*

PanuRaatikainen

Himanen joutuu vertaisarviointiin

Akateemiset filosofit ovat monista asioista eri mieltä - se kuuluu tavallaan filosofian olemukseen, sillä se tarkastelee kysymyksiä, joihin ei ole helppoja ratkaisuja. Silti filosofit ovat varsin yksimielisiä Pekka Himasen tuotosten arvosta filosofiana.

Entinen oppilaani ja ystäväni, Oxfordin yliopistossa filosofiasta väitellyt Juhani Yli-Vakkuri keksi tehdä seuraavanlaisen mielenkiintoisen kokeen (tuhannet kiitokset vaivannäöstä!):

Hän käänsi englanniksi Himasen Sinisen Kirjan keskeisen filosofisen osan (jossa kritisoidaan John Rawlsin ja Amartya Senin oikeudenmukaisuus- ja kehitysteorioita ja argumentoidaan, että Himasen suosimalla "arvokkuuden" käsitellä voidaan ratkaista Rawlsin ja Senin teorioiden ongelmat) ja kysyi englanninkielisiltä ammattifilosofeilta, (a) minkä tyyppistä tekstiä he arvelisivat hänen siteeraavan ja (b) mitä mieltä he ovat sen laadusta. Yksikään vastaajista ei ollut koskaan kuullut Himasesta tai Sinisesta Kirjasta.

Tulos kertoo paljon: ammattifilosofit arvelivat että kyseessä on joko perusopintotason filosofian opiskelijan essee (keskinkertainen tai huono arvosana), tai henkilö jonka erikoisala on joku ihan muu kuin filosofia.

Tämä antanee hyvää osviittaa siitä, miten Himasen filosofialle kävisi, jos se joutuisi anonyymin kansainvälisen vertaisarvoinnin kohteeksi.

 

 

Kyselyn tulokset:

10 vastausta, ja ne olivat:

1) a) perusopintotason filosofian opiskelijan essee, b) arvosana B tai B- (siis keskinkertainen)

2) a) perusopintotason filosofian opiskelijan essee, b) arvosana B- tai C (keskinkertainen tai huono)

3) a) perusopintotason filosofian opiskelijan essee, b) arvosana riippuu yliopistosta

4) a) perusopintotason filosofian opiskelijan essee, b) arvosana korkeintaan B

5) a) ehkä sellaisen henkilön tuotos, joka ei ole koulutukseltaan filosofi, b) hyppää harrastelijamaiseen tapaan äkkinäisesti erittain vahvaan johtopäätökseen

6) a) muistuttaa tyylillisesti perusopintotason filosofian opiskelijan esseetä, mutta kirjoittaja on todennäköisesti jonkin alan asiantuntija, joskaan ei filosofian, b) osoittaa pinnallista ymmärrystä Rawlsin ja Senin ajatuksista, ymmarrystä joka ehkä perustuu vain muutamaan alkeiskurssin luennolla kuultuun lauseeseen

7) a) kirjoittaja lienee henkilö, jonka todellinen pätevyys on kehitystutkimuksen tai soveltavan politiikan tutkimuksen alalla, b) [ei vastausta]

8 ) a) [ei vastausta], b) varsin keskinkertaista

9) a) joko perusopintotason filosofian opiskelijan esseen johtopäätös tai lainaus Rawlsin ja Senin kirjoja koskevasta arvostelusta, jonka kirjoittaja ei ole koulutukseltaan filosofi. Jos kirjoittaja on jonkin alan tutkija, ehkä hän on teologi, mutta todennäköisimmin kirjoittaja ei ole minkaan alan tutkija, b) huono, korkeintaan C:n arvosanan arvoinen

10) a) [ei vastausta], b) roskaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

41Suosittele

41 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Kalle Virtanen

Käänsi englanniksi? Siis kirjoittaako Himanen merkkiteoksensa pelkästään suomeksi? Jokainen merkittävä filosofinen tai mikä tahansa tieteellinen teos pitää kirjoittaa ensisijaisesti englanniksi.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Kyllä - Sininen kirja kuten paria poikkeusta lukuunottamatta Himasen muutkin kirjalliset tuotokset ovat olemassa vain suomeksi. Että sellainen "huippufilosofi"...

Tapio Ahti

Himasen Hakkerietiikka on ilmestynyt useilla kielillä kuten myös Castellsin kanssa yhdessä kirjoitettu ja Sitran rahoittama The Information Society and the Welfare State. Sinisessä kirjassa taidetaan mainita, että Himasen tekstejä on käännetty 22 kielelle. Paljon muuta merkittävää Himanen ei kuulemma ole julkaissutkaan.

http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss_1?url=searc...

Sininen kirja on silmäilyn perusteella ja odotuksiin nähden, hmm, hiukan kiireisen kyhäelmän oloinen. Se on kuitenkin myös yritys kiteyttää kansantajuisesti Himasen yhteiskunnallinen näkemys. Siksi sitä ei tietenkään pidä verrata akateemiseen filosofiaan.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen Vastaus kommenttiin #10

Himanen toteaa Long Playn haastattelussa että kyseessä on normaali tieteellinen tutkimus, ja samaa sanotaan myös Himasen firman ja Valtioneuvoston kanslian välisessä sopimuksessa (eikä Akatemia saisi muuta rahoittaakaan), joten on aivan asianmukaista arvioida sitä sellaisen kriteereillä.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Toisaalta, sininen kirja oli nimenomaan Suomen tulevaisuudennäkymistä. Olisiko sitä ylipäätään kannattanut kirjoittaa aluksi tai ollenkaan englanniksi jos sen oli tarkoitus tulla vain Suomen eduskunnalle käyttöön.

Yliopistotasolla toki kaikki Suomeakin koskevat teokset tupataan tekemään ensin englanniksi. En oikein tiedä miksi. Onko niille oikeasti markkinoita Suomen ulkopuolella?

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen Vastaus kommenttiin #47

Tässä yhteydessä suomenkieli ei tosiaan sinänsä ole ongelma - paitsi että miten tässä on väitetysti mukana tekemässä tutkimusta tämä kansainvälinen ryhmä. Kuitenkin tutkimussuunnitelma, väliraportti - ja mikä tärkeintä - lähes kaikki Suomea koskeva aineisto - on suomeksi. Se herättää kyllä kysymyksen, kuinka paljon kyseessä on todellisuudessa Himasen yksin läpiviemä projekti, johon muut ovat vain antaneet nimensä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #51

Ettei tuo Castellsin kirje HS:lle olisi Himasen itsensä aikaansaannos, sillä eikai Castells ymmärrä Suomessa suomen kielellä käytyä keskustelua Himasen ja Kataisen ympärillä? Niin ja kun vielä tosiaakin huomioi kuinka Sininen -kirja on suomen kielinen "tutkimus".

http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4in+Castells+puo...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #47

En tiedä, olisiko kirjaa kannattanut julkaista. Jos se oli tarkoitettu julkisuuteen, se olisi ehkä kannattanut kirjoittaa. Nyt sitä ei ole kirjoitettu. Ehkä voisi pitkin hampain todeta, että tekstiä on valmistettu. Esimerkkejä:

”Onnistuakseen isolla tasolla tällainen ohjelma tarvitsee aloittaa hallitustason johtajuudella yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä myös eläkerahastojen kanssa."

”Työllisyysaste saadaan 1990-laman 70 %:iin romahdusta edeltäneelle normaalitilanteen vähintään 75 %:iin tasolle.”

"Siinä olisi syytä olla myös verotukseen liittyviä kannustimia työhyvinvoinnin kehittämiseen tehdyille panostuksille tutkimus- ja kehityspanostusten verovähennyksen tapaan."

”Tulevaisuus-hankkeen toisena osana on syvennettävä tuottavan hyvinvoinnin ohjelmaa ilmaisun jälkimmäisen sanan osalta."

Peruskoulun kuudennen luokan ainekirjoituksena Himasen teksti saisi kuutosen kiitokseksi ahkeruudesta, mutta tyydyttävää se ei ole edes ajoittain.

Käyttäjän Oswaldius kuva
Alexius Manfelt

Kalle, oletko kuullut millaista tankero-englantia Himanen puhuu. Ei hän varmaan kovin paremmin hallitse sen kirjallista käyttöä, muista sivistyskielistä puhumattakaan!

Joachim Seetaucher

Valtioneuvosto lienee tilannut kirjan suomeksi. Ei se ole tilannut mitään tieteellistä esseetä, vaan tutkimuksen omaan käyttöönsä.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Himanen toteaa Long Playn haastattelussa että kyseessä on normaali tieteellinen tutkimus, ja samaa sanotaan myös Himasen firman ja Valtioneuvoston kanslian välisessä sopimuksessa (eikä Akatemia saisi muuta rahoittaakaan), joten on aivan asianmukaista arvioida sitä sellaisen kriteereillä.

Käyttäjän Oswaldius kuva
Alexius Manfelt

Kokeile tuota himasgeneraattoria, sieltä tulee parempaa tekstiä kuin ns. filosofilta itseltään:

http://www.mattigronroos.fi/etc/Himanen

Käyttäjän arasila kuva
Antti Rasila

Omana huomionani voin todeta, että myös nettiin linkitetty Himasen tutkimussuunnitelma vaikuttaa teknisesti varsin epäammattimaiselta. Siinä on monia sellaisia "aloittelijan" virheitä, joiden välttämistä tutkijakoulutettaville tavataan alleviivata. Esimerkiksi sivulla 5 esitetyt tutkimusongelmat on muotoiltu siten, että niihin on mahdotonta antaa tieteelliset standardit täyttäviä vastauksia. Hankkeessa luetellaan kaikenlaisia aihealueita, henkilöitä ja heidän ansioitaan mutta itse hankkeen rakenteen kuvaus (miten tavoitteet ja menetelmät liittyvät toisiinsa; miten lopputuloksen laatu varmistetaan) ja kontekstualisointi on lähes olematonta. Paperi ei todellakaan näytä ammattitutkijan laatimalta. Jos tällaisen abtraktin lähettäisi jonkin graduate schoolin kesäkonferenssiin, niin varmasti arvioijat laittaisivat kirjoittamaan uusiksi.
http://static.iltalehti.fi/kuvat/liitteet/kestavan...

Käyttäjän arasila kuva
Antti Rasila

Täydennyksenä edelliseen pari huomiota. Paperin "tieteellisyyden" perusedellytyksenä kai voidaan filosofiassakin pitää ajatusta, että siinä kuvataan ainakin
1) tutkimuskohde,
2) teoreettinen viitekehys, jota vasten tutkimusongelmaa tarkastellaan,
3) metodologia, jota tutkimuksessa käytetään.
Lisäksi on yleensä tarpeen antaa jokin
4) tutkimusongelma tai ongelmia (joihin metodologian ja viitekehyksen puitteissa voidaan vastata),
koska pelkästään kiinnostavan aihealueen kuvailu ei ole kovin kunnianhimoinen päämäärä tieteelliselle tutkimukselle.

Näistä kohdista 2-3 usein sivuutetaan matemaattis-luonnontieteellisissä, tms. tutkimuksissa, joissa tavataan käyttää alan vakiintunutta kvantitatiivista metodologiaa. Kuitenkin mitä "humanistisemmaksi" tutkimus muodostuu sitä tärkeämpi metatason kysymys "miksi tämä on tiedettä" on. Jos esimerkiksi haluaa tehdä väitöskirjan arkkitehtuurista, niin on hyvin tärkeää löytää tutkimukselle mielekäs ja perusteltu metodologia ja seurata sitä huolellisesti. Näiden asiaoiden merkitys on siinä, että syntyy "objektiivinen" tapa arvioida tutkimuksen tuloksia silloinkin, kun ei ole suoraan mahdollista sanoa ovatko ne "oikein" tai "väärin".

Mitä tulee Himasen paperiin, niin hän tuntuu hahmottelevan ainoastaan tutkimuskohdetta ja perustelevan sen valintaa. Paperissa kyllä puhutaan "teoreettisemmasta kehyksestä", mutta ei sanallakaan kerrota mikä se on. Enemmän ruutia käytetään mukanaolijoiden ansioiden, tittelien ja insituutioiden luettelemiseen (sekä korostetaan sitä kuinka monta tuntia "ilmaista" työtä nämä hankkeen edistämiseksi tekevät) mutta ei kuitenkaan kerrota mikä näiden kontribuutio hankkeen onnistumiselle oikein on. Varmaankin esimerkiksi Castellsin ja muiden "professorien" laajasta tuotannosta olisi ollut helppo löytää tutkimukselle jokin selkeä metodologia (ehkä jopa jonkin hankeryhmän jäsenen keksimä), jota tutkimuksessa voisi seurata. Mikäli tällaista ei löydy, niin on aina mahdollista valita väljä teoreettinen viitekehys (esim. design-tutkimus vaikuttaa aihepiirin huomioon ottaen sopivalta). Kun tutkimuksella ei ole viitekehystä eikä metodologiaa, ei lopputuloksesta mitenkään voi sanoa kuinka "hyvä" se on ja paperissa kuvailtu laadunvarmistuskin jää johtoryhmän ylimalkaiseksi itsearvioinniksi.

Lisäksi tutkijakoulutuksessa tavataan opettaa, että tutkimuspapereissa pitää ehdottomasti välttää tyhjänpäiväisiä ja redundantteja ilmaisuja, kuten:
-- "Tässä tutkimuksessa tutkitaan .. soveltuvuutta .." (Johtopäätös? Perustelu?)
-- "Tässä tutkimuksessa kuvataan.. " (Miten eroaa vaikkapa kännykkäkameralla napatusta kuvasta?)
-- "Tämän tutkimuksen tarkoituksena on keskustella ..." (Aina voi keskustella, mutta onko se tiedettä?)
jne. Himasen suunnitelma kuitenkin vilisee juuri tällaista kielenkäyttöä, mikä antaa sangen epäammattimaisen kuvan kirjoittajasta. Enemmänkin tämä vaikuttaa juuri opintojen alkuvaiheessa olevan opiskelijan tai muun ei-tutkijan kirjoittamalta tutkimussuunnitelman mukaelmalta.

Jotakuta saattaa tietysti askarruttaa, miksi kysymys tutkimuksen "tieteellisyydestä" on ylipäänsä merkittävä. Filosofiaksi tavataan kutsua monia sellaisia teoksia, joita on tällä tavoin hyvin vaikea luokitella tieteeksi (vaikkapa Nietzschen filosofis-kaunokirjallinen teos Zarathustra on hyvä esimerkki tästä). Kysymys on kuitenkin asian ytimessä siksi, että Himanen on itse päättänyt luokitella raporttinsa tieteeksi mm. hakemalla sille Suomen Akatemian rahoitusta. Akatemian tarkoitus (ks. http://www.aka.fi/fi/A/Tutkijalle/) on kirjaimellisesti "rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta". Akatemia ei voi rahoittaa kaunokirjallisuutta, yleishumaania pohdiskelua, startup-yrityksiä tai urheilua vaikka se haluaisikin. Näille on omat rahoitusmuotonsa. Mikäli Himasen prejekti ei täytä "korkeatasoisen tieteen" kriteerioita, niin rahoitus on yksiselitteisesti myönnetty väärin perustein.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Raatikainen sai nyt kiinnitettyä tähän aiheeseen huomioni siinä määrin, että päätin sitten itsekin kirjoittaa asiasta. Linkitys jos sallitaan, niin raapustin siis aiheesta tänne.

Ehdin nyt vasta viikonloppuna tutustua tähän paremmin, ja tämä rahoitusasia on se, joka minua hätkähdyttää. Sen verran mitä olen Akatemian lausuntoja menneiden vuosien tilausprojekteista käynyt läpi, niin trendi on selvä. Lausunnoissaan on Suomen Akatemia lähtenyt siitä, että valtioneuvoston ehdottamat hankkeet pitäisi toteuttaa _normaalin tutkimusrahoituksen ulkopuolella_. Akatemia on antanut aina asiantuntija- ja hallinnointiapuaan, mutta korostanut, että valtioneuvoston tai eduskunnan pitää osoittaa rahoitus erikseen. Näin on myös toimittu.

Tällä kertaa on tapahtunut aivan päinvastoin. Rahoitusta on edellytetty Akatemialta -- vieläpä pääministeri itse on arvovaltaansa käyttänyt -- mutta hallinnointi on luoja ties kellä! Tässäkin mielessä on Kataisen menettely käsittämätöntä, ja ihmetyttää mitä hänen päässään on liikkunut hänen päättäessään "saattaa rahoittajat ja tutkijat yhteen". Akatemia on riippumaton organisaatio; ei pääministerin asia ole sekaantua heidän rahoituspäätöksiinsä. Vielä käsittämättömämpää on, että Akatemia antoi tässä asiassa myöten.

Katainen toki on selostanut, ettei hän varsinaisesti vaatinut tai edellyttänyt Akatemialta mitään, mutta siitä huolimatta hän on myöntänyt turvautuneensa _poliittiseen ohjaukseen_ tutkimusrahoituksessa. Sen lisäksi hän on vieläpä todennut jälkikäteen, ettei kadu mitään ja toimisi edelleenkin samoin.

Ei näin voi menetellä. Tässä maassa on ministerin katsottu syöneen luottonsa vähemmästäkin ja ryhdytty erovaatimuksiin. Oppositio on tällä hetkellä suorastaan käsittämättömän hampaaton, eikä ymmärrä miten vakavasta asiasta on kyse -- ja tämä pätee siis molempiin puolueisiin.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Onhan siellä myös Vasen-ryhmä ;-)

Mutta siis vakavasti: Jalonen on aivan oikeassa, ja asian ytimessä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Mitenkähän tuo "luotto" lie pelannut Himasen meriittejä ylöskirjoitettaessa, kun "Hänen työnsä on tunnustettu useilla kansainvälisillä palkinnoilla"?
http://vnk.fi/hankkeet/tulevaisuusselonteko358587/...

Omilla sivuillaan Himanen toteaa:
"As a sign of his impact, Himanen's work has been recognized with several awards, such as the World Economic Forum's respected Global Leader for Tomorrow Award in 2003 and his selection of being one of the 200 Young Global Leaders in 2005."
http://www.pekkahimanen.org/?view=bio&sub=bio&lang=en

Minun mielestäni "Global Leader for Tomorrow Award" tarkoittaa kuitenkin osallistumista kansainväliseen työryhmään eikä ole palkinto.
http://www.weforum.org/content/pages/global-leader...
http://www3.weforum.org/docs/WEF_GLT_ClassOf2003.pdf

Niin ikään "200 Young Global Leaders in 2005" näyttäisi olevan osallistumista johonkin työryhmään eikä palkinto. Näistäkin "ympyröistä" on muuten myös havaittavissa yhteys nykyiseen pääministeri Kataiseen.
http://www.weforum.org/news/exceptional-leaders-se...
https://members.weforum.org/pdf/YGL/list05.pdf

Minusta Valtioneuvoston tutkimushanketta koskevassa selosteessa on siis virheellistä tai ainakin kyseenalaista tietoa. Onko tämäkin vain sattumaa?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Reijo Holopainen

"Onko tämäkin vain sattumaa?"

Epäilemättä,
ihmisille näkyy oleva ylläri että sillä tasolla, valtioneuvosto/pääministerin kanslia ym., voi mennä läpi, mitä tahansa falskiutta.

Pentti Juhani Järvinen

Samaan mieltä Jalosen kanssa. Normaalisti toimivassa kansanvallassa ja parlamentarimissa Kataisen touhu olisi nostanut vakavia kysymyksiä, mahdollisesti luottamuslauseen vaatimuksen.

Samalla näissä jutuissa kuten muissakin politiikan rahoituksissa on kyse myös "maan tavasta." Eli olisi tosi hyvä katsoa muidenkin valtion rahoittamien "mietintöjen" tuloksia ja hintoja.

Mikseivät ministerit, ainakin avustajat, voisi mennä kirjakauppoihin? Niistä löytyy yhä hyvää luottavaa, vaikka Internet on kaapannut osansa. Sen voi ostaa aika halvalla. Lukutaito on hyväksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jussi Jalonen; "Oppositio on tällä hetkellä suorastaan käsittämättömän hampaaton, eikä ymmärrä miten vakavasta asiasta on kyse -- ja tämä pätee siis molempiin puolueisiin."

Arvoista tutkija Jalonen, olen ymmärtänyt teidän olevan toisen oppositiopuolueen jäsen, joten voinette lähettää joillekin puolueenne kansanedustajille, miksipä ei muidenkin puolueiden, tuo kommenttinne linkityksessä kirjoittamanne "raaputus". Raapustus on kylläkin täysin ala-arvoinen nimitys kirjoituksellenne, sillä se on perusteluineen varsin jämäkkää tavaraa.

Kataisen toimintaa ei tule hyväksyä nyt eikä vastaisuudessakaan, sillä hänhän tosiaankin sanoi toimivansa jatkossakin samalla tavalla. Ei ollut Kataisella minkäänlaista katumusta "hyvävelikerho-menettelystä".

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kirjoitin aiemmin illalla puoluejohdon yhdelle jäsenelle, jota tuntui helpoimmalta lähestyä. Pyysin samalla Keskustaa kiinnittämään huomiota nyt kaavailtuun uudistukseen valtionohjauksen lisäämisestä Akatemiassa, joka liittyy tähän asiaan, ja jota TTL vastustaa, hyvistä syistä. Akatemiaan ajettu uudistus synnyttäisi tilanteen, jossa pääministeripuolue kykenisi säätelemään huomattavassa määrin sitä, mitä tutkitaan, ketkä tutkivat, ja ennen kaikkea sen, millaisen politiikan tueksi tutkimusta tehtäisiin.

Vetosin siihen, että Keskusta on ollut sivistyspuolue Kustaa Vilkunan päivistä saakka, ja puolueen velvollisuus on puolustaa tieteen vapautta. Suosittelen muitakin ottamaan yhteyttä edustajiinsa, sillä tässä on aivan oikeasti vakava asia kyseessä.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen Vastaus kommenttiin #59
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

" Akatemia on riippumaton organisaatio; ei pääministerin asia ole sekaantua heidän rahoituspäätöksiinsä. Vielä käsittämättömämpää on, että Akatemia antoi tässä asiassa myöten."

Tämä onkin se erikoisin kuvio koko jutussa näin tavallisen taviksenkin mielestä. Miten Suomen Akatemia suostuu lammasmaisesti epätavalliseen päätökseen, joka vielä selvästi on taustaltaan poliittinen ja myöskin ikävänä lisämausteena kuuluu tuohon sarjaan hyvien veljien keskinäinen avunantokerho.

Itsenäinen päätöksenteko koko Suomen parhaaksi luulisi menevän Akatemiassakin ohi tavallisen ja yleisen korkeimpien tahojen nuoleskelun? Tämän Panu Raatikaisen blogin myötä tuntuu koko juttu haisevan ihan liikaa ja toivon mukaan se selvitetään perinpohjin, jotta luottamus päättäjiin edes jotenkin säilyisi edes kohtuullisella tasolla.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Myös Sami Syrjämäki esittää monia hyviä huomioita (sisältää myös laajan linkkikokoelman aiheesta) täällä:

http://filosofia.fi/node/6449

Tapio Ahti

Sinisen kirjan lopusta löytyy liite "Tutkimushankkeen taustaa", joka tuntuu yrittävän vastata ainakin hiukan kritiikkiin, jota julkisuudessa on esiintynyt. Onkohan liite lisätty sinne jälkikteen kohun takia? Jos on, siitä pitäisi olla maininta.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

On se siellä aina ollut, ja minulle kuiten muillekin asiaan syventyneille kriitikoille tuttu. En ihan ymmärrä, miten se vastaa kritiikkiin... (?)

Käyttäjän Rajasusi kuva
Jouko Siivonen

Jos tämä Himanen on filosofian tohtori ja väitellyt Suomessa, eikö tämä kerro nyt siitä, että maassa harjoitettu "tohtoritehtailu" päästää läpi heikkoakin ainesta? Millähän arvosanalla Himanen sai läpi tutkintonsa ja mistä aiheesta? Esa Saarinenkin eli analyyttisen filosofian perinteessä väikkäriinsä asti ja sitten hurahti ties mihin.
Toiseksi: jos Himanen nyt kritisoi Rawlsia ja Seniä, eikö olisi oikein tarkastella kuinka hän kritiikissään osuu oikeaan tai menee ohi?
Kolmanneksi: Money making is a wonderfull thing. Ilmeisesti Himanen arveli nappaavansa helppoa rahaa kun teki teoksensa ammattipoliitikoille eikä ammattifilosofeille.Poliitikoista vain harva edes on filosofian perusteita lukenut.

Olli Pusa

Yksi kysymys minusta tässä sotkussa on jätetty esittämättä. Hanketta on perusteltu sillä, että se tuo jotakin lisäarvoahallituksen politiikan suuntien linjaamiseen.

Hallituspoltitiikka on paljolti käytännön linjojen vetämistä ja hahmottelemista. Siis yhteiskuntapolitiikkaa, talouspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, työmarkkinapolitiikkaa,...

Tuollaisia aiheitahan Himanenkin surkuhupaisassa raportissaan pyörittelee. Mutta kukaan ei ole kysynyt, miksi filosofiryhmä olisi oikea porukka tuollaista linjaamaan? Mitenkään filosofeja väheksymättä hallituksen poltiikkalinjausta palvelevassa (käytännön?) linjaselvityksessä olisi kuvitellut painopisteen olevan muunlaisissa tutkijaryhmissä.

Tuolla idealla ja toteuttajajoukolla tuotettu raportti ei voikaan olla muuta kuin kokoelma fraaseja poliittisiin ohjelmajulistuksiin. Siis tyypillistä Taru Tujunen politiikkaa.

Oma lukunsa on se, että Himasen raportti on filosofien mielestä senkin tieteenalan standardien mukaan heppoinen tekele. Mutta mitä muutakaan se voi olla tuollaisista lähtökohdista?

kati sinenmaa

Kaikkein realistisin tulevaisuus selvitys on jo tehty. Sen teki Platon 2450 vuotta sitten valtio-teoksessaan. Sen mukaan kun toimittaisiin, loppuisi tämä rikkaiden epälooginen kunnioittaminen

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Itsekin filosofina olen sanonut ihan samaa: eivät kestävyysvaje, työurat, jne. joita Himasen raportti suurelta osin käsittelee, ole varsinaisesti meidän alaamme.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Parasta Himasen tuotoksessa on se, että sitä voidaan käyttää esimerkkinä siitä, miten ei saisi toimia. 700 000 euron maksu tyhjästä sietää todella selvittää tarkasti, varsinkin, kun tuotoksen sisältöä ei sellaisennaan voi käyttää mihinkään muuhun kuin päivittelyyn, että kakemlaista sitä tuotetaankin ja kaikenlaisesta sitä maksetaankin.

Peter Hallberg

Olen itse Himasen kirjan pintapuolisesti lukenut. En voi sanoa olleeni erityisen vaikuttunut. Konsulttitekstiä. Kuten moni edellä, näen ongelmana on tuon rahoituskuvion, johon sisältyy monia kysymysmerkkejä.

Muistutettakoon kuitenkin, että blogistin tekemä testi ei ole oikeudenmukainen. Akateeeminen filosofia on ihan toinen juttu kuin konsulttien visiot vihreästä kasvusta. Himasen kirja voi olla hyvä tai huono, mutta se tuskin on koskaan yrittänyt olla filosofiaa sanan akateemisessa merityksessä.

Toinen asia on, onko akateeminen yhteisö aina vertaisarvioinnissaan kykeneväinen nostamaan esille yhteiskunnan kannalta merkittäviä uusia avauksia. Kysymys voidaan formuloida myös siten että onko tiede ainoa järjestelmä, joka tuottaa yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tietoa. Yliopistomaailma on raaka ja taistelu resursseista kova. Kun pukki on kaalimaan vartijana ei järjestelmän ulkopuolelta tulevalla ole menestymisen mahdollisuuksia rahanjaossa.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Himanen toteaa Long Playn haastattelussa että kyseessä on normaali tieteellinen tutkimus, ja samaa sanotaan myös Himasen firman ja Valtioneuvoston kanslian välisessä sopimuksessa (eikä Akatemia saisi muuta rahoittaakaan), joten on aivan asianmukaista arvioida sitä sellaisen kriteereillä.

Joachim Seetaucher

"7) a) kirjoittaja lienee henkilö, jonka todellinen pätevyys on kehitystutkimuksen tai soveltavan politiikan tutkimuksen alalla,"

Sininen kirja on kirjoitettu juuri tuollaista sovellutusaluetta varten eikä se ole mikään filosofian opinnäytetyö tai väitöskirja. Sen on tarkoituskin olla maallikollekin selkeämpi ja tehdä johtopäätöksiä asioista konkreettisesti ja ohjeellisesti.

Jos tätä taustaa ei ole vertaisarvioinnin tekijöille kerrottu, he eivät osaa asettaa teosta oikeaan viitekehykseensä. Lisäksi on todettava, että kääntäjä on itse valinnut n.s. "keskeiset kohdat" ja kääntänyt ne omalla tyylillään. Ei ole mitenkään varmaa etteikö tässä olisi lievää manipulointihakuisuutta toivottujen lausuntojen saamiseksi.

Kirsti Era

Esa Saarinen väittää iltiksessä, että Himaseen on google Scholarissa viitisensataa viittausta. Miten tämä selitetään jos mies julkaisee suomeksi, ja millaiset viittaukset ko. lista ottaa mukaan? Ehkä myös Iltiksen tekemät? Ja montako viittausta mahtoi olla sanokaamme 31.1.2013?

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Kyllähän siihen Hakkerietiikkaan on viitattu paljon, mutta ei se tee siitä tieteellistä huippututkimusta. Kuten aiemmin totesin, "Taru sormusten herrasta" saa melkein 1000 viittausta, ja Hitlerin "Taisteluni" yli 1600. Ei se tee niistä tiedettä eikä huippututkimusta.

Käyttäjän arasila kuva
Antti Rasila

Esa Saarisen luentoja joskus kauan sitten kuunnelleena hieman käy jopa sääliksi sitä, mihin tässä on päädytty. Eräässä mielessä Himanen on myös reductio ad absurdum oppi-isänsä elämäntyöstä.

Saarisen kuningasajatus ilmeisestikin oli, että "filosofien" mudostaman älymystön pitäisi olla jonkinlainen "viides valtiomahti", joka Sokrateen ja Marxin tapaan haastaisi vallanpitäjät sekä kulttuuri- talouseliitin kriittisillä keskustelunavauksilla ja uusilla ajatuksilla.

Himanen on kuitenkin tehnyt tästä missiosta tyhjänpäiväistä diibadaabaa ja vallanpitäjien mielistelyä, joka vertautuu suhteessa Saarisen sankareihin lähinnä kuin Pravda aikoinaan vertautui vapaan lehdistön ihanteisiin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Saarisen kuningasajatus ilmeisestikin oli, että "filosofien" mudostaman älymystön pitäisi olla jonkinlainen "viides valtiomahti", joka Sokrateen ja Marxin tapaan haastaisi vallanpitäjät sekä kulttuuri- talouseliitin kriittisillä keskustelunavauksilla ja uusilla ajatuksilla."

Ideana tuo sinänsä vaikuttaisi ihan hyvältä? Saataisiin lisäarvoa luovaan ajatteluun, joka mahdollisesti loisi enemmän hyvinvointia, tiukan talousajattelun lisäksi? Saataisiin älymystön ja muiden valtakunnanviisaiden kaikki hyvät näkemykset esiin.

Himasen tutkimuksen esittelyssä jäin kaipaamaan Aasian edustusta - lähinnä Kiinan, jonka sanotaan olevan tuleva talousmahti lähivuosina ja jopa ohittavankin USA:n. Kysymys kuuluukin myös sinulle Antti Rasila, jonka näin olevan myös huomattavan perehtynyt tarkemminkin Kiinan asioihin.
"Xiaoxiangin oppituolin luentoprofessorina (Hunan Normal University, Changsha, Kiina)"

Miksi Himasella on tiedotteesaan, jonka linkin annoit tuolla aiemmin, kaikki muut tärkeät maanosat, vaan ei Aasiaa. Onko se pahakin puutos? Eikö sen pitäisi olla jopa kärjessä professorien määrässä:)

Käyttäjän arasila kuva
Antti Rasila Vastaus kommenttiin #62

En pysty kommentoimaan asiaa Himasen puolesta. Minusta Aasia kyllä mainitaan, mutta aasialaisia yliopistoja hankkeessa ei ole mukana. Vaikutelmaksi minulle on jäänyt, että Himanen on kaveripiirinsä valinnassa kovin brändiorientoitunut: mukaan ei ehkä haluta rahoittajien huonosti tuntemia yliopistoja. En tunne Himasta enkä hänen hankkeensa taustoja, joten tämä on pelkkää arvailua.

Omasta puolestani uskon, että Aasian (ja kahden muun "unohdetun maanosan") merkitys asioissa on tulevaisuudessa entistäkin suurempi. Vaikuttaa hieman retrospektiiviseltä ratkaisulta laatia "tulevaisuusselontekoa" työryhmällä, joka pääasiassa on rakennettu siirtomaa-ajan mahtien ympärille. Tulevaisuuden maailma on toinen. Globalisaatio johtaa väistämättömään tarpeeseen käsitellä ja sulauttaa vieraita - mahdollisesti omaa kulttuuritaustaa vasten epämiellyttäviäkin - asioita. Tällaista kulttuurien vuoropuhelun elementtiä en Himasen raporteissa näe.

Itse olen kuitenkin lähinnä matematiikan ja matematiikkaan liittyvän opetusteknologian tutkija. Suomalaista dosenttia muistuttava "luentoprofessorin" tehtäväni liittyy näihin asioihin eikä tee minusta (akateemisessa mielessä) sen parempaa Kiina-eksperttiä kuin muistakaan Kiinassa asuneista suomalaisista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #70

" Tulevaisuuden maailma on toinen. Globalisaatio johtaa väistämättömään tarpeeseen käsitellä ja sulauttaa vieraita - mahdollisesti omaa kulttuuritaustaa vasten epämiellyttäviäkin - asioita. Tällaista kulttuurien vuoropuhelun elementtiä en Himasen raporteissa näe."

Kiitos vastauksestasi. Oikeastaan tuon halusinkin juuri kuulla. Itse pidän Kiinan tulevaa roolia maailmantaloudessa niin merkittävänä, että se pitäisi ottaa Suomessa myös enemmän huomioon.

Käyttäjän synti kuva
Sari Niemi

Haha, HImasen kääntäminen englanniksi oli varmaan aika aivojasyövä työ :D Hyvän työn teitte, hienoa! Itsekin analysoin Himasta amatööriottein ja päädyin (yllättäen) silti samoihin tuloksiin - toki asiantuntijoiden mielipiteet merkitsevät tässä tapauksessa paljon enemmän. http://synti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133960-himan...

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Tässä näkyy olevan taas yksi maan tapa lisää, todella irvokasta kun pääministeri toimii näin samaan aikaan kun julhlapuheissa vilahtelevat kilpailukyky,kansainväliset tieteen huippuyksiköt, osaaminen ym fraasit. Nyt on kiinnostavaa nähdä kuinka koko asia lakaistaan hallituspuolueiden johdolla maton alle pois hallinnointia häiritsemästä jotta pääministeri kotvan kuluttua voi taas vaatia tavisten fantastista venymistä leikkauslistojen alla.

Itse Himasen hankkeeseen liittyen olen tottunut kymmenien projektien vetäjänä siihen, että jos hankkeen aikana ilmenee vakavia puutteita ehkä vahingossa hyväksytyssä hankesuunnitelmassa, itse toteutuksen aikana tai ettei haluttuja tuloksia aikaansaada määrällisesti tai laadullisesti niin hanke voidaan vallan hyvin rahoittajan toimesta keskeyttää. Eikös tämäkin Himasen räpellys ole vielä kesken joten riittäisikö keskeytykseen kanttia - epäilen ettei löydy.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Siitä 700 000:sta on jo maksettu 500 000, joten paljoa ei voi enää keskeyttää...

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Hitto, luulin sen räpellyksen olevan vasta alkupala. Kaikissa mukana olemissani kansainvälisissä hankkeissa on ollut joku ohjausryhmä jolle (väli)raportoidaan toiminnasta, tällöin se voi keskeyttää hankkeen alkuvaiheessa samoin kuin rahoittaja esim ensimmäisen välimaksatuksen yhteydessä; tässä hakkeessa sitten lienee kyseessä banaanitasavalloissa yleinen puuhasteleva maan tapa ilman mitään kriteereitä.

Suuresti ihmettelen ellei nyt esiintullut kritiikki pakota rahoittajia edes laitostensa uskottavuuden rippeiden pelastamiseksi reagoimaan. Prosessissa alkaa kohta näyttää siltä että joko Himanen on todella maassamme ylivertainen nero junaillessaan rahoituksen tällaiseen hankkeeseen tällaisella seurannalla ja maksuaikataululla tai sitten poliittinen johto VNK virkamiehineen on täydellisiä ääliöitä tai pahimmassa tapauksessa taviskansa saamatonta orjamenttaliteetin omaksunutta massaa valitessaan ja sietäessään itselleen tällaisia johtajia.

Keijo Lindgren

Olisi kilpailutettu niin olisi saatu halvemmalla.
Aihe on sellainen että ei ole väliä kuka sen tekee vaan jokaisella on oma mielipide asiasta.

Käyttäjän reijotossavainen kuva
Reijo Tossavainen

Panu Raatikaisen puolue on Vasemmisto. Mitä aiotte ehdottaa puolueenne ministereille ja kansanedustajille asiantilan korjaamiseksi?

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

En ole ihan varma, mitä asiantilaa nyt tarkoitat.

Sinänsä olen itse tyytyväinen, jos vain totuus asiasta tulee ilmi.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Reijo Tossavainen on ammatiltaan kansanedustaja. Mitä hän aikoo _tehdä_ asiantilan korjaamiseksi?

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

a)Miten Himanen liittyi vasemmistoliittoon
b)Miksi vasemmistoliitolla olisi vastuu Kataisen tekemästä huonosta päätöksestä? Eikö se ole ennemmin kokoomuksella tahi vain Kataisella? Kenties muilla ministereillä? Josta pääsemmekin siihen
c)Miksi Reijo Tossavainen ei itse kansanedustajana tee asialle mitään vaan yrittää saada vasemmistoliiton rivijäsenen poliittisiin toimiin?

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Kukaan muu akateeminen filosofi ei ole eri mieltä Himasen työn laadusta paitsi Saarinen, joka ei itsekään ole työskennellyt vuosikausiin akateemisen filosofian parissa.

Näinköhän opiskelijoita kannattaa hoputtaa valmistumaan mahdollisimman nopeasti.. Kun tohtori-ihmisen kirjoituksen taso vastaa filosofian perustason opiskelijaa.

Vielä lopuksi, ihan turha jaaritella siitä ettei Himasen hieno tieteellinen Suomenkieli ole kääntynyt englanniksi kunnolla. Kun kyse pitäisi olla nimenomaan siitä asiasta eikä retoriikasta. Faktat on faktoja ja väitteet ja johtopäätökset on väitteitä ja johtopäätöksiä ihan millä kielellä tahansa käännettynä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ehkä jutun pihvi on siinä, että Himanen ei ole julkaissut ns. pohjatutkimusta, johon tuo Sininen kirja popuularina pamflettina pohjautuisi.
Eli voidaan olettaa, että hän on vain kirjoittaa pyöräyttnyt pelkän pamfletin ilman sen syvällisempää tutkimusta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jotkut journalistit näyttävät katsovan, että Himanen on pienempi paha kuin uusliberaalit. Itse en ymmärrä, mikä motiivi kenelläkään on tilata erityisesti John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian kritiikkiä. Enkä sitäkään, miten himastelut todellisuudessa vastaavat Rawlsin varsinaisiin ehdotuksiin.

Toni Ojanaho

Jos ajatellaan, että dokumentin on tarkoitus johtaa jonkinlaiseen Suomen liiketoimintasuunnitelmaan, niin kenen tällaista dokumenttia pitäisi oikeastaan arvioida? Parhaat strategiat ovat visionäärisiä ja sanoisin, että kasvatustieteiden tohtori yliopistolta (yksi arvostellut professori) ei ole sitä missään määrin kykenevät arvioimaan pelkästään tittelinsä perusteella. Veikkaisin, että samalla tapaa arvostelisivat esim. Koneen liiketoimintasuunnitelman olevan filosofiselta kannalta roskaa..

Toinen asia on sitten, että onko dokumentissa mitään hyödyllistä. Ei kai siinäkään kaikki sentään voi olla väärin. Selailin dokumenttia satakunta sivua. Vähän helposti tehdyltähän se vaikuttaa. Näitä sopivia viittauksia lienee jokaisella tohtorilla valmiina läjäpäin. Esim. maapallon lämpotila nousee 2 astetta 2050 mennessä. Totta, mutta ei siitä Suomelle mitään haittaa ole, päinvastoin. Käykö meille tällä perusteella siis sama ohje investoida 1% bkt:sta kestävän kehityksen ratkaisuihin kuin, mitä kyseiset professorit ovat ehdotelleet yleisesti?

Mitä te muut / vertaisarvioijat ovat sieltä löytäneet? Mä olisin kaivannut enemmän tietosisältöä suositusten sijaan. Monenlaisiin asioihin suositetaan käytettävän rahaa. Henkilökohtaisesti haluaisin ehkä käyttää rahani mieluummin itse. Jonkinlainen investointilaskelma pitäisi ainakin olla olemassa ennen rahan käyttöä.

Rahoituskuviosta mua ihmetyttämään sellainen yksityiskohta, että Sofoksenhan piti sijoittaa tutkimukseen 100 k€ suuri osa työstä oli näiden muiden professorien tekemää. Eikö niille maksettukaan mitään, kun Sofos tekeekin valtavasti tiliä?

Antti Seppälä

"9) a) joko perusopintotason filosofian opiskelijan esseen johtopäätös tai lainaus Rawlsin ja Senin kirjoja koskevasta arvostelusta, jonka kirjoittaja ei ole koulutukseltaan filosofi. Jos kirjoittaja on jonkin alan tutkija, ehkä hän on teologi, mutta todennäköisimmin kirjoittaja ei ole minkaan alan tutkija, b) huono, korkeintaan C:n arvosanan arvoinen"

Aika ironista, että Suomessa juuri teologit ovat käsitelleet Rawlsin ajattelua kenties syvällisimmin. Näistä tutkijoista voidaan mainita ainakin Terho Pursiainen ja Ville Päivänsalo. Harkitsipa Rawls itsekin papin uraa ennen osallistumistaan toiseen maailmansotaan. Noh, annettakoon "ammattifilosofien" ylenkatse anteeksi.

Mikäli haluaa tietää mistä Rawlsin ajattelusta on todella kyse, ja millä tavoin Himasen Rawlsia koskevat tulkinnat tekevät oikeutta Rawlsin ajattelulle, kannattaa tutustua juuri ilmestyneeseen teokseen John Rawlsin filosofia. Oikeudenmukaisuus moniarvoisessa yhteiskunnassa. Teoksen ovat toimittaneet Jukka Mäkinen ja Heikki Saxén.

Kaikkien varmin tapa olisi tietenkin lukea Rawlsin omia kirjoituksia, mutta nehän ovat niin teknisiä ja pitkiä, että maailmanparantajilla ei riitä kärsivällisyys eikä aika.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Ei yllätys sinällään. Uskonto on kuin filosofiaa, mutta dogmaattista.

Antti Seppälä

Kummassakin sama tekstianalyysi tutkimusmetodina ja osittain samat tutkimuskohteet (lähteet/kirjallisuus). Ei dogmaa. Ei uskontoa.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Outoja ovat kritiikin harharaiteet. Kukaan ei ole varsinaisesti tilannut, ei ainakaan nimikkeellä ”Kestävän kasvun malli”, John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian kritiikkiä. Hyvinvointivaltiota ei ole perustettu Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle. Vaikka asiayhteydestä tietämättömät ammattifilosofit pitäisivät Pekka Himasen Rawls-näkemyksiä aikamme ajattelun terävimpänä huippukärkenä, Himasen lähtökohdat kestävän kasvun mallille eivät silti ja tällä perusteella olisi hyviä tai edes merkityksellisiä.

(Sitä paitsi soveltava filosofi Himanen soveltaa suorastaan loistokkaasti Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa: eriarvoisuus on hyväksyttävää vain silloin, kun se koituu vähempiosaisten hyväksi, joten kyvykkäimpien kannustaminen on hyväksyttävää, koska se lisää kokonaishyvinvointia kaikille - ”Minä kuulun niihin kyvykkäimpiin, minun kannustaminen on hyväksyttävää, koska siitä on hyötyä teille vähäosaisille”.)

Yllä Himasen Sinistä kirjaa (tämä-nyt-ei-ole-tutkimusraportti) on arvosteltu siitä, että siitä puuttuisi Aasia. Lukemalla voi päätyä myös vastakkaiseen kantaan: raportista puuttuu Eurooppa ja se on erittäin antieurooppalainen.

Himasen keskeinen ajatus ja julistus lihavoidulla on, että Suomen on saatava aikaan irtikytkeytyminen Euroopan kasvuurasta ja järjestelmällisesti toteutettu voimakas kytkeytyminen nousevien markkinoiden kasvuun globaalissa arvoverkostossa (2012,84, ”kasvuura” Himasen).

Tämä on kuitenkin tiettävästi EU-maa ja on ollut sitä jo 17 vuotta. Esimerkiksi eräässä toisessa EU-maassa ympäristön, luonnonsuojelun ja reaktorisuojien ministeriö (Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz und Reaktorsicherheit, BMU) julkaisi vuonna 2008 ekologista teollisuuspolitiikka koskevan raportin ja strategiapaperin. Tämä on vähän vanhaa mutta relevanttia, koska raportin alaotsikko on sama kuin Himasen projektissa – Kestävä kasvu = Nachhaltiges Wachstum.

Ministriön paperissa esitetään kaikenlaisia kasvulukuja ja todetaan, että Saksa on ympäristönsuojeluun liittyvien tuotteiden viennin maailmanmestari ja tästä syntyy kasvua, työpaikkoja ja teollisuutta Saksaan, koska Saksa on alan edellä kävijä. Himanen taas hakee sitä ekologisuutta ja kasvua Chilestä, Etelä-Afrikasta ja Taiwanilta (case studyt).

”Dass Deutschland Exportweltmeister im Bereich der potenziellen Umweltgüter ist, hat viele Ursachen: eine große Tradition im Maschinenbau, gut ausgebildete Facharbeiterinnen und Facharbeiter sowie innovative Ingenieure. Es ist aber auch das Verdienst einer Umweltpolitik, die ambitionierte Standards gesetzt hat und damit oft zum internationalen Vorreiter wurde.” (ÖKOLOGISCHE INDUSTRIEPOLITIK. NACHHALTIGE POLITIK FÜR INNOVATION, WACHSTUM UND BESCHÄFTIGUNG. 2008, 6. http://www.bmu.de/fileadmin/bmu-import/files/pdfs/...)

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Himaselle pisteet kotiin kun osasi vetää oikeista naruista ja sai Kataisen tilaamaan häneltä ylihintaisen teoksen tukemaan hallituksen politiikkaa. Ei se ole tyhmä, joka pyytää vaan.. taas tuli todistettua. Himanen ei edes pitäisi olla otsikoissa vaan se toinen puoli.

Martti Järvinen

Tämä on nyt nostettu karuselliin. Jotenkin minusta tuntuu, että Himasgate pitää nyt asettaa johonkin mittasuhteisiin, vaikka mittasuhde rahallisesti onkin iso.

Ei pitäisi ehkä asettaa ihminen Himasta tulilinjalle täysin loputtomiin. Mies on varmaan ihmisenä hyvä jätkä.

Akateemisen uskottavuuden julkinen riistäminen - se on kova paikka. Tosin sitä ei olisi tapahtunut ellei olisi liikkunut hurjia summia rahaa ja kaveruussuhteita. Maan tapa.

Maan tavasta emme kuitenkaan voi Himasta syyttää, ja ehdotan että annetaan kaverille välillä vähän ilmaa hengittää - kyllähän miehellä fiksuja ajatuksia on. Niitä ei ole koskaan liikaa.

Tämä on minun mielipiteeni.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Ihmisenä Himasta käy monellakin tavalla sääliksi.

Toisaalta, Helsingin Sanomat julkaisi vielä perjantaina jokseenkin täysin kritiikittömästi Himasen yhteistyökumppanin Manuel Castellsin mahtipontisen ja ylimielisen paimenkirjeen, jossa käytännössä esitettiin, että minä ja muutama muu julkisuudessa Himasen tieteellisten ansioiden vähäisyyteen huomiota kiinnittänyt olemme vain kateellisia valehtelijoita.

Pakkohan sellaiseen oli vastata.

(Kirje lienee Himasen itse masinoima: Castells tuskin lukee suomenkielistä lehdistökirjoittelua.)

Heikki Härmä

Mitä te Himasta kehutte?
Humu on paljon parempi.

Jyri Kokkonen

Vaikka Himanen on paljastamisen arvoinen koijari ja hänen saamansa rahoituksen kuviot pitää selvittää laillisuuden kannalta, niin tässä epävirallisen vertaisarvion järjestelemisessä ja julkistamisessa on ihan selvä ristiinnaulitsemisen maku ja riemu. Akateeminen perinne sekin.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Ihmisenä Himasta käy monellakin tavalla sääliksi.

Toisaalta, Helsingin Sanomat julkaisi vielä perjantaina jokseenkin täysin kritiikittömästi Himasen yhteistyökumppanin Manuel Castellsin mahtipontisen ja ylimielisen paimenkirjeen, jossa käytännössä esitettiin, että minä ja muutama muu julkisuudessa Himasen tieteellisten ansioiden vähäisyyteen huomiota kiinnittänyt olemme vain kateellisia valehtelijoita.

Pakkohan sellaiseen oli vastata.

(Kirje lienee Himasen itse masinoima: Castells tuskin lukee suomenkielistä lehdistökirjoittelua.)