haluan myös tietää, mitä muissa maissa saadaan tutkimuksesta irti ja mitä hyötyä siitä on käytännön toimenpiteisiin.

Raimo Norrbacka

En tiedä millaisia asiantuntijoita olette mutta minun on
pakko puolustaa Himasta. Kun Persut jotka eivät ole edes lukeneet Himasen tuotosta kuten Oinonen lyttäävät sen mennen tullen ja media pääsääntöisesti etsii ja julkaisee ainoastaan kateellisia kielteisesti suhtautuvien mielipiteitä. En ole lukenut itsekään mutta jotain ideaa ja ajatusta siinä on pakko olla kun sitä on ollut tekemässä maailmalla arvostetut tutkijat ja professorit, ja persujen Oinonen arvostelee,haloo! Tottahan hänellä on oikeus arvostella , mutta se osoittaa kyllä myös median tason kun julkaisee hänen mielipiteitään. No voihan sillä viihdearvoa tietenkin olla. Kympin kevennykseksi ehkä. Kaikkihan sen tietävät että Suomi on pieni kateellisten ihmisten maa, jossa pieni osa ihmisistä haluaisi palata agrikulttuuri aikaan. En puolustele Kataista mutta tämän tutkimuksen tilaaminen on tuskin hänen pahimpia mokiaan. Tiedossa oli etukäteen että arvostelua tulee johtuen jo tästä tilaus hässäkästä. Toisaalta minua ärsyttää ainoastaan se että tehtyä työtä arvostellaan perehtymättä edes siihen, pelkästä kateudesta tai poliittisista syistä. Sitä ei edes Himanen ole ansainnut.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Raimo,

älähän nyt hikeenny esittämään populistisia mutuja Himasen pamfletin kriitikoista, täällä lisää asiakritiikkiä:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1534...

Toimituksen poiminnat